Postikortti Postitalosta

Hei lämmin kiitos kaikille, jotka olivat tänään Rajala Pro Academyssa kuuntelemassa meikäläisen luentoa – oli mahtavaa saada meuhkata sydäntään lähellä olevista asioista, kuten bloggaamisesta ja valokuvaamisesta. Olisipa aikaa ollut enemmän. Aina tässä käy juuri näin, kun minut pyydetään puhumaan minulle tärkeistä aiheista – ensin mietin onko minulla tarpeeksi sanottavaa, sitten huolestun siitä ehdinkö annetun ajan puitteissa sanoa kaiken mitä haluan. No, parempi näin päin.

2015-10-31-stellaharasek-rajalaproacademy-1

Lempiasiani heti kivan ja kiinnostuneen yleisön jälkeen oli pikkukeittiö, josta hain teetä ennen luennon alkua. Ajan ja rakkauden rypistämä Led Zeppelin -juliste! Arvostan.

2015-10-31-stellaharasek-rajalaproacademy-2

Kuvan minusta otti Markku Westerlund Nikonilta – kiitos!

Viikonloppuhommia

Tietääkö joku mihin tämä viikko on vilahtanut!? En nimittäin tajua. Tahkon yhä viikon töitä läpi flunssan hidastamalla tahdilla ja havahduin yhtäkkiä siihen, että huomenna onkin lauantai. No, työpäivä sekin ja huippupäivä tuleekin, sillä olen lupautunut Rajala Pro Shopiin luennoimaan aiheesta ammattibloggaajan työ ja valokuvaus. Tilaisuus on kaikille avoin ja taitaa olla jo varattu täyteen, mutta peruutuspaikkoja voi halutessaan bongailla interwebistä.

2015-10-30-stellaharasek-rajala-12015-10-30-stellaharasek-rajala-22015-10-30-stellaharasek-rajala-32015-10-30-stellaharasek-rajala-4

Valoa pimeään, kuullaan huomenna! Nyt keitän kuudennen kannullisen teetä ja alan miettiä mitä viisasta keksin sinne luennolle. Toivotaan, että hetki hetkeltä kähenevä ääni on aamulla seksikkään viskibasson asteella eikä esimerkiksi kokonaan poissa.

Let me be your everlasting light

Tänä perjantaina tätä, koska valoa ei voi olla liikaa.

THE BLACK KEYS – EVERLASTING LIGHT

Vuosi sitten

… tähän aikaan oli kirkasta ja kuulasta, kertoivat blogin arkistot. Hämmentävää, kun voi selata elämäänsä taaksepäin kuukausi kuukaudelta, palata klikkauksella vaikkapa kahden vuoden taakse. Blogiin päätyy vain murto-osa kuvista ja jutuista, joita retkien varrella kertyy, mutta ne herättävät eloon kaiken sen lopunkin. Tuon taivaallisen puuron sain eteeni sinä aamuna kun saavuin ystävän luo nälkäisenä, väsyneenä ja vähän kiukkuisena. Noissa kengissä kävelin tapaamisiin, jotka muuttivat kaiken mitä olin kuvitellut tietäväni työstä ja sen tekemisestä. Noita lasiin heijastuvia valoja katselin Kapteeninkadun keittiössä, kun en tiennyt mitä tekisin seuraavaksi, joten päätin olla tekemättä mitään – eli katsella lasiin heijastuvia valoja.

2014-11-25-stellaharasek-style-52014-10-29-stellaharasek-hannag-12014-09-30-stellaharasek-coffeebreak-32014-10-29-stellaharasek-hannag-22014-12-27-stellaharasek-xmas-32014-11-25-stellaharasek-style-4

Kuvat viime syksyltä. Kuvat minusta Mikko Rasila.

Täsmälääkkeitä

Viikon huono uutinen on, että kämppäkaverin kaksi viikkoa jatkunut flunssahelvetti, jota kutsumme tuttavallisesti tuberkuloosiksi, on iskenyt seuraavaan pahaa-aavistamattomaan uhriinsa eli meikään – juuri silloin kun ei olisi yhtään aikaa maata sängyn pohjalla. Tämä on onneksi vielä asteella “nuha, köhä ja ketutus”, joten taistelen tautia vastaan teellä ja valkosipuliövereillä. Se pitää ainakin tehokkaasti huolta siitä, että tuberkuloosi ei tartu kehenkään muuhun, koska kukaan ei halua tulla lähelle.

2015-10-29-stellaharasek-athome-1

Siltä varalta, että tauti tärähtää todenteolla päälle ja vietän loppuviikon vällyjen välissä, nyysin työhuoneesta arkkitehtivalaisimen ja kiikutin sen sänkyni viereen. Sen kajossa voi sitten maata kuin makkara ja katsoa kaikki internetin mäyräkoirapentuvideot.

2015-10-29-stellaharasek-athome-2

Tämä onkin muuten hyvä päivä korkata käyttöön synttärilahjaksi kämppikseltä saatu superseerumi. Pakkaus on niin kaunis, että odotan, että orastavan flunssan lisäksi ainakin viiden vuoden verran kilometrejä pyyhkiytyy kasvoilta. Raportoin tuloksista sitten.

2015-10-29-stellaharasek-athome-3

Seuraavaksi lääkitsen itseäni kyllä lasillisella kuohuvaa, koska sain viime tingassa kutsun uuden Bondin leffanäytökseen ja agenttietkot odottavat. Ehkä jätän tällä kertaa valkosipulit kotiin ja varustaudun sen sijaan villalla.

You be my backstreet girl

Syyspukeutumiseni mukavuudenhalu on singonnut aivan uusiin sfääreihin sen jälkeen kun sain Dotsista villatakin, joka hipoo nilkkoja. En valinnut sitä, vaan se valitsi minut: meidät yhdisti Ira, joka lähetti viestin, että täällä on villatakki, joka huutaa nimeäsi. Viisas nainen, joka ei ollut tälläkään kertaa väärässä. Se on saanut tuulettomina syyspäivinä palvella takkina, viluisempina päivinä paksumman takin alla. Nilkkapituiseen villatakkiin pukeutuminen on vähän sama kuin saisi viilettää kaduilla aamutakissaan – paitsi että villatakki on paksumpi ja pörröisempi. Hyväksyn.

2015-10-28-stellaharasek-onthestreet-12015-10-28-stellaharasek-onthestreet-22015-10-28-stellaharasek-onthestreet-32015-10-28-stellaharasek-onthestreet-4

SECOND FEMALEN VILLATAKKI* & GESTUVIN MOHAIRPIPO* DOTS
VANHAT FARKUT ZARA
MAJESTIC FILATURESIN KASMIRPAITA SOFINAH
TENNARIT* ADIDAS ORIGINALS
NAHKALAUKKU* BOOMERANG
*SAATU

Kuvat Mikko Rasila

THE ROLLING STONES – BACKSTREET GIRL