The soft and the black

Sunnuntai-iltaa, kaunokaiset! Olen täysin unohtanut muutaman kuvan tietokoneeni kaoottisiin arkistoihin, mutta korjataanpa vahinko. Vuodenvaihteessa otetun kuvasarjan pääosassa ovat kuluneiden kuukausien lempipipo (tärkein tuntomerkki: niin kirkas, että näkyy kaivolta kotiin) ja Lumin nahkalaukku, jonka sain marraskuussa.

2014-02-stellaharasek-photobydoritsalutskij-12014-02-stellaharasek-photobydoritsalutskij-22014-02-stellaharasek-photobydoritsalutskij-3

XXL-kokoinen kaverini, Eco Supermarket Bag, vetää napaansa aivan kaiken mitä nainen voi kuvitella tarvitsevansa viikonloppumatkalla – tai sellaisena päivänä, kun työtapaamisesta on juostava suoraan treeneihin(!) ja treeneistä taas seuraavaan tapaamiseen. Silloin tekee kyllä mieli käpertyä kassiin itsekin ja tilata taksi kuljettamaan se perille.

2014-02-stellaharasek-photobydoritsalutskij-42014-02-stellaharasek-photobydoritsalutskij-5

Supermarket Bagin selkeä ja simppeli muotoilu on tullut tutuksi vuosien varrella, XL-kokoinen pikkusisko on ollut käytössä vuosikausia. Parasta uutukaisessa on se, että siihen mahtuu kaiken muun elämän lisäksi tärkein työkaluni, siis kolmetoistatuumainen MacBook. Olen tähän asti kantanut toimistopäivinä tykötarpeitani 2OR+byyatin vetoketjulaukussa – siitäpä Bruno taisikin tavatessamme saada päähänsä, että tarvitsen sille Lumin logolla varustetun kilpailijan… Sehän sopii! Kassi on kulkenut olalla niin treenipäivinä kuin viikonlopun pituisilla pikkureissuilla, seuraava lieneekin edessä jo pian.

2014-02-stellaharasek-photobydoritsalutskij-62014-02-stellaharasek-photobydoritsalutskij-7

Wool biker coat & black dress secondhand finds from Filippa K, trainers from Nike, neon beanie from Acne. Leather bag was received as a gift from Lumi.

Photos by Dorit Salutskij

THE CURE – DISINTEGRATION

I know the void

OOH! Olen käynyt keikoilla laiskanlaisesti kuluneina kuukausina. OKEI, olen käynyt laiskanlaisesti edes kaupungilla iltakymmenen jälkeen kuluneina kuukausina. Mutta 1. maaliskuuta on ehkä pidettävä elektrokeikan pituinen tauko talviunesta, kun brittiläislähtöinen Planningtorock saapuu Berliinistä Helsinkiin. Hypnoottinen The One soi toistolla koko viime kesän.


PLANNINGTOROCK – THE ONE

Let’s come together

Äitikin sen tiesi. Päivästä ei voi tulla kuin hyvä, jos se alkaa yhteisen aamupalapöydän äärellä – ja puurolla. Kapteeninkadulla on uusi aamusuosikki: Anton & Antonin puurosekoitus, jossa joku nero on yhdistänyt kauran spelttiin.

2014-02-stellaharasek-onelazysunday-12014-02-stellaharasek-onelazysunday-2

Olemme mainonnan onnellisia uhreja. Pussit päätyivät kaappiin kemuista, joissa juhlittiin eräidenkin rakkaiden ystäviemme toista Safkaa-kirjaa. Onnekas sattuma, sillä korttelinkulman tyhjän liikehuoneiston ikkunat teipattiin jokunen viikko sitten Anton & Antonin logolla varustetulla ruskealla remonttipaperilla. Elämme toivossa, että uusi lempilähikauppa ehtii avata ovensa siihen mennessä kun puuropussit on tyhjennetty.

2014-02-stellaharasek-onelazysunday-32014-02-stellaharasek-onelazysunday-4

Arkisin puuro keitetään veteen, viikonloppuisin maitoon. Sekaan tilkka kermaa, jos jääkaapissa on. Syödään voin kera – tai itsetehdyn omenahillon, jota kämppäkaveri sai  (koko talouden suunnattomaksi iloksi) ison purkillisen lahjaksi ystävältä. Kaavitaan kattilan pohjalta loput ennen kuin kukaan muu ehtii. Sohitaan tarvittaessa haarukalla muita kauemmas. Keitetään lisää ennen kuin tulee kina.

2014-02-stellaharasek-onelazysunday-5

Not a morning person? Try starting your day with a bowl of porridge with butter. Good company and coffee helps (especially if someone else makes you the coffee).

THE BELOVED – SWEET HARMONY

Don’t try to wake me

Yöpöydälläni nuokkuu luovuttanut jaloleinikki. Tiedän miltä siitä tuntuu. Nukun enemmän kuin ikinä ja hoipertelen silti läpi päivieni kuin hautansa kadottanut zombie. Jätän herätyskellon kolmen metrin päähän sängystä ja luotan siihen, että herään viimeistään kylmän lautalattian aiheuttamaan shokkiin. Haaveilen kaupan kassajonossa untuvapeitostani. Näen palaverissa päiväunia pehmeista pellavalakanoistani. Nojaan ratikassa ikkunaan ja suljen silmäni ihan vain sek..un…nikzzz…

2014-02-stellaharasek-iknowthefeeling-012014-02-stellaharasek-iknowthefeeling-02

Taidan tuplata D-vitamiiniannostukseni. Ja nukkua vielä vähän.

I know the feeling.

THE SMITHS – ASLEEP

The song remains the same

Huh. Minulta kysyttiin maanantaina mitä tein viikonloppuna, enkä muistanut. Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan. Olen vaan viettänyt viime päivät unohtuneena omaan onnelliseen kuplaani. Parannellut flunssaa peiton alla ja katsonut vanhoja jaksoja How I Met Your Motherista. Keittänyt kuumaa juotavaa satunnaisiin vuorokaudenaikoihin. Pelastanut voileipiä vällyjen alla vaanivilta pedoilta. Lueskellut kirjoja, joita poikaystävä jättää kaikkialle missä kulkee. Ruokkinut rakkaita ja tullut ruokituksi (runebergintortutkin lasketaan). Sen sellaista, kaktus kurkussa, pellavaneuleen alle piilotetussa yöpaidassa.

2014-02-stellaharasek-instagram

FOLLOW ON INSTAGRAM @STELLAHARASEK

LED ZEPPELIN – THE SONG REMAINS THE SAME