Kimallusta ja kokomustaa

Kesäasu viikon parin takaa, kun lähdimme ulos viettämään vähän iltaa ja teki mieli pukea päälle jotain kivaa. Keksin, että kimaltava uimapuku näyttää ihanalta väljien housujen ja niukan jakun alla. Muistan keskimäärin kerran vuodessa, että uikkareita voi käyttää osana muutakin kuin rantapukeutumista – ja olen joka kerta yhtä tyytyväinen itseeni ihan kuin tämä olisi täysin uusi idea eikä suinkaan yksi niistä miljoonista, jotka olen nyysinyt menneiltä vuosikymmeniltä. Mutta miksi keksiä pyörää uudestaan, kun maailma on täynnä ihania ideoita, jotka on todettu toimiviksi ennen kuin edes synnyin!

Hankin Donna Karanin valuvat, levenevät vintagehousut New Yorkista. Rakastan niiden rentoa eleganssia – ne ovat samaan aikaan aivan älyttömän mukavat ja tyylikkäät, mikä on yhdistelmänä vähintäänkin harvinainen. Lahkeita pitäisi ehkä lyhentää aavistuksen, mutta keräillessäni voimia siihen olen käyttänyt housuja korkojen kanssa, siten ne ovat täydelliset enkä astele koko aikaa lahkeideni päällä. Mikä siinä muuten onkin, että vaatteiden vieminen ompelijalle on samanlainen monen vuoden motivoinnin vaativa urakka kuin taideteosten vieminen kehystämöön?

MUSTA JAKKU* FILIPPA K
FRENCY & MERCURY AURINKOLASIT* TREND OPTIC
UIKKARIT & OTHER STORIES
DONNA KARAN HOUSUT VINTAGELÖYTÖ
NAHKASANDAALIT* SOKOS
PUNOSKASSI KIRPPISLÖYTÖ
KAULARIIPUS PARIISISTA
*SAATU

Mustat vaatteet, kullanhohtoinen kimallus ja olkapunoskassi näyttävät itseasiassa aika kivalta kesäyhdistelmältä – ehdottomasti jatkoon. Ohuet kultakorut kruunaavat lookin. Olen viime aikoina myynyt ja lahjoittanut melkein kaikki koruni pois, säilytin vain ne joita oikeasti käytän. Ah miten paljon energiaa säästyy, kun ei tarvitse enää tuskailla korulaarin äärellä, sovittaa kaikenlaista ja valita kuitenkin lopuksi ne tismalleen samat kuin aina.

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Saari kutsuu

Ah! Lähdemme tänään ystävien spontaanista kutsusta minilomalle saaristoon. Käymme matkan varrella kaupassa ostamassa jotain grillattavaa ja huristelemme satamaan, josta meidät noukitaan veneen kyytiin. Koska olen optimisti, pakkaan aurinkorasvan ja bikinit, mutta olen samalla sen verran realisti, että pakkaan myös villapaidan, kuoritakin ja sateenkestävät kengät. Suomen kesä ei ole viime päivinä varsinaisesti hellinyt meitä, mutta ihan sama, aion sääolosuhteista huolimatta ottaa saareilusta kaiken irti.

Kaivoin saaripäissäni esiin kuvia viimekesäiseltä retkeltämme Estholmeniin, ne olivat näköjään unohtuneet arkistoihin. Taitaakin olla ensimmäinen kesä viiteen vuoteen, kun emme ole varanneet Estholmenia omalle porukalle. Energia on alkanut salavaivihkaa suuntautua enemmän pohjoiseen sen jälkeen kun aloitimme Lappi-projektimme, mutta onneksi saaristo ei katoa mihinkään – ja kivaa, kun näitä pikkuretkiä putkahtaa suunnittelemattakin eteen.

Mitäs teillä on viikonloppuna ohjelmassa?

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Asioita, joita ette ehkä tiedä Stellasta

✖ Stella on ällistyttävän taitava hukkaamaan asioita. Mikään ei koskaan ole lopullisesti hukuksissa, mutta esimerkiksi silloin kun hän tekee lähtöä jonnekin, tavarat ovat ihan itsestään ryömineet piiloon. Tavanomaisimmin hukassa on aurinkolasit, kotiavaimet, puhelin tai valokynä. Varsinkin tämä valokynä on kova kaveri katoamaan. Etsintään joukkoistetaan koko perhe ja asiat yleensä löytyvät sieltä, minne ne on jätetty. On muutama asia, jotka ovat kadonneet kokonaan. Näihin tapauksiin liittyy joko mustaa magiaa tai minun sekaantuminen asiaan.

✖ Stella on mestari tekemään listoja. Se helpottaa meidän molempien elämää melkoisesti, sillä itse en osaa listata. Elän harhaisessa kuvitelmassa, että muistan kaiken, mutta alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi listoja on joskus hyvä tehdä. Onhan tämäkin postaus tavallaan lista, eli olen aloittanut treenaamisen – huipulle on tosin vielä matkaa. Stellan listat ovat mielestäni taidetta. Esimerkiksi kauppalista laaditaan kaupan tavaraosastojen mukaan, millä välttää turhan edestakaisin poukkoilun. Lista on saksalaisen selkeästi jäsennelty, siinä ei ole ainuttakaan kirjoitusvirhettä ja parhaassa tapauksessa siihen on liitetty resepti mukaan.

✖ Stella rakastaa konseptoida ja viihteellistää arkisia asioita. Vietämme joka ilta hetken keskustellen Juno-koiran kanssa hänen päivästään ja koira-askareistaan. Meillä myös operoi pienlentoyhtiö Mäyr Air, joka lennättää Junon joka ilta igluunsa nukkumaan. Last call for Juno Anemona. Short distance flight from sofa to iglu boarding now. En voi väittää etten myös itse osallistuisi suurella innolla näihin konsepteihin ja toteutuksiin.

✖ Stella voisi helposti laittaa kaikki rahansa sisustamiseen, taiteeseen ja kirjoihin. Kirjapinot alkavatkin toisinaan vallata uhkaavasti pinta-aloja, mutta kirjat luettuaan hän usein kierrättää niitä eteenpäin. Tärkeimmät kirjat jäävät hyllyyn, joka on Stellan silmäterä – sinnepäin ei saa kuulemma edes KATSOA. Auta armias, jos yrität koskea. Vuokraamme kotiamme toisinaan muille kuvauskäyttöön ja ylivoimaisinta vaikeinta Stellalle on, jos joku haluaa liikutella hänen kirjojaan. Siksi myös paljon toivotuissa kirjapostauksissa kestää aina, sillä aihe on hyvin tärkeä ja hyvin henkilökohtainen. Kaikista kirjoista ei kuulemma edes voi kirjoittaa.

✖ Stella on harrastanut opiskelua lukuisissa opinahjoissa. Lukion jälkeen hän pääsi yliopistoon opiskelemaan kirjallisuustiedettä ja kävi kuokkimassa vähän muissakin tiedekunnissa. Sitten hän meni TTVO:lle opiskelemaan taidetta ja olisi valmistunut kuvataiteilijaksi, ellei olisi vaihtanut graafisen suunnittelun linjalle. Ensinnäkin minusta on uskomatonta, että hän on päässyt kaikkiin sisään (ehkä tähänkin liittyy mustaa magiaa) ja toisekseen tuollaiset päätökset ovat takuulla vaatineet kanttia (hän itse tietysti kutsuu sitä teinisekoiluksi). On ihanaa nähdä, että kiinnostus kirjallisuuteen ja taiteeseen on kulkenut mukana läpi hänen elämän ja näkyy edelleen vahvasti kaikessa tekemisissään. Aikamoinen renesanssinainen. Tottakai hän haaveilee välillä hakevansa johonkin uuteen kouluun, kuten Taideteollisen valokuvauslinjalle. Sieltäkin hän varmaan keksisi vaihtaa vielä kerran johonkin muualle ennen kuin valmistuisi.

✖ Stella ei aja koskaan autoa, vaikka hänellä on ajokortti. Hän kävi autokoulun kuorma-autolla, joten välillä epäilen, että hän on salaa pätevä kuski, mutta ei vaan jaksa vaivautua. Itse hän perustelee ajamattomuuttaan hajamielisyydellä, syvyysnäön puutteella ja huonolla havainnointikyvyllä, joka kuulemma saattaa niin hänet kuin muut tiellä liikkujat hengenvaaraan. Mun tavoite on silti saada hänet ratin taakse ja todistaa tämä tapahtuma vänkärin puolelta. Ehkä tänä kesänä Lapissa nähdään tilanne, että annan hänelle käteen pieteetillä suunnitellun kauppalistan ja pakun avaimet, jolloin saamme molemmat kokeilla toistemme saappaita. Toisaalta nautin itse ajamisesta niin paljon, että olen ihan kamala kyydittävä – seuraa välitön hermokireys ja neuvomistulva.

✖ Stellalla on vaatekaappissaan toinen toistaan kauniimpia mekkoja ja paljettiunelmia, mutta mielestäni NÄEN NIITÄ LIIAN HARVOIN.