These things take time

Kapteeninkadulla käydään viikonloppuaamuisin laiskoja neuvotteluita siitä kuka vie koirat, kuka käy kaupassa ja kuka huolehtii talouden kofeiinitasapainosta. Lähes poikkeuksetta neuvottelut päättyvät siihen, että koko lauma lähtee ulos ja toimittaa tehtävät kimpassa.

2014-03-stellaharasek-helsinki-ullanlinna-awinterwalk-022014-03-stellaharasek-helsinki-ullanlinna-awinterwalk-012014-03-stellaharasek-helsinki-ullanlinna-awinterwalk-03

Tiukka suunnitelma, toteutettavissa puolessa tunnissa: napataan kahvit, teikä kävelyttää koirat, meikä käy kaupassa. Emme osaa selittää miten se aina venyy kolmetuntiseksi viikonloppuretkeksi. Kun kahvikriisi on taltutettu Tehtaankadun kantiksessa, kolutaan puistoja ja rantoja, käydään lähikaupan lisäksi kukkakaupassa, piipahdetaan penkomaan Fasaanin nurkkia ja pohtimaan mihin kodin kolkkaan mahtuisi purjeveneen ruorista tehty pöytä. Keksitään, että Alkosta tarvitaan kirsikkaolutta ja käydään toteamassa, että San Francisco Gay Night ei ole tänäänkään auki (jos ikinä satutte Tarkk’Ampujankadulle kun tuo pieni ja vinkeä secondhandputiikki on auki, menkää sisään, sillä tilaisuus tuskin toistuu). Katsellaan kauppojen ikkunoita, sata tuhatta asiaa, joita voi katsoa, muttei tarvitse omistaa.

2014-03-stellaharasek-helsinki-ullanlinna-awinterwalk-042014-03-stellaharasek-helsinki-ullanlinna-awinterwalk-05

Viime aikoina on talsittu tennareissa, nyt löytyi taas käyttöä kumppareille, sillä heräsimme eilen valkoisten kattojen keskeltä. Pikkukoirat pitävät lumiloskasta vieläkin vähemmän kuin kaatosateesta – sitä ei pääse pakoon edes kivijalkakauppojen markiisien alle. Mutta loskainen lauantai tai ei, Mikko kulkee Trend Opticista hankkimissaan Saint Laurentin pokissa, koska ne ovat liian kauniit jätettäväksi kotiin edes pilvisenä päivänä.

2014-03-stellaharasek-helsinki-ullanlinna-awinterwalk-062014-03-stellaharasek-helsinki-ullanlinna-awinterwalk-072014-03-stellaharasek-helsinki-ullanlinna-awinterwalk-08

Ja niin, se Tehtaankadun kantis: olemme käyneet Factory St. Galleryssa vasta hetken, mutta olemme jo päättäneet ryhtyä kanta-asiakkaiksi. Pieneen kehystämö-kahvilaan saa tuoda koiria ja sieltä saa mukaansa parempaa kahvia kuin mistään muualta koko Ullanlinnasta. Kapteeninkatu suosittelee.

A few photos from a slushy Saturday in Helsinki. 

THE SMITHS – THESE THINGS TAKE TIME

27 thoughts on “These things take time

  1. Hei, olen ollut lukematta blogiasi pari vuotta ulkomailla ( Melbournessa :)) asumisen takia.
    En siis jaksanut kiinnostua Suomi-asioista. Nyt olen täällä taas!
    Sellainen tuli mieleen, että onko kämppiksesi sinua paljon vanhempi? Ja nyt en puhu ulkonäöstä vaan siitä, että tietynlainen spontaanius on jotenkin kadonnut, tai ainakin kadonut blogielämästäsi? Siis sellainen että takki auki ja menoks meininki, joka kovasti viehätyi minua ennen?

    • Moro anonyymi, tervetuloa takaisin Suomeen! En ole varma ymmärränkö kysymyksesi oikein. Miten (blogi)elämäni spontaanius liittyy kämppäkaverini ikään?

      • Hei taas ja anteeksi, jos loukkasin? Kommentti ei ollut tarkoittu sellaiseksi.

        Mutta minulle tulee siis teistä sellainnen isä-tytär -fiilis. Johtuen ehkä myös siitä, että teette kovin samoja asioita kun minulla oli tapana tehdä isäni kanssa.
        Pari vuotta sitten saatoit juoda esim “vahingossa”juoda koko yön kaljaa ja katsoa aamulla nousevaa aurinkoa.
        Siis asioita joita tehdään kavereiden kanssa.

        Nyt ainakin viime aikojen postauksien perusteella olet siis oikein seestynyt :)

        Hyvä tietenkin niin! Kaikkihan me muututaan ja vanhennutaan, samaa tahtia vielä.

        • Ei hätää, et loukannut, hämmennyin vaan!

          Mutta niin, meillä on vain muutama vuosi ikäeroa. Vahinkokännejä vedetään kyllä yhä, ehkä jopa aiempaa useammin kun asumme samassa taloudessa, mutta ehkä samaisesta syystä meidän tekemisissä on aiempaa enemmän nyt arki läsnä. Toisaalta olen tietoisesti myös halunnut kirjoittaa enemmän arjesta ja tavallisista asioista, sen sijaan että jokaisessa jutussa korostuisi samppanjan juominen tai aamuun asti valvominen. Juhlahetket ovat tärkeitä, mutta hyvä ja kiva arki minusta vielä tärkeämpää.

          Ehkä jotain seesteisyyttäkin on ilmassa. Ihan hirveästi eivät ole kaupungin riennot jaksaneet viimeisen vuoden aikana kiinnostaa, mieluummin kutsun ystäviä kylään tai piknikille rantaan. Tiedä sitten onko kausiluontoinen juttu vai ennenaikaista keski-ikäistymistä.

  2. Haa! Olen muuttamassa kahden viikon sisällä Helsinkiin ja nyt tajusin, että aivan samoille kulmille. Täältä saankin paljon vinkkejä, minne kiikutan palkkarahani. Ja voin tunnelmoida jo etukäteen kauniilla maisemilla.

  3. Noinhan sen viikonloppuna kuuluu mennäkin, lenkit saa venyä kun ei ole mihinkään kiire.

  4. Olette ihania, oikeesti!* Ja toi teidän elämä vaikuttaa niin täydelliseltä (no joo joo, tiedän, ettei kenenkään elämä pelkkää ihanuutta ole)! Tuollaista yhdessä tekemisen meininkiä kaipaisin tänne meillekin, mutta kyllä vain se olen minä, ja yksin minä, joka tuon meidän koiraroikaleen vie ulos aamuisin, päivisin ja iltaisin. Niin väärin!

    *kyllä, ihan kaikkine polvipusseinenne ja saappainenne ;)

    • HAHA! Ei kenenkään elämä täydellistä ole, mutta mieluummin sitä keskittyy kaikkeen hyvään. Erikseen mekin koiria ulkoilutamme useimpina päivinä, mutta viikonloppuisin ei ole onneksi kiire, niin ehtii haahuilla laumana.

  5. Olisipa ihana tietää kaikki koira ystävälliset kahvilat Helsingissä. Tiedän, että Carusel ja Kakkugalleria ottaa koiralliset vastaan ja nyt tämä uusi tuttavuus, kiitos siitä. Onko muita?

    • Onhan niitä! Koiria saa tuoda ainakin Lungiin (Korkeavuorenkatu), KOM-ravintolaan (Kapteeninkatu), Toriin (Fredan tori), Alppitoriin (Sturenkatu), Siltaseen (Hämeentie) ja kesäisin Mattolaiturille (Kaivopuiston ranta) ja Skifferiin (Liuskeluoto). Baareistakin osa huolii koirallisia asiakkaita, ainakin Black Door Iso Roballa – siellä tuodaan koirille vesikuppi ja joskus koirankeksikin. Olisipa kyllä kivaa, jos olisi olemassa lista aivan kaikista koiraystävällisistä paikoista.

  6. Hihhhiihh no heti kattelin että kyllä nyt M. Rasilan uusia pokia esitellään! No kyllä kelpaakin! Ja hyvin passaa polvipussien ja kumppareiden kanssa! Ihanat <3

  7. Yes, ihan paras kahvila! Siellä nähdään siis. Pitääkin ottaa koiruudet ens kerralla mukaan!

  8. Siis niin.

    Vasta kolmas päivä tällä viikolla kun UNOHDIN käydä kukkakaupassa. Sain perjantaiaamuna pakkomielteen leikkokukista (=löysin talouden ainoan maljakon) ja edelleenkin on kukat hankkimatta. Huomiselle kirjoitan kalenteriin isolla kyllä Operaatio Kukkakaupan.

    Järisyttävän siistit pokat muuten, pakko myöntää!

    • No äläpä. Mutta joo, laita nyt iso muistilappu kiinni ulko-oveen, niin muistat kukkamission viimeistään lähtiessäsi seuraavan kerran ulos!

  9. Mäkin sain viimeinkin itselleni sopivat aurinkolasit. On vähän ollut rajojen hakua sen suhteen, että kuinka pilvisellä tai harmaalla säällä lasit päässä voi cooleilla kaupungilla. Mut jos kerran Mikkokin ni kai sit mäkin!

    • TODELLAKIN! Anna palaa! Menevät hyvät aurinkolasit hukkaan, jos jää odottelemaan pelkkiä aurinkoisia päiviä.

Leave a Reply

Your email address will not be published.