Villejä puutarhaunelmia

✖ TURKU

Aurajoen ravintolalaivojen, Tintån ja ikuisen auringonpaisteen lisäksi on olemassa muitakin syitä matkustaa Turkuun: salainen puutarha, jonka puiden varjoon voi unohtua kokonaisiksi viikonlopuiksi. On omenapuita, metsämansikoita, helteessä huojuvia mäntyjä ja niissä asuvia oravia, joita talon asukkaat kutsuvat tuttavallisesti lemmikeikseen. Töyhtökorvat viihdyttävät itseään nakkaamalla ihmisiä kävyillä. Kops. Kops. Siihen tottuu. Elokuun pimenevät illat on tehty pitkille pihalla vietetyille illoille ja puutarhajuhlille – käpysateella tai ilman.

2014-08-15-stellaharasek-secretgarden-12014-08-15-stellaharasek-secretgarden-3

Kuvittelin joskus olevani pesunkestävä kaupunkilainen, joka löytää urbaanista asfalttiviidakostaan kaiken mitä kaipaa. Olin kasvanut suurkaupungissa ja kokenut elämäni kulttuurishokin, kun muutimme toiselle puolelle maapalloa ja löysin itseni muutaman mutkan kautta pohjoissuomalaiselta maaseudulta. Takaisin maalle en ikävöi vieläkään, mutta olen saanut itseni kiinni haaveilemasta pienestä villipuutarhasta. Sen ei tarvitsisi olla kaukana kaikesta, kunhan olisi pikkuisen piilossa. En tiedä mistä se löytyisi tai milloin sen aika olisi, mutta joskus jossain on minusta just sopiva suunnitelma.

2014-08-15-stellaharasek-secretgarden-42014-08-15-stellaharasek-secretgarden-52014-08-15-stellaharasek-secretgarden-6

Istuttaisin puutarhan täyteen kukkia, köynnöksiä ja pensaita, ja antaisin rönsyillä. Vaaleanpunaisia, pinkkejä ja punaisia pionipensaita! Mehitähtiä ja sitruunapuita kuluneissa ruukuissa! Yrttitarhassa kasvaisi ainakin minttu, korianteri, basilika ja salvia. Pakollisille lemmikkioraville oma puu. Keijuvalot ja puinen pöytä, jonka äärellä syödä toukokuusta syyskuuhun. Ennen sen kunnianhimoisempia kasvatussuunnitelmia pitäisi tosin ehkä opetella pitämään hengissä edes keittiön ikkunalaudalla kituva oliivipuu, joka hellistä hoitoyrityksistäni huolimatta yrittää jatkuvasti kuolla. (Voiko kyky aiheuttaa kasveissa akuuttia itsemurha-alttiutta periytyä äidiltä?)

2014-08-15-stellaharasek-secretgarden-72014-08-15-stellaharasek-secretgarden-8

Kuvissa vilahtaa muutamia lempi-ihmisiäni. Yksi heistä on poikaystäväni sisko, joka on vähän aika paljon kuin poikaystäväni, mutta nainen. Hän siis ymmärtää kaikki ne asiat, joita poikaystävä ei – esimerkiksi sen mihin tarvitaan kolme vain melkein samanlaista mustaa nahkalaukkua tai kengät, joissa on tarkoitus seistä eikä kävellä. Tärkeitä asioita. Toisen perhettä ei voi valita, joten olen enemmän kuin kiitollinen siitä, että olen saanut poikaystävän kaupanpäällisenä näin tajuttomia tyyppejä.

2014-08-15-stellaharasek-secretgarden-92014-08-15-stellaharasek-secretgarden-102014-08-15-stellaharasek-secretgarden-11

Omaa villipuutarhaa odotellessa voi onneksi lorvia muiden pihoilla. Tilaan loppukesään sitä varten vielä tukun lämpimiä mustia öitä. Valoa viikonloppuun, vietittepä sen sitten maalla, kaupungissa tai jossain siltä väliltä.

PHOTOS BY STELLA HARASEK

23 thoughts on “Villejä puutarhaunelmia

  1. Hei,

    mulla olisi sulle puoli tuntia Stadista mehitähdet, pionit, jasmikkeet, kaivo, iso piha, oravia, sammakoita, iisoppia ja mäkimeiramia aivan villisti sekä raivattu kasvimaa. Interested? ;)

  2. Yksi ehdotus pienelle kaupunkipuutarhalle voisi olla palsta siirtolapuutarhasta! En tiedä onko se villi, koska onhan niissä kai suurin osa istutettua, mutta kävin itse pari-kolme viikkoa sitten ihan vaan pällistelemässä Vallilan siirtolapuutarhassa ja siellä kyllä kasvit, kukat, pensaat, puut, ym. rönsyili kaikissa väreissä ja muodoissa.. :) Mökeissä ja puutarhoissa oli myös paljon kauniita koristeita ja yksityiskohtia -jokainen vähän omanlaisensa. Kannattaa ehdottomasti käydä, se oli vähän kun oma maailmansa. Olen itse aloitteleva “kaupunki-luontokuvaaja”, tämä oli siinäkin mielessä sopiva kohde käydä vähän kokeilemassa kameraa. Jos tahdot nähdä muutaman kuvan Vallillasta niin tästä löytyy :)

    http://objectandview.blogspot.fi/2014/08/vallilla-allotment-garden.html

    • Hei Elina, kiitos kommentista ja kuvalinkistä, käyn kurkkaamassa. Ystävälläni onkin siirtolapuutarha mökkeineen, on ollut heille ilmeisesti hyvä ja ihana ratkaisu. Niiden hinnat vaan huimaavat päätä pääkaupunkiseudulla! Samalla rahalla saisi talon Etelä-Euroopasta. Sitä onkin tässä tullut mietittyä.

  3. Kiva juttu ja kauniit kuvat! Mutta kiinnostaisi tietää mitä olet mieltä vauvafoorumin keskustelusta, jossa pohditaan esmes lifestyle-blogien kapeaa maailmankuvaa, naiskuvan suppeutta ja latteiden elämänviisauksien jakamista?

    • Se on varmasti upea keskustelu.

      Yleisenä kommenttina kysymykseesi: harvan blogin tarkoitus on tarjota kattava läpileikkaus kirjoittajansa koko elämään ja ajatusmaailmaan, pikemminkin päinvastoin. Lifestylebloggaaja on aiheensa ja käsittelytapansa valinnut siinä missä käsityöbloggaaja tai ruokabloggaaja. Bloggaaja ei välttämättä kirjoita blogissaan urasuunnitelmistaan tai yhteiskunnallisista mielipiteistään. Vakiokapasiteetilla varustetut ymmärtävät, ettei se tarkoita, ettei niitä ole.

      Elämänviisaudet, hmm? En koe jakelevani täällä elämänviisauksia. Kirjoitan asioista, jotka kiinnostavat, inspiroivat, ilahduttavat ja mietityttävät minua. Ymmärrän toki, etteivät ne kaikkia kiinnosta. Onneksi blogien lukeminen on täysin vapaaehtoista puuhaa. Jos lifestyleblogit kyllästyttävät, voi vaihtaa kanavaa.

      • Niin, mutta miksi et kirjoittaisi niistä yhteiskunnallisista mielipiteistä? Sehän on vain valinnasta kiinni.

        • Erikoinen kysymys. Menisitkö vaatimaan yhteiskuntakritiikkiä kirjoittavalta bloggaajalta näkemyksiä kauden huulipunasävyihin tai siihen mikä on hinta-laatusuhteeltaan paras prosecco? Eiköhän jokainen päätä bloginsa linjan ja sisällön itse. Lukijoille jää ihana vapaus päättää mitä blogeja haluavat seurata.

    • Tirsk! Hieman vaikea sulattaa sanoja “vauvafoorumi” ja “elämänviisaus” samassa lauseessa. Vai sielläkö ne intellekstuellit nykyän luuraa? Tirsk! sori…

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.