Yhteistyössä Stockmann
Perjantain kunniaksi luvassa ensimmäiset pikkuvilaukset keittiöstä! Raksakaaoksen keskellä alkoi jossain vaiheessa olla usko koetuksella, mutta nyt uskaltaa jo juhlia: keittiökaapit ovat paikallaan, koneet asennettu ja koko pyhä kolminaisuus – vesi-sähkö-kaasu – on kytketty päälle. Törmäsin eilen tuttuihin, jotka kyselivät kuulumisia, eivätkä tainneet täysin tajuta vilpitöntä ilakointiani siitä, että meillä on nykyisin HANA. No, mittavan remontin tehneet tietävät mitä tämä on. Voi tätä pikkuvaimoilun, kokkailun ja kotona olemisen onnea.
Boylan Bottlingin Black Cherry kiilasi juuri suosikkilimujeni kärkeen.
Kaikenlaista on tietysti vielä tekemättä – ilmastointiputkien päälle on keksittävä jonkinlainen kotelo, seinissä muutama kolo kaipaa vielä kittiä, jossain vaiheessa pitää hankkia liesituuletin ja kaakeloida seinä kaasulieden takaa. Ehtiihän tässä, pitkä talvi edessä. Nyt hengitellään hetki ja nautitaan siitä, että vapaa-ajallaan voi tehdä välillä muutakin kuin kitata, hioa, ruuvata, piikata tai porata. Voi esimerkiksi kattaa kavereille aamupalaa!
Niin, ystävät on tietysti kutsuttu jo keittiöön. He ovat asiaankuuluvasti ihastelleet meille merkittäviä uutuustuotteita kuten hanaa ja kaasuliettä, ja kohteliaaasti teeskennelleet, etteivät näe eteishallissa seisovia rakennustikkaita, vanhoja ovia, erilaisia sahoja, teollisuusimuria, maaliämpäreitä, suojakypäriä ja pölyistä poravasaraa. Olen aina miettinyt mikä virka vanhojen helsinkiläisten asuntojen eteishalleilla on, mutta nyt tiedän: eteishallista saa oivan raksavaraston.
Keittiöstä on toivottu paljon kuvia ja kyllä niitä pian tulee – laajemmilla kuvakulmilla kuin nämä näpsyt – heti kun saamme huonekalut kuntoon. Kalusteet on vielä vähän sinnepäin: pöytä on lainattu työhuoneesta, se on keittiöön aivan liian pieni. Tuoleja ei vielä ole, pelkät raksajakkarat ja ystäviltä lainattu antiikkisohva. Kattovalaisimet puuttuvat, keittiötason päälle pystytetty arkkitehtilamppu ajaa toistaiseksi asian. Pöydän alle on nakattu vanha kirppismatto koirien iloksi lämmittämään pieniä tassuja, vanha lautalattia kun viilenee samaa tahtia syksyn kanssa. Mäyräkoiramuijat ovat toki oivaltaneet, että paras paikka keittiössä on sohva: sieltä voi päivystää ihmisten syliin ja lattialle tipahtavia juustomuruja. Ylläolevassa kuvassa on tosin meneillään mökötys (ilmeisesti juustoa ei ollut tipahtanut tarpeeksi).
Tein pari päivää sitten ystäville astetta tukevamman aamiaisen. Stockan Herkussa – kuten muuallakin tavaratalossa – eletään syyskuussa Brooklyn-tunnelmissa. Kun kävin penkomassa New York -vaikutteiset valikoimat ja sain päähäni pannukakut, sinne ei mahtunut enää mitään muuta. No, leipäosastolla kykeninkin sitten vielä avaamaan mieleni kirsikka-suklaaleivälle ja vaahterasiirapilla maustetulle pekaanipähkinäleivälle. Leivän kaveriksi löysin pari kimpaletta valuvaa juustoa ja aprikoosihilloa. Pannareille valkkasin seuralaiseksi tuoreita marjoja ja luomuvaahterasiirappia, joka on ehkä yksi suosikkiasioistani koko maailmassa. Söisin sitä ihan varmasti joka päivä, jos mahtuisin silti lempifarkkuihini. (Ja kyllä, luomuversio on parempaa kuin tavallinen.)
Kuulun keittiöhommissa rasittavaan koulukuntaan, joka haluaa tehdä kaiken. Itse. Alusta. Jos en jaksa tehdä kunnolla, mieluummin en tee ollenkaan. Rajansa kuitenkin kaikella: banaanilla ja karamellilla maustettuja pannareita en olisi alkanut askarrella alusta, joten olin avoin kreisille jenkkikonseptille nimeltä valmis jauhosekoitus. Iso plussa siitä, että ohjeeseen ei kuulu kananmunaa, sillä kaikki kaveripiirissä eivät voi niitä syödä. Taikina oli sekunnissa valmis, ylläri, kun ei sitä tarvinnut kuin sekoittaa veteen ja sulatettuun voihin. Pannarit pöytään alta viiden minuutin, nälkäiset ystävät arvostivat. Pakko rakastaa niiden ruokahalua, ne ottavat kaiken kiitollisena vastaan ja kaapivat lautaset tyhjiksi. Kokin pesti on kovin kiitollinen.
Pikapannareista tuli hyviä, ei varmasti yllätys kenellekään. Banaania en niissä maistanut, maussa oli enemmänkin toffeeta. Kun lastaa päälle tarpeeksi tuoreita marjoja, lopputulos on – tadaa – melkein terveellinen! Naurattaa paitsi tuo täyteen lastattu pannari, myös tuo täyteen lastattu pöytä. Hakusessa on kahdeksan tai kymmenen hengen pöytä, jossa ei tila lopu heti kesken kun kylässä on enemmän kuin yksi ihminen.
Kummasti vaan alkaa päivät paremmin, kun on keittiö ja kavereita, joita kutsua sinne. Paljon plussaa kahvinkeittomahdollisuudesta. Isoja remontteja tehneet ystävät ovat tosin varoitelleet ensihuuman haihtumisesta, joten nyt otetaan kaikki irti niin kauan kuin juokseva vesi vielä tuntuu superluksukselta.
Lähes kaikki kuvien astiat, pyyhkeet, viltit ja herkut saatavilla Stockmannilta. Valitsin kuviin suosikkejani: mustavalkoiset lautaset ja mukit Marimekko, kevyet käsintehdyt keraamiset kulhot Kinto, pressopannu Stelton, pellavapyyhe ja neuleviltti Casa Stockmann.
Näyttää todella hyvältä :)
Mua kiinnostaisi kuulla, mistä noi ihanat puiset leikkuulaudat on hankittu? Olen yrittänyt löytää vastaavia, mutta toistaiseksi en ole löytänyt kivoja.
Moi Anni, omat leikkuulautani ovat käsintehdyt ja peräisin jo lopettaneesta puusepänpajasta, mutta Stockalla on lähes samanlaisia myynnissä.
Jo tän vilauksen perusteella uskallan todeta, että kyllä kannatti repiä ja raataa :) Ja itsehän olen edelleen ikionnellinen mm. astianpesukoneesta, joten voi se ensihuuma joskus kestää pidempäänkin.
KYLLÄ! Just nyt ei kaduta. Ooh, toivotaan että kestää meilläkin. Yhä oon joka aamu ihan että IIK, meillä on keittiössä hana ja juokseva vesi!
Justjoo – näyttää JO NYT törkeän hyvältä!!!! Jestas.
Me tehtiin nykyisessä asunnossa sekä kylppäri että keittiö täysin uusiksi, joten ymmärrän hyvin tuskan loputtomasta raksasta. Uusi koti odottaa nurkan takana, ja olen kerrankin onnellinen, ettei siellä tarvitse remontoida mitään! Vaikka varmaan aika kultaa muistot hyvinkin pian.
Boylanin kaikki limsat on kyllä hyviä, suosittelen. Joskin Belvoirin seljankukka ja Fentimansin ruusulimonadi taitavat kiilata edelle.
Oh dear, voin vaan kuvitella millaista olis tehdä täysremppa vielä kylppäriinkin! Onnea uuteen kotiin ja tsemii muuttoon xxx
Upee tunnelma näissä kuvissa! Mikäs ihana mustavalkoraidallinen muki vilahtaa kuvissa?
Uskallan väittää, että ihana muki on Marimekon.
Tuulia sen tiesikin, eli Marimekon Oiva-sarjan kuppi kyseessä.
Niin ja kiitos Ann xx
Kaunis keittiö teillä! Saako kysyä mistä vilaukselta näkyvä musta vitriinikaappi on hankittu? Itsellä nimittäin tuollaisen metsästys käynnissä ;)
Kiitos Eva! Vitriinikaappi on ikivanha ja hankittu Mokosta.
Mä ostin omani Perobasta!
Joo siellä taitaa olla Nicolas Vahen leikkuulautoja, vähän erilaisia mutta kivoja nekin!
Upeita kuvia! Ja mä niin tykkään teidän astioista ja kattauksista. Niin ja astioiden sisällöistä, nam!
No äläpä – astioiden sisältö on aina parasta koko pöydässä!
Stella, voitko tulla sisustelee tän mun kämpän loppuun? :)
Ristus mutta rrrakastan sun tyyliä (ja kai vähän Mikonkin)! Paras paras paras!!
HAHA! Kiitos kaunis! Ite kannattaa sisustaa ni hyvä tulee xx
Vau… Mistä teidän keittiö olikaan, Kitzenistä? Ihanat nuo pannarit, en kestä!! Pakko ehkä tehä pistokoe Herkkuun jos siellä on kaikkea tuollaista!
Joo, Kitzenistä on keittiö! Ja kyl, suosittelen, koska siellä oli vielä paljon paljon muuta xxx
Apua miten upea seinä!!
Äläpä!
Millaiset nuo pellavapyyhkeet on?
Ne on superkivat! Ostin yhden kokeiluun tovi sitten ja oon tykännyt kovasti. Supermuhkea, mutta ohut ja kuivuu nopsaan. Löytyy valkoisena ja tummanharmaana.
Niin kaunis Dorit! <3
No se ON <3
Onpa kauniit nuo valkoiset kupit, ovatko ne siis Kinton? Kävin nettikaupasta vähän vakoilemassa, ei mahdottoman hintaisiakaan käsintehdyiksi astioiksi.
Joo, Kinton ovat, Stockan valikoimista. Aivan superkauniit. Oli muitakin sävyjä, kerma ja oliivinvihreä.
Ihana aamupala! Oisinpa saanut kutsun :D Alkoi tuo valmistaikina kiinnostaa, onko siitä muita makuja kuin tuo banaani-karamelli?
Haha! Oispa vielä isompi keittiö niin voisi kutsua KAIKKI kylään. Oli joo, ainakin tuplasuklaa ja sitten ihan tavallinen.
Hana. Hella. Rosoinen tiiliseinä. Ruokaa. Kahvia. Ah, se on ♡. Onnea kovasta urakasta :)))
KIITOS! xxx
No huhhuh minkänäköinen keittiö! Lisäkuvia odotellessa… Tuo tiiliseinä! Tuo taso! Onko se kiveä? Musta vai tummanharmaa? Ihania kuvia muutenkin koko postaus täynnä.
Juu, taso on mustaa kiveä, näyttää välillä hiilenmustalta, riippuu valosta!