Suunta kohti kotia

Siitä tietää, että loma on tehnyt tehtävänsä, kun matkanloppumismasennuksen sijaan on kivaa tulla kotiin. Oli jo vähän ikävä Juno-koiraa ja omaa sänkyä, teki mieli tarttua taas asioihin. Alkaa olla vihdoin – uskaltaako sen sanoa edes ääneen – levännyt olo. Pursuilen intoa ja ideoita, joita on päästävä toteuttamaan, sillä ne eivät mahdu pitkään yhteen päähän. Enpä muista milloin olisi viimeksi ollut tälläinen fiilis, mutta nautitaan nyt siitä. Ja ruokitaan sitä jatkamalla tätä merkillisen ihanaa ilmiötä nimeltä vapaa-ajan viettäminen, tekee selvästi terää.

2017-01-19-stellaharasek-backhome-12017-01-19-stellaharasek-backhome-22017-01-19-stellaharasek-backhome-3

Kiitos Kap Verde, kohtelit meitä kauniisti. Kuvia on roppakaupalla, palailen niihin (ja moneen, moneen muuhun asiaan) pian. Toivottavasti viikkonne on ollut hyvä, mutta oli tai ei, valoa perjantaihinne – tulkoon siitä hyvä.

PHOTOS BY JARNO JUSSILA

Up all night to get lucky

Musiikkirintamalla kiinnostavat juuri nyt kaikenlaiset odottamattomat tulkinnat tutuista kappaleista – sellaiset, jotka tuntuvat vähän väärältä, mutta joita ei silti voi olla soittamatta. Kuten englantilaisen indiefolk-yhtyeen Daughterin hitaasti keinahteleva versio Daft Punkin hitistä, joka ajattelin ottaa pientä etumatkaa työpäivän jälkeen alkavaan viikonloppuun. Kolahtaako muihin?


DAUGHTER – GET LUCKY (DAFT PUNK COVER)

Desert daze

✖ SAL, KAP VERDE

Hiekkarannalla hengaamisessa ja mojitoissa ei ole mitään vikaa, mutta jos levoton sielu tarvitsee vaihtelua, voi aina vuokrata jeepin ja ajella katsomaan mitä muuta aavikkosaarelta löytyy. Arvasitte oikein – loputtomasti aavikkoa ja sitä halkovia pikkuteitä. Afrikkalainen tulkinta tiestä on kiinnostava, vain edellisten kulkijoiden renkaanjäljistä voi päätellä missä se suunnilleen menee. Vastaan saattaa osua mitä tahansa kuoppaisesta kivikosta ojaan tai uneliaasti etenevään lehmälaumaan. Ymmärsimme nopeasti miksi saarella ei vuokrata muita kuin maastureita.

2017-01-19-stellaharasek-capeverde-desertdaze-1

Kuviin kiteytyy matkan käytännöllinen muotikonsepti: farkkushortsit, buutsit ja hattu, joka suojaa kasvoja paahteelta. Siitä oli koko ajan pidettävä kiinni, ettei tuuli olisi vienyt sitä mukanaan. Rennon kauluspaidan lainasin miehen päältä, oma t-paitani oli jo pölyn peitossa (sitäpaitsi pidin ajatuksesta paidattomasta jeeppikuskista). Sen voi sentään pestä toisin kuin lempikenkäni, jotka olivat loistovalinnat retkeilyyn, mutta saivat matkalla sen sortin hiekkakuorrutuksen, etten tiedä saako sitä enää suutarikaan hangattua nahasta. Ennen pitkää aavikko ottaa kaiken omakseen.

2017-01-19-stellaharasek-capeverde-desertdaze-22017-01-19-stellaharasek-capeverde-desertdaze-32017-01-19-stellaharasek-capeverde-desertdaze-42017-01-19-stellaharasek-capeverde-desertdaze-52017-01-19-stellaharasek-capeverde-desertdaze-62017-01-19-stellaharasek-capeverde-desertdaze-7

MIESTEN KAULUSPAITA* GANT RUGGER
STYLESNOBIN BUUTSIT* & EDBLADIN KORUT* DOTS
HUOPAHATTU* MINIMUM
AURINKOLASIT RAY-BAN
BIKINIT H&M
FARKKUSHORTSIT KIRPPIS
RANNERENGAS VINTAGE
*SAATU

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Saari nimeltä Sal

✖ SAL, KAP VERDE

Hei vaan hei, tulin lähettämään pari pikaista postikorttia Kap Verden Sal-saarelta! Täältä löytyy suola-aavikkoa, kilometritolkulla autiota hiekkarantaa ja pari hassua palmua – ei yhtään mitään eli juuri sitä mitä pitikin. Autuas tyhjyys, tunteja tuhlattavaksi. Ja muutama mojito, joissa lukee meidän nimet.

2017-01-12-stellaharasek-kapverde-sal-12017-01-12-stellaharasek-kapverde-sal-22017-01-12-stellaharasek-kapverde-sal-32017-01-12-stellaharasek-kapverde-sal-42017-01-12-stellaharasek-kapverde-sal-62017-01-12-stellaharasek-kapverde-sal-72017-01-12-stellaharasek-kapverde-sal-82017-01-12-stellaharasek-kapverde-sal-52017-01-12-stellaharasek-kapverde-sal-9PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Kap Verde odottaa

Moni asia on muuttunut helpommaksi vuosien mittaan, matkalle pakkaaminen on niistä yksi. Aiemmin tuli kahmittua kassiin epämääräisiä kasoja mustia vaatteita viisi minuuttia ennen lähtöä ja pohdittua sitten perillä miksi laukusta löytyy kolmet farkut muttei yhtäkään t-paitaa tai hammasharjaa. Nykyisin kärsivällisyys ja keskittyminen riittää siihen, että levitän ensin lattialle kaiken kategorioista “välttämättömät” ja “inspiroivat” ja rullailen kaikessa rauhassa mattamustaan Rimowaan sen mitä olen päättänyt pakata mukaan.

2017-01-10-stellaharasek-ontheroad-1

Juuri nyt kiehtoo: Acnen puuteriset pellavapaidat ja -topit, poikaystävältä pöllitty vintagerannerengas ja muutama simppeli musta mekko. Havaianaksen varvastossut, ikiklassikko joita ilman en matkusta. Kuulun niihin (ilmeisesti melko harvoihin), joiden mielestä varvastossuissa voi aivan hyvin viettää kokonaisia viikkoja, vaeltaa aavikolla ja valloittaa tarvittaessa vaikka vuoria. Empiirisen kokemukseni mukaan valtaosa tästä varvastossuissa viihtyvästä klaanista ovat jossain vaiheessa elämäänsä asuneet Australiassa.

2017-01-10-stellaharasek-ontheroad-2

Kap Verdellä on kuulemma tähän aikaan vuodesta iltaisin viileää, joten ehkäpä tuo Filippa K:lta saatu pehmeä valkoinen neule pääsee myös mukaan. Nahkahame jää kyllä kotiin, ajattelin pakata alaosiksi mukaan pelkät rantatuulessa lepattavat kukkapöksyt ja ne pillifarkut, joissa pujahdan lentokoneeseen.

2017-01-10-stellaharasek-ontheroad-32017-01-10-stellaharasek-ontheroad-42017-01-10-stellaharasek-ontheroad-52017-01-10-stellaharasek-ontheroad-62017-01-10-stellaharasek-ontheroad-7

Ray-Banin aurinkolasit olivat viime kesän suosikit, muita ei tälle pikkureissulle tarvita. Haaveilen tosin salaa samoista laseista liukuvärjätyillä vaaleanpunaisilla linsseillä, tiedän että niitä on olemassa mutta en ole vielä törmännyt niihin missään. Reteät retropokat olisivat täydelliset yksinkertaisten mustien rinnalle. Saa ilmiantaa, jos tiedät mistä niitä saa!

2017-01-10-stellaharasek-ontheroad-82017-01-10-stellaharasek-ontheroad-92017-01-10-stellaharasek-ontheroad-10

Muistinko jo sanoa, että rakastan näitä repsottavia hihansuita? Tykkään vaatteista, joissa on jo valmiiksi hiukan hiutuneet reunat, se on perua Matrix-paitapakkomielteestä ja ehkä vähän myös vapaudesta, joka tulee tunteesta, että varusteitaan ei tarvitse varoa, kun ne ovat valmiiksi jo vähän kuluneet.

2017-01-10-stellaharasek-ontheroad-11PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Naparetkeilijät

Viime viikolla oli päiviä, kun ulkona liikkuminen vaati iglun kokoisen kelsitakin, kahdet päällekkäin puetut tumput ja naparetkeilijän asenteen. Ja silti lähdimme vapaaehtoisesti kahlaamaan kinosten läpi Uunisaareen ja Liuskasaareen, koska meri savusi ja oli niin kaunista, että sanat loppuivat kesken. Hyvä niin – puhuminen oli muutenkin mahdotonta, sillä huulet olivat jo vartin jälkeen jäässä. Onneksi olemme kumpikin opetelleet kuvaamaan hanskat kädessä, valokuvaus on universaali kieli johon ei paljon sanoja tarvita.

2017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-02017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-12017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-22017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-32017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-4

Anteeksi kuvatulva, ei näistä voinut valita. Merisavu on yksi suosikkiasioistani talvessa, veden pinnalla kiemurteleva usva syntyy silloin kun kylmä ilma kohtaa vielä sulan (selvästi ilmaa lämpimämmän) veden. Ilmiö kestää parhaimmillaan pari päivää, kunnes meri jäätyy tai pakkanen lauhtuu. Siihen saakka tarpeeksi sekopäiset saavat vaeltaa rannassa, saarilla ja aallonmurtajalla niiden välillä, tallentaa näitä unenomaisia näkyjä kunnes eivät enää tunne varpaitaan tai sormiaan. Kaunein kohta on Liuskasaaren kallioilla, siinä kohdassa jossa maisema aukeaa avomereksi eikä muita saaria enää näy. Tietysti siinä myös tuulee kaikkein eniten.

2017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-52017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-62017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-72017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-82017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-92017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-102017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-11

Ihan kuin tässä ei olisi ollut muutenkin tarpeeksi katseltavaa, joutsenpariskunta lipui saaren takaa auringon siltaan muutama minuutti ennen kuin se vajosi horistontin taakse. Eikö niillä olisi pitänyt olla jo kiire etelään? Ehkä nekään eivät malttaneet lähteä kaiken sen kauneuden ääreltä.

2017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-122017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-132017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-182017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-142017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-152017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-162017-01-10-stellaharasek-helsinki-winterdream-17PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA