Ikkunaprinssi

Muistatteko minipienen koiranpennun, jonka vaaleanpunainen maha hurmasi ainakin minut ja mahdollisesti muutaman teistä puolitoista vuotta sitten? Se on kasvanut isoksi ja uljaaksi vahtikoiraksi, joka vartioi Tehtaankatua omistajansa liikkeen ikkunassa.

2015-03-25-stellaharasek-ikkunaprinsessa-12015-03-25-stellaharasek-ikkunaprinsessa-2

Paitsi silloin, kun vahingossa nukahtaa.

Terveiset maailman laidalta

Tarkemmin sanottuna tyhjältä rannalta Khao Lakista. Yksi suosikkiasioistani Thaimaassa on valo, joka jää viivyttelemään hetkeksi auringonlaskun jälkeen kuin ei malttaisi kadota vielä kokonaan. Se on joka kerta erilainen, hohtaa joskus vaaleanpunaisen, joskus vaaleansinisen sävyissä. Saa auringon paahtaman ihon näyttämään entistäkin tummemmalta, valkoiset vaatteet entistäkin valkoisemmilta.

2015-03-24-stellaharasek-khaolak-12015-03-24-stellaharasek-khaolak-22015-03-24-stellaharasek-khaolak-32015-03-24-stellaharasek-khaolak-42015-03-24-stellaharasek-khaolak-5

Hunky Doryn hippipaita saatu Dotsista
Thierry Lasryn aurinkolasit Trend Opticista
Flodemin hopeariipus saatu Tikausta
Hopeinen rannrengas & farkkushortsit 2ndhand

Tien päällä taas

Maailmankaikkeudelta aina odotellaan merkkejä, mutta päätin viime syksynä, että se on kaksisuuntainen tie. Ostin unelmieni matkalaukut – ne kaikkein kauneimmat ja kestävimmät – merkiksi siitä, että halusin matkustaa enemmän. Lähelle ja kauas, yksin tai yhdessä, kunhan näkisin muutakin kuin Helsingin kadut. Niin rakkaat kuin niistä onkin kymmenessä vuodessa tullut, ajatus kokonaisesta talvesta Suomen leveysasteilla on muuttunut vuosi vuodelta vaikeammaksi. Mitä vanhemmaksi tulen sen paremmin ymmärrän isääni, joka muutti toiselle puolelle maapalloa, koska Euroopassa oli liian kylmää.

2015-03-23-stellaharasek-plansfortravel-32015-03-23-stellaharasek-plansfortravel-2

Alumiiniset mattamustat Rimowat, pieni ja iso. Mutkattomaksi matkaseuraksi sekä yhdessä että erikseen.

Toivoin, että työni veisi minua maailmalle, joten tyhjensin matkalaukuille paikan kirjahyllyni päältä, mahdollisimman lähelle kaikkia niitä kirjoja, joita plärään päivittäin. Vakaasti uskoin, että universumi ei sallisi sijoitukseni mennä hukkaan, ei varsinkaan, kun menolippuni maailmalle odottivat paraatipaikalla makuuhuoneessani.

2015-03-23-stellaharasek-plansfortravel-12015-03-23-stellaharasek-plansfortravel-0

Kannatti uskoa. Viime vuosina työ on sitonut minut yhteen paikkaan tiukemmin kuin olisin toivonut, lomatkin jäivät kiireen keskellä pitämättä. Tänä vuonna taidan saada kaiken takaisin korkojen kera. Olin alkuvuodesta Thaimaassa ottamassa valokuvia ja kirjoittamassa liikkumiseen liittyvää tekstiä, nyt tie vie takaisin samoille seuduille kirjoittamaan ja kuvaamaan matkajuttua. Milloin elämästäni tuli näin ihana? Tai maailmankaikkeudesta näin antelias? En tiedä, mutta olen kiitollinen kaikesta.

Juttuun liittyvät parhaat palat säästän lehteen, mutta matkan toisesta puolikkaasta kirjoitan kyllä blogiin. Pysykää langoilla.

Kuvat ovat viimesyksyiseltä Santorinin matkalta. Kuvan minusta otti Mikko Rasila.