Niitä jaellaan meillä pyytämättäkin, jos erehtyy kurkistamaan kirjansa takaa.
Ystävänpäivänpusuja
Notes on a life
Stella Harasek & Jarno Jussila
Niitä jaellaan meillä pyytämättäkin, jos erehtyy kurkistamaan kirjansa takaa.
Siis nää tyypit! En kestä! Miten ihanat ja suloiset ja valppaat! Oi että! :)
On oltava valpas, ei ikinä nimittäin tiedä milloin pala juustoa putoaa nenän eteen.
En kestä, miten mahtavat tuijotukset :D Yritä tuossa nyt sitten keskittyä lukemaan!
No niinpä!
Koiran aamupusuihin minäkin olisin tänä(kin) aamuna herännyt, jos en olisi oppinut reagoimaan suuteluyrityksiin kääntämällä salamannopeasti pääni pois. Jopa syvässä unessa pystyn aistimaan lähestyvän pusukoneen. Eihän siinä mitään, mutta kun satun tietämään, missä se samainen kuono on hetkeä aikaisemmin ollut (=aamupesupuuhissa, yäks!), niin en välttämättä ole niin kovin innostunut.
Terkkuja teidän samettisille pusumaakareille! ♥ Ja toki myös koko muulle jengille!
:) :) Muistuupa mieleeni oma ‘pusukoneeni’. Nyt odottelen uutta ensi kesänä.
Oi, mahtavaa! Onnea omasta pusukoneesta! :)
Oi, onnea täältäkin!
<3!
HAHA! Sinä oot oppinut, me emme vielä. Pusukoneen kohteeksi joutuu yhä useamman kerran päivässä.