Yhteistyössä Helsinki Core Trainers
Kas, vappuaatto! Oivallinen hetki sotkea kansallinen juhlahumu kirjoittamalla 10Campista, jonka aloitin muutama viikko sitten. Palaan harjoitteluun pian, mutta ensin sananen ruokavaliostamme. Emme ole tipattomalla, mutta melkein: alkoholia saa nauttia päivässä korkeintaan yhden annoksen. Huolimatta siitä, että juon itseni harvoin humalaan, se on vähän naiselle, jonka mielestä iso kolmonen on ruokajuoma ja samppanjaa voi juoda aamiaiseksi.
Säästän teidät kysymisen vaivalta, kysyin jo. Ei, annoksia ei voi säästää ja juoda kerralla. Ei, kokonaisen viinipullon vetävä viinilasi ei ole yksi annos. Ei, syntymäpäivä, vuosi sitten varattu viinitilaloma tai parhaan ystävän häät eivät ole poikkeus sääntöön. Ken 10Campiin ryhtyy, se 10Campin kestäköön.
Kuvan vaatteet: saatu urheilustudion avajaisia varten adidakselta. Illan aikana nautitut kuohuviinilasilliset: nolla.
Syy sääntöön on yksinkertainen: kunto ei krapulassa kestä hikistä harjoittelutahtia. Hyvä jos kestää ilman krapulaakaan. Hiprakassa tulee myös syötyä mitä sattuu – vai väsääkö joku vihersalaatin tultuaan yöllä kotiin? Olen jokatapauksessa tehnyt odottamattomia havaintoja ensimmäisten vähävolttisten viikkojen aikana.
(1) Vuorokaudessa on enemmän tunteja. En ikimaailmassa sanoisi, että hyvässä seurassa viinipullon äärellä valvotut tunnit olisivat menneet hukkaan (eivät ole). Mutta aikaa jää enemmän kaikkeen muuhun silloin kun illat eivät veny viinin voimalla yöhön.
(2) Uni on parempaa. En ole aiemmin tajunnut kuinka paljon parillakin tuopilla voi olla vaikutusta uneen ja sen syvyyteen. Oli takana sitten kuusi tai kymmenen tuntia, yöunilta herää kummasti levänneempänä silloin kun pää on painunut tyynyyn pelkän vesilasin väsyttämänä.
(3) “Yhdelle vaan” voi oikeasti olla yksi vaan. Kuka olisi uskonut?
(4) Usein on helpointa olla ilman. Huhtikuulle on sattunut niin paljon kemuja ja kekkereitä, että epäilen tämän olevan maailmankaikkeuden tapa koetella lujuuttani. Empiiriset tutkimukseni ovat osoittaneet, että helpoin tapa olla harmittelematta juomatta jääneitä samppanjalasillisia on jättää väliin se yksi sallittukin. Ei sitä oikeastaan tee edes mieli, kun tietää, että siihen se jää.
(5) On ihan yhtä kivaa. Olen ilmeisesti valinnut ystäväni viisaasti, sillä viihdyn heidän seurassaan yhtä hyvin vesiselvänä kuin viinipullon jälkeen. Etelähelsinkiläistyneen elämänpiirini kokoisella otannalla suomalainen kulttuuri ei myöskään suhtaudu niin nihkeästi alkoholista kieltäytymiseen kuin olin kuvitellut: ihmiset kohauttavat olkiaan, kaivavat kaapista vissyn ja jatkavat juttuaan. Ketään ei haittaa eikä harmita, hiukan yllättäen ei edes minua.
Voi johtua endorfiineistakin, mutta alkaa tuntua, että saan enemmän kuin menetän. Voi olla, että astetta kevyempi alkoholilinja jatkuu 10Campin jälkeenkin. Ja niin, arvasitte oikein: ei ole vappukaan poikkeus sääntöön. Päinvastoin, meillä on vappupäivänä treenit. Kepeimmät kuohuvat sulle, sokerisimmat simat mulle!
Hih! Ihana postaus! Tykkään tällaisista huomioista ilman saarnaumentaliteettia. Itse lähenen kovasti 25 vuotta ja minä olen taas elämässäni juonut itseni humalaan lukemattomia kertoja, jossain vaiheessa tuo oli sellainen joka viikonloppuinen tapa tai rutiini tai jopa pakko, mitäs sitä muuta tekisi kuin olisi kännissä? No mutta, nyt on siirrytty ihan luonnollisesti jo huomattavasti iisimpään. TOivoisin itsekkin löytäväni vielä tuon, ei humalaan mentaliteetin. Eli vaikka alkoholia nykyisin nautinkin huomattavan harvoin, niin sitten harvoin kuitenkin tulee juotua aivan liikaa usein kerralla. Noh, ehkä tää tästä :)
Viimeiset kuukaudet on kuluneet mun osalta villimmissä merkeissä kuin edelliset vuoden yhteensä ja koska olen käynyt juhlimassa lähinnä toisten samanhenkisten (+30, sinkkuja, yöelämäihmisiä, ei lapsia) niin alkoholinkäyttökin on lisääntynyt huimasti..yhtenä viikonloppuna, kun olin sekä la- että su-aamuna ryöminyt kotiin aamun tullessa, ajattelin, ettei tää darraolo oo se tapa millä haluan viettää arvokkaat vapaahetkeni..sen jälkeen en oo käynyt (useampaan viikkoon!) bilettämässä ja ihme kyllä, urheilulle ja muille viikonloppuaktiviteeteille on jäänyt enemmän aikaa :) elämäntilanteet ja -ihanteet muuttuu koko ajan, mutta on hyvä aina aika ajoin tarkistaa, missä mennään :)
Niiiiiinpä! Samoja huomioita olen tehnyt parin viime vuoden aikana, kun alkoholi on näytellyt yhä pienempää osaa elämästäni. Joskus kuoharilasillinen tai pari olutta ovat todellakin paikallaan, mutta useimmiten niiden väliin jättämisestä on vain iloa. Kiitos, kun kirjoitit tästä!
Kiitos kun luit!
Hei! Minä rokkityttö, myös astangajoogi, en juo juuri lainkaan, koska kestän niin huonosti alkoholia ja darrassa ei keho voi hyvin. Siksi elämä on pikkuhiljaa mennyt siihen että syön onnellisena kasvisruokaa ja vietän alkoholitonta elämää. Tämä näkyy myös suurempana energiana, hyvinä yöunina, iloisempana naamana, positiivisuutena. Olo on onnellisempi, keho kiittää.
Mielestäni olen ihan yhtä iloinen selvin päin kuin kännissä, lähimmille ystäville se on ihan ok, eikä kukaan kysele tyhmiä. Valitettavasti joillekin asia vaatii kymmeniä kysymyksiä, keulassa usein ne noloimmat “ootsä raskaana?” tai “oletko tullut uskoon?”. Kumpaakaan asiantilaa väheksymättä, voi vain todeta että eivät ole kivoja ne kysymykset.
Voisinpa joskus alkaa tentata jurrista kanssaihmistä myös siitä, pitääkö aina juoda liikaa, mutta se olisi jo vähän liikaa.
Kiva kun otit aiheen esille, tsemppiä treeneihin!
Kiitos Tiina kommentista. Olen samaa mieltä, alkoholinkäyttö (oli se sitten paljon, vähän tai ei ollenkaan) on jokaisen oma asia. Yllättävän vähän sillä on myös lopulta vaikutusta sosiaaliseen kanssakäymiseen, asenne ja ajatusmaailma siinä ratkaisee eikä nautittujen viinilasillisten määrä.
Aika ylemmyydentuntoista? Mä ainakin juhlin vappua kuohuviinin kera enkä tunne siitä huonoa omatuntoa!
Ei kai tässä kellekään omantunnontuskia yritettykään tuottaa?
Ja tuo on NIIN tuttu kuvio, että heti kun joku kertoo ettei juo tai juo vähemmän kuin ennen niin joku ottaa itseensä siitä: “Yritätkö sä olla jotenkin parempi ihminen?” Se kuulostaa aina siltä, että tällä ihmettelijällä on ongelma alkoholin kanssa, juuri se huono omatunto ja sitten kun joku toinen tekee asiat eri tavalla, ollaan heti puolustuskannalla. Et nimittäin ole ainoa, itse käytän alkoholia hyvin vähän, jos lainkaan, ja olen törmännyt tuohon asenteeseen usein.
Minusta tämä oli kaiken lisäksi ehkä vähiten ylemmyydentuntoinen alkoholinvähentämispostaus, jonka olen ikinä lukenut. No, yksi niistä joka tapauksessa.
Tämä oli jotain parempaa: inspiroiva. Kiitos Stella!
Hei just luin yhden kirjan, ja sä olet siitä ihan tyyppiesimerkki! Additio yhteiskunta” oli kirjan nimi, ihan hurjan hyvä, jos ja varmasti kun olet kiinnostunut yhteiskuntatieteistä. Suosittelen :)
siis Addiktio yhteiskunta on kirjan nimi. Lukihäirä iski taas.. Mutta jollakin tavalla olet siis täydellinen esimerkki länsimaisesta, indivualisoituneesta “tuotteesta”, jota me kaikki täällä asuvat tietenkin jollakin tavalla ollaan. Lue tuo kirja!
Todellakin raikasta, kuten joku kommentoi. Tulipa hyvä fiilis!
Hyvä Stella!
Oo, varmana saat tosi paljon. =) Tsemppiä treeneihin.
Oho, tässähän joutuu ihan tarkistamaan omia käsityksiään ku lukee tälläistä.
Minusta on ihanaa ja raikasta, että joku kirjoittaa noin! Itse en käytä alkoholia ollenkaan. Ihan omasta tahdostani, ilman mitään dramatiikkaa tai velvoittavaa vakaumusta olen päätynyt tähän. Tulin vain jossain vaiheessa siihen tulokseen, että alkoholi ei ole tuonut elämääni yhtäkään hyvää asiaa. Mun puolesta kaikki alkoholi saisi kadota tästä maailmasta, enkä surisi sen perään yhtään :)
Kyllähän siinä kohtaa kulmien kohottelua kun kieltäytyy tarjotusta alhoholista, tai ihmisten silmät etsiytyvät alavatsan kohdalle ja mielessä on selvästi kysymys “Onko toi raskaana?”!
Joku saattaa pitää tiukkapipoisena, mutta en ole kieltämässä alkoholia keneltäkään muulta (siis täysikäiseltä, täysjärkiseltä ihmiseltä). En vaan itse halua juoda sitä ja se on mielestäni yksi elämäni parhaista päätöksistä.
Hyviä ajatuksia, hyvää vappua!
Oho! Hieno postaus ja hieno homma.
i feel you. itse olen tullut viime aikoina niin mukavuudenhaluiseksi, että lähden pippaloimaan useasti autolla – pääsee kotiin silloin kuin haluaa eikä aamulla satu tukkaan. ja on ihan yhtä hauskaa, poikkeuksetta, vaikka nauttisi alkuillasta vain sen yhden pienen oluen.
nyt vapuksi olen varannut pari saunaolutta itselleni ja poikaystävälle. toden näköisesti juomme yhden puoliksi tai jopa omat, jos vallan villiinnymme :D
hauskaa vappua ja hyviä treenejä huomiselle :)!
Tätä en olisi uskonut lukevani SINUN blogistasi! Olen miettinyt aivan samoja asioita viime aikoina. Kolmekympin jälkeen kolmekin viinilasillista jättää jälkensä seuraavaan päivään, mutta samalla skumppalasilliset ja viinit kuuuvat yhä varmemmin kavereitten kohtaamiseen. Haluan kilistellä kavereiden kanssa, mutta haluan myös tuntea itseni terveeksi ja raikkaaksi enkä halua tuhlata aikaa epämääräisiin krapuloihin – joita ei edes ymmärrä krapuloiksi, sillä harvoin edes on tuntenut itsensä juopuneeksi. Kiitos näistä ajatuksista vappuaattoon ja hyvää vappua!