Sen jälkeen kun on keksinyt itsensä uudestaan viimeiset kaksikymmentä vuotta, saa yhtäkkiä tietää, miltä todella näyttää.
Mitä tapahtuu, kun ei värjää hiuksiaan vuoteen?
Notes on a life
Stella Harasek & Jarno Jussila
Sen jälkeen kun on keksinyt itsensä uudestaan viimeiset kaksikymmentä vuotta, saa yhtäkkiä tietää, miltä todella näyttää.
Täällä myös yksi omaan hiusväriinsä palannut. Melkoinen yllätys oli, kun blondatun kuontalon alta alkoikin paljastumaan melko tumma, ihan hiukan punertavaan taittava tukka. Olin muistanut olevani vaaleampi. Aluksi kontrasti värjätyn latvan kanssa oli tosiaan aika…. No, kamalahan se oli. Mutta kun omaa luonnollista hiusta alkoi olemaan noin puolet koko pituudesta, se alkoi näyttää koko ajan vain kivemmalta. Ihan projektin loppumetreillä pätkäisin latvoista 10 senttiä pois, marssin Sokokselle ja ostin niinkin kalliin ja trendikkään hiusvärin kuin Poly Color (jolla jo äitini 80-luvulla joskus värjäsi hiuksiaan)ja iskin sen jäljelle vielä jääneeseen vaaleaan osaan. Tulos vastasi yllätyksekseni lähes täydellisesti omaa luonnollista väriäni. Tuon operaation jälkeen ei ole tullut enää mieleenkään tarttua väripurkkiin, niin hyväkuntoinen ja helppohoitoinen tämä oma luonnollinen reuhkani on. Olkoonkin että väri ei ole mitenkään intensiivinen tai huomiotaherättävä, se sopii ihonsävyyni paremmin kuin yksikään purkista saatava, ja on luonnollisuudessaan mielestäni yksinkertaisesti kaunis.
Kiitos kommentista! Kyllähän hiustenväri tosiaan voi muuttua vuosien varrella, näin on käynyt mullekin. Samaa mieltä siitä, että se on oma väri sopii useimmille kaikkein parhaiten – mätsää niihin muihin väreihin, kuten ihoon, kulmiin ja silmiin.
Sulla on tosi kauniin väriset hiukset! Hienoa, että olet jaksanut kasvattaa hiuksiin oman värin ja vielä ilahtua siitä noin! Mä en ole koskaan värjännyt hiuksiani, mielestäni luonnollinen on kaikkein kauneinta. Ja siis koska hiusten värjäämättömyys näyttää olevan nyt in, niin mä olen merrankin trendikäs. :b
Mä en oo värjännyt hiuksiani ikinä. Kampaaja kysyy, koska viimeksi värjäsin ja järkyttyy vastauksestani joka kerta.
U p e a väri!!
Arvaas. Mä kasvatin kans 4 vuotta omia, 25 vuoden Blondauksen jälkeen! Tykkäsin ihan huimasti ;)
No, mein äiti sai jonkin väläyksen nyt helmikuus, ja sekunnin ajan sai mut puhuttuu ympäri!? Fiskarsit heilahti. Ja mun pitkä tukka levisi lattialle…
mua ei ns koskaan kaduta mikään… Mutta, nyt! En kestä.. iik. Miten mä pääsen yli tästä :)
Se on hieno tunne, kun pääsee eroon värjäämisestä. Blondailin monta vuotta, koska oma väri on se perinteinen maantie, mutta eräs kaunis päivä saksin tukan juurikasvua myöten lyhyeksi, ja kappas: päässä olikin jännästi punaiseen vivahtava ruskea tukka. Sen jälkeen ei ole paluuta ollut, mahtavaa kun päässä onkin vahva ja kiiltävä hippitukka, joka laineilee ihan oman mielensä mukaan. Odotan sitä päivää, kun latvat kutittelee lapaluita.
Upeaa Stella! Itsellä kanssa samaa juttua teinistä saakka mutta muutama vuosi palasin “juurilleni”. Niin moni sanoo, että oma väri näyttää kamalalta, harmaalta ja mitäänsanomattomalta. Ja niinhän se näyttääkin vahvaa värjättyä pigmenttiä vasten (muutaman sentin tyvikasvulla)! Pitää vaan päästä sen vaiheen yli jotta pääsee näkemään todellisen värinsä
Juuri näin, huomasin ihan saman, kun kasvatin omaa väriäni takaisin. Sitten kun yli puolet hiusten pituudesta on omaa väriä, se alkaa näyttää hyvältä. Niin kauan kun sitä on alle puolet pituudesta, se näyttää vaan tylsältä juurikasvulta.
Kauniilta näytät! Muistan että jossain postauksessa kerroit että sulla ois ollut caterpillarit tai timberlandit. Millainen lesti ja onko koko normaali mitä käytät? Tak!
Hyvin sanottu. Viimeiset kymmenen vuotta tullut kokeiltua vaikka sun mitä väriä ja leikkausta. Nyt vuoden “koskemattomuuden” jälkeen olen hiuksiini tyytyväisempi kuin koskaan. Tuntuu 100% omalta. Aika hieno tunne. :) Kaunis on luonnollinen värisi, pukee upeasti upeaa naista.