Postcards from Estholmen, pt I

Vietimme viime viikonlopun Suvisaaristossa samassa saaressa, jossa kävimme ensimmäisen kerran kuukausi kaksi sitten kesällä. Kaivelen kohta viimeviikonloppuiset kuvat kamerasta, mutta sitä odotellessa en malta olla julkaisematta muutamia ruutuja tuolta menneeltä heinäkuiselta viikonlopulta.

2014-09-15-stellaharasek-estholmen-32014-09-15-stellaharasek-estholmen-2

Finlands Svenska Publicistförbund omistaa pikkuisen saaristoparatisiin nimeltä Estholmen, joka tuli meille tutuksi purjehtivien ystävieni ja yhtiökumppaneideni kautta: he ovat vierailleet saarella lukuisia kertoja vuosien varrella ja ottaneet sen omakseen. Yhdistys sai saaren Venäjän vallan aikaan lahjoituksena, joka oli aluksi vain miesten käytössä. Naisten tehtävä oli soutaa viereiseltä Pentalan saarelta safkaa, kunnes 60-luvulla miehille vihdoin valkeni, että kauniimmasta sukupuolesta voi olla muutakin iloa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan?

2014-09-15-stellaharasek-estholmen-52014-09-15-stellaharasek-estholmen-42014-09-15-stellaharasek-estholmen-6

Historian havinasta puheenollen, saarella on vieraillut jopa Ruotsin kuninkaallisia. Nykyisin saari tarjoaa romanttisesti ränsistyneen pakopaikan myös meille ei-siniverisille, sillä sen saa vuokrata yhdistykseltä kuka vain. Punaisen päätalon ja sen vierashuoneiden lisäksi saarella on muutama pikkumökki, joista suosikkini on Villa Vita. Kalliollta merelle aukeava valkoinen mökki hinattiin vuosia sitten hevosvoimin jään yli naapurisaarelta. Torpassa on tarinan mukaan taikaa: siellä saa tiettävästi alkunsa poikkeuksellisen paljon lapsia. Olemme tästä huolimatta uskaltaneet majoittua sinne molemmilla reissuilla.

2014-09-15-stellaharasek-estholmen-72014-09-15-stellaharasek-estholmen-8

Saari sijaitsee sopivan matkan päässä maista. Sinne siirtyminen kestää juuri sen verran kauan, että tuntee olevansa kaukana kaikesta. Todellisuudessa bussi tuo Suvisaariston sataman pysäkille puolessa tunnissa ja venematka satamasta saareen kestää vain kymmenen minuuttia. (Matka voi toki tuntua yllättävän pitkältä, jos kahvimaito loppuu kesken viikonlopunvieton.) Oma vene ei ole onneksi välttämättömyys, vaan saarella on suuri moottorivene, jolla intendentti vie ja tuo vieraat takaisin maihin.

2014-09-15-stellaharasek-estholmen-142014-09-15-stellaharasek-estholmen-10

Matkanteko sujuu perinteisimmin tietysti purjeveneellä, jos sattuu olemaan niin onnekas, että omistaa moisen – tai on onnistunut ympäröimään itsensä onnekkailla purjeveneenomistajilla. Saari tuntuu olevan erityisesti purjehtijoiden suosiossa. Venelaiturin viereen rakennetun venevajan pitkän pöydän ääreen niitä mahtuukin toistakymmentä. Onneksi pöydän ympärillä on tilaa myös meille, jotka emme erota tyyrpuuria paapuurista.

2014-09-15-stellaharasek-estholmen-112014-09-15-stellaharasek-estholmen-9

Mietin aiemmin mitä ne mökeillään viihtyvät ihmiset oikein tekevät päivät pitkät. Nyt tiedän: lämmittävät saunaa, lukevat kirjoja laiturinnokassa ja miettivät mitä seuraavaksi söisivät. Siinä onkin laiskalle lomalaiselle juuri passelisti ohjelmaa. Jos jaksaa, voi heitellä koirille keppejä. Elleivät ne kuorsaa kyljellään laiturin lämpimillä laudoilla.

2014-09-15-stellaharasek-estholmen-132014-09-15-stellaharasek-estholmen-12

Ystäväpiirissä elää konsepti omasta saaresta: se on ultimaattisinta autuutta mitä moni meistä voi kuvitella. Käytännössä vuokrasaari taitaa kyllä olla kätevämpi. Estholmenia isännöivät kaksi intendenttia, joista jompikumpi on viikonloppuisin paikalla kunnostamassa kattoja, hakkaamassa puita ja vaivaihkaa vahtimassa, etteivät vieraat polta saunaa maan tasalle. Se ei ole vain vitsi, näin on kerran käynyt.

Varoitan, lisää kuvia luvassa. Terveisin wannabe-saaristolainen. Romantikon sieluni kaipasi venevajan lyhtyjen ja kynttilöiden keskelle ennen kuin edes tiesin, että sellainen paikka on oikeasti olemassa.

21 thoughts on “Postcards from Estholmen, pt I

  1. Onpa jotenkin ihanaa kun kirjoitat fnemmän reissuistas – vai reissaatkohan vaan aiempaa enemmän? Anyhow, tykkään kuvista ja jutuistas, niistä tulee aina sellainen olo että pitäis itsekin lähtee taas jonnekin.

    • Hei kiitos, kiva kuulla että olet tykännyt! Matkailu taitaa olla nouseva teema tässä osoitteessa.

  2. Hei kiitos vinkistä. Me ollaan kaveripiirissä just mietitty mistä löytyisi suhteellisen läheltä kiva mökki jossa olisi sauna ja uintimahdollisuus – tässähän se :D Kuin tilauksesta.

    • Todellakin. Suosittelen lämpimästi. Ensi viikonloppukin taisi olla vielä vapaa ;)

  3. Meinasin jo edellisessä postauksessa kysyä, oliko kyseessä Estholmen – tunnistin näet venevajan, jossa olen kerran jos toisenkin torvea soittanut, ja olenpa pari yötäkin siellä joskus nukkunut! Vietin saarella paljon kesäaikaa ennen maastamuuttoani, ja sen päätuvan lasiverannalla on jammailtu, parannettu maailmaa, laulettu, juotu ja tupakoitu, kinasteltu ja ihailtu iltahämäriä kuten auringonnousun valojakin. Ja tottakai syöty niin, että navat rutisi ja paukkui! Niin paljon mahtavia muistoja tuosta paikasta. Ja nyt iski ihan jumalaton ikävä… <3

    • Ooh, tunnistit! Ymmärrän ikävän. Ensi viikonloppu olisi vielä vapaa, äkkiä varaamaan!

      • Voi kunpa! Mutta manner on ihan väärä, hieman tulisi äkkiseltään hintaa viikonlopulle, kun täältä 10 aikavyöhykkeen päästä lähtisi tulemaan :D

        Ensi kesänä ehkä sitten. Toivottavasti!

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.