Only daylight between us

Huh. Lentomme laskeutui Helsinki-Vantaan sateenpiiskaamalle kiitoradalle jo maanantaiyönä, mutta paluu maailmankartalle on kestänyt vähän kauemmin. Tiedättekö tunteen, kun matkan jälkeen makaa makkarana pää peiton alla ja yrittää sijoittaa itsensä aikaan ja paikkaan, mutta sielu on tulossa perässä vasta seuraavalla lennolla, sydän jäi pyörimään matkatavarahihnalle ja ajatukset ovat unohtuneet hortoilemaan vieraiden kaupunkien kaduille?

Mutta mihinpä tässä valmiissa maailmassa on kiire. Tänään puran matkalaukun, pesen pyykit, siivoan ja katson löytyykö sinnetänne levittäytyneen sekasorron alta elämä, jonka tunnistan omakseni. Pää on painoton ilman ajatuksia, se tekee hyvää henkilölle jonka moottori käy normaalisti ylikierroksilla rauhallisenakin päivänä. Ehkä tästä voi päätellä, että kannattaa lomailla useammin.

Got back from a getaway to Berlin a few days ago and still trying to remember who I am and what to do next. I’m guessing that’s a sign of a holiday well spent.

4 thoughts on “Only daylight between us

  1. Tiedän tunteen, Berliini aiheuttaa sen aina ja just nyt jotenkin kaipaan sitä. Jos muuten etsit hyvää tekosyytä matkalaukun purkamisen lykkäämiselle, niin suosittelen piipahtamista Pursimiehenkatu 25:n tiloissa majailevaan A&A Designiin. Eksyin sinne itse lauantaina ja olisin voinut muuttaa vaikka heti asumaan http://www.aadesign.fi/

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.