Uuden vuoden odotus

Yhteistyössä Nordalco

Kommenteissa kyseltiin jo joulukuvien perään – ettekö ole jo kyllästyneet jouluun?! No en väitä vastaan, saamanne pitää. Varsinaisista joulupäivistä on vain jokunen ruutu, mutta välipäivissä ja uuden vuoden odotuksessa on vielä aimo annos joulua jäljellä. Kuusi loistaa yhä nurkassa, ystävän tuoma misteli roikkuu olohuoneen oven yläpuolella. Kynttilät ja työhuoneen ovenpieleen ripustetut keijuvalot valaisevat hämärinä aamuina ja mustina iltoina. Emme ole vieläkään saaneet valoja kattoon, mutta juuri tähän aikaan vuodesta se ei oikeastaan haittaa. Ei sitä tarvitse aina ihan kaikkea nähdäkään, hämärässä on hyvä.

2015-12-30-stellaharasek-xmas-12015-12-30-stellaharasek-xmas-22015-12-30-stellaharasek-xmas-3

Keveys on ollut viime viikkojen kantava teema sekä ajatuksissa, askeleissa että viinivalinnoissa. Taloudessa tykätään kuohuvan lisäksi erityisesti moneen menoon taipuvista kuivista ja hapokkaista valkoviineistä, jotka toimivat sekä sellaisenaan että juustojen seurana (iso kiekollinen juustoa taitaa olla tyypillisin tarjottavamme, se tekee joka kerta kauppaansa). Les Fumées Blanches Sauvignon on ollut vuodenvaihteen suosikki, sillä – ja sen kuohuvammalla versiolla – mennään myös huomenna kun vuosi virallisesti vaihtuu.

2015-12-30-stellaharasek-xmas-42015-12-30-stellaharasek-xmas-62015-12-30-stellaharasek-xmas-72015-12-30-stellaharasek-xmas-8

Meillä kun on tämä ympärivuotinen roseeviinisesonki, niin emme kieltäytyneet, kun saimme viinistä maisteltavaksi myös tuplamagnum-kokoisen roseepullon. Juhlakokoisesta pullosta riittää jaettavaksi aivan kaikille, vaikka ystäviä olisi koossa vähän enemmänkin.

2015-12-30-stellaharasek-xmas-92015-12-30-stellaharasek-xmas-102015-12-30-stellaharasek-xmas-112015-12-30-stellaharasek-xmas-122015-12-30-stellaharasek-xmas-132015-12-30-stellaharasek-xmas-14

Luna-koiraa ei paljoa viinit ja uuden vuoden hulinat kiinnosta, se haluaa vaan että ikearotta lentää. Onneksi Saksasta saapunut uuden vuoden vieraamme jaksaa lennättää sitä meidän muidenkin edestä.

2015-12-30-stellaharasek-xmas-152015-12-30-stellaharasek-xmas-16

Juno tahtoo aina vain pussailla. Ymmärrän kyllä – vuodenvaihteessa on aina vähän taikaa. Ilmassa on uusia alkuja, liitoskohtien kohinaa. 

2015-12-30-stellaharasek-xmas-172015-12-30-stellaharasek-xmas-17b2015-12-30-stellaharasek-xmas-182015-12-30-stellaharasek-xmas-19

Valviran ohjeistuksen mukaan kaupallista alkoholisisältöä ei valitettavasti voi kommentoida, joten kommentointi on tämän kirjoituksen osalta suljettu.

Kuvat Stella Harasek & Mikko Rasila

Pyhäpäiviä

Anteeksi, en ehtinyt edes toivottaa teille hyvää joulua, kun unohduin jo joululomalle. Toivottavasti ette ole omalta lomailultanne ehtineet edes huomata.

2015-12-26-stellaharasek-xmas

Taitaa olla aikamme kaupunkilaisilmiöitä, että ovikello soi harvoin varoittamatta. Siksikin jäi mieleen, että joulun kynnyksellä se soi samana päivänä kahdesti.

Toisella kerralla rapussa seisoi vuokraemäntämme: hän ilmoitti olevansa huono korttien kanssa, tuovansa sen sijaan jouluhalauksen. Otin vastaan kaksi, yksi minulle ja toinen Mikolle, hän ei ollut kotona. Koirat pyörivät toiveikkaina jaloissa, ne tahtovat aina (ja yleensä myös saavat) osansa jaossa olevasta huomiosta ja hellyydestä.

Toisella kerralla oven takana oli valtava kuusi ja jossain tiheiden neulasten peittämien oksien takana sen kantaja. Olin edellisenä päivänä ajatellut ääneen, että kuusi olisi ihana, pohtinut pitäisköhän. Päätöstä ei tarvittu, se saapui ovelle yllätyksenä: kaksimetrinen puu, josta oli kuulemma kiristetty kuusikauppiaalta rumuusalennus, sillä oksat harottivat rungon toiselta puolelta hiukan harvemmin. Enpä tiedä rumuudesta. Se on ainoa eli ehdottomasti kaunein yllätyskuusi, jonka olen saanut.

Metallinen kuusenjalka löytyi – hämmentävää kyllä – juuri sieltä mihin aavistelin sen unohtuneen, Kapteeninkadulta vanhan keittiömme yläkomeron perältä. Onneksi asunnossa majailee ystäviä, joiden oveen kehtaa koputtaa kesken joulun valmistelun. Jossain läikähti, kun monen vuoden paksuisen pölykerroksen peittämä kuusenjalka nostettiin alas. Se oli siihen asti kuulunut johonkin toiseen aikaan, kauan sitten päättyneeseen hetkeen kun joulu oli viimeksi tuntunut tärkeältä.

Teimme aatonaattona kaikki jouluostokset: puita takkaa varten, koirille pino luita, sillä oli niilläkin joulu. Tärkeimmät safkat – muikunmädin ja saaristolaisleivän – haimme kauppahallista. Oli glögimukit, Esplanadin valoihin kiedotut paljaat puut, ei yhtään lunta, ei myöskään yhtään kylmä. 

Jouluaattona heräsin seitsemältä. Olin hetken varma, että herätyskello on seonnut ja oikeasti on keskiyö. Ei ollut, pimeys oli vain niin tiheä ettei olisi uskonut aamuksi. Olimme puoli kahdeksaan mennessä ulkona, menossa porukalla voitelemaan voileipiä heille, joilla on vähemmän kuin meillä.

Sen jälkeen painelimme Harjutorin puusaunan löylyihin. Joulusaunassa oli ruuhkasta huolimatta rento tunnelma. Joimme saunaoluet, söimme eväsleipiä, kävimme ulkona vilvoittelemassa. Miesten saunassa istui kuulemma joku huovasta tehdyt poronsarvet päässä. Pakko ihailla.

Aattoilta ja joulupäivä: talo täynnä ystäviä ja safkasta notkuva pöytä. Jokainen teki tai toi jotain, yksi paistoi kinkun, toinen oli taikonut kakun, kolmas sienisalaatin. Katsoimme keskinkertaisia elokuvia, torkuimme. Välillä kävin parvekkeella kurkkimassa josko lämpötilat olisivat laskeneet pakkasen puolelle, sillä salaa odotin yhä valkoisia katuja.

Tapaninpäivänä, juuri kun olin luopunut ajatuksesta, se tapahtui – alkoi sataa lunta. Olin menossa ulos ensimmäistä kertaa koko päivänä, seisoin kadulla paljain polvin, sillä en ollut jaksanut pukea takin alle muuta kuin yllä olleen yöpaidan. Lampaankarvasaappaat painoivat hentoon lumikerrokseen mustat aukot. Hitaat hiutaleet tipahtelivat taivaalta ja takertuivat hiuksiin.

Sitä taitaa olla virallisesti lomalla, kun ajattelee vain puolikkaita ajatuksia, tarttumatta niistä yhteenkään. Antaa ystävällisen hämärän vetää syliinsä, torkahtaa sinne taas.

Valoa vuoden viimeisin päiviin!

I don’t ask much

Hellsongs on akustinen ruotsalaistrio, joka tekee ihon alle hiipiviä folkahtavia indieversioita vanhoista hevi- ja rokkikappaleista. Olikohan se Vihreän talon Annika, joka alkujaan esitteli minulle konseptin? No, se oli jokatapauksessa helposti ja nopeasti myyty. Yksi joulun suosikeista tulee tässä.


HELLSONGS – I JUST WANT YOU

Viime tingan lahjavinkit

Yhteistyössä Tikau

Siltä varalta, että ruudun toiselta puolelta löytyy muutama muukin, jotka eivät ole *KÖH* ihan vielä ennättäneet tehdä joululahjahankintansa, laitetaan jakoon muutama testattu ja takuutoimiva lahjaidea.

2015-10-22-stellaharasek-xmas-1

Anna aikaa

Kaikista ihanin lahja on yhteinen aika, sitä ei ole koskaan kellään liikaa. Keksi jotain, jota on rentoa ja kivaa tehdä yhdessä: lempikahvilaanne päätyvä pitkä kävely, leffailta. Aina voi viedä toisen paikkaan, jossa hän ei ole koskaan käynyt – Talvipuutarhaan, tai saariretkelle?Tai kutsu kylään ja kokkaa toisen lempiruokaa. Kirjoita korttiin tai kirjeeseen mitä olet suunnitellut tehtäväksi, ja ota asiaksi sopia ajankohta.

2015-10-22-stellaharasek-xmas-22015-10-22-stellaharasek-xmas-4

Kauniita käyttöesineitä

Jos haluaa kääriä lahjapakettiin jotain konkreettista, kannattaa valita jotain kaunista, joka tulee käyttöön eikä koristeeksi. Yksinkertainen pullonavaaja, tai pehmeät pellavaiset keittiöpyyhkeet. Joskus kirjoitan kirjeen – takaan, että käsinkirjoitetusta kirjeestä ilahtuu ihan kuka tahansa – ja sujautan sen vastaanottajansa näköiseen nättiin rasiaan.

Omat lahjasuosikkini löytyvät usein Korkeavuorenkadun Tikausta, jonka valikoimista nappasin kuvia varten lainaan muutamia lemppareitani. Tykkään siitä, että putiikista voi hankkia hyvällä omatunnolla mitä tahansa, sillä kaikki on valmistettu eettisesti ja ekologisesti. Tikaun kasmir- ja villahuivit ovat takuuvarmoja lahjoja, tykästyin niihin ensin itse ja sen jälkeen olen antanut niitä useita. Kuvissa vilahtava suomenlampaantalja on takuulla eettinen, ekologinen ja ennen muuta superlämmin lahja kenen tahansa kotiin.

2015-10-22-stellaharasek-xmas-52015-10-22-stellaharasek-xmas-3

Kuvia minusta ja sinusta

Yksi ylivoimaisesti parhaista lahjoista kenelle tahansa on yhteiseen muistoon tai hetkeen liittyvä valokuva – tai jos kuvia vaan riittää, nippu niitä. Valitse paras ruutu ja sujauta se kauniisiin kehyksiin, kehitä kokonainen nippu kuvia ja pakkaa ne nättiin laatikkoon, siirrä kuvat tiedostoina muistitikulle tai jos lahjan saaja asuu kaukana, lähetä ne Dropbox-linkkinä.

2015-10-22-stellaharasek-xmas-7

Kehyksiin voi sujauttaa toki muutakin kuin vartavasten teetetyn valokuvan – vaikka lahjansaaja mielessä valitun postikortin tai vanhan polaroidin. Ylläolevassa kuvassa on isoäitini.

2015-10-22-stellaharasek-xmas-6

Mitä tahansa syötävää

Jos en keksi tai ehdi mitään muuta, nappaan lahjaksi jotain syötävää, sillä se ei varmasti jää käyttämättä. Vuosien empiria on osoittanut, että kuka tahansa hyvää ruokaa arvostava ilahtuu esimerkiksi pullollisesta laadukasta oliiviöljyä, sellaisesta jota harvoin raaskii itse ostaa keittiöönsä. Pulloon voi liittää kortin, johon on kirjoittanut lempisalaattinsa ohjeen. Olenpa vienyt lahjaksi myös pienen korillisen luomuomenoita.

2015-10-22-stellaharasek-xmas-8

Koirakuumeiselle koirakassi?

Soittolista

Läheiselle laadittu Spotify-lista on moderni mixtape, joka on – ainakin jos vanhan liiton popparilta kysytään – oikeastaan parasta mitä voi saada tai antaa. Valitse listaan kappaleita, jotka liittyvät yhteisiin hetkiin tai elämänvaiheisiin, tai joista uskot toisen pitävän.

2015-10-22-stellaharasek-xmas-9

Kuvien tavarat kuvauslainassa Tikausta, Korkeavuorenkatu 9. Auki vielä tänään klo 18 saakka ja aatonaattona klo 11-18.

Pimeitä aamuja

Olen ehtinyt tässä hetken haikailla lunta, pehmeää pikkupyryä ja puuterikuorrutettuja puita. Tänä aamuna oli silti ihanaa kulkea kahdeksan aikaan aamiaistapaamiseen (sanoja, joita en uskonut koskaan sanovani) pimeän kaupungin läpi. Esplanadin valot hohtivat hämärässä, kävelin niiden läpi takki auki. Tulkoon musta joulu jos on tullakseen, ainakin se on leuto ja lempeä – eikä se väärin ole, jos jouluna tarkenee lempiminimekossaan.

2015-12-22-stellaharasek-esplanadi-1 2015-12-22-stellaharasek-esplanadi-2

GESTUVIN LAMMASLOIMI DOTSISTA
MINIMEKKO IKIVANHA FILIPPA K
MERINOVILLAISET SUKKAHOUSUT WOLFORD
NAHKALAUKKU SAMUJI
NILKKURIT VAGABOND
FWSS:N VILLAPIPO BEAMISTA

Kuvat Santtu Parkkonen

Loma kotona

Yhteistyössä Dots, sisältää alennuskoodin

Kun on koko syksyn juossut ympäri kaupunkia, alkaa kotona oleminen näin loman kynnyksellä kummasti kiinnostaa. Havahduin pari päivää sitten siihen, että juoksuaamujen ja pikapiipahdusten jäljiltä asunto muistuttaa enemmän avaruustukikohtaa kuin kotia. Tavarat leijailevat siellä sun täällä, kaikki matkalla jonnekin, määränpää vaan unohtui valovuosia sitten. Onneksi niitä on sen verran vähän, että niiden sijoittaminen paikoilleen ei vaadi massiivista operaatiota, vain tunnin verran viitseliäisyyttä ja ehkä lasillisen siivousviiniä.

2015-12-21-stellaharasek-1

Ib Laursenin supersimppeli metallihylly osui vastaan Dotsissa ja tuli meille sovitukseen – mietiskelemme löytyykö sille sijaa. Tarvetta on, sillä meillä on säilytyskalusteita kovin vähän ja joitakin vailla vakituista paikkaa ajelehtivia esineitä on. Ehkä sijoitamme sen aputasoksi keittiöön, kaasuliesi kaipaisi kaverikseen hyllyn, johon mahtuisi mausteet, oliiviöljyt ja sen sellaiset. Toisaalta tykkään siitä tuossa makuuhuoneessakin, seinää vasten sulassa sovussa roinieni keskellä.

2015-12-21-stellaharasek-122015-12-21-stellaharasek-32015-12-21-stellaharasek-6

Samaisen tanskalaismerkin tekemä rentoryhtinen kori sai heti tehtävän: se säilököön sisäänsä ylimääräiset sängyntyynyt. Untuvatyynyjä on – älkää vaan kysykö miksi – yhteensä kuusi. Joskus tarvitaan vain kaksi, joskus tilanne vaatii koko konkkaronkan. Usein tilanteeseen liittyy leffa ja kulhollinen etikkasipsejä. Ennakoin, että joululomalla saattaa sattua jotain vastaavaa.

2015-12-21-stellaharasek-72015-12-21-stellaharasek-10

Edbladin puulusikat odottelevat riisipuuroa, jonka aion joulupäivänä tehdä huolimatta siitä, että olen seurueessa yhtä lukuunottamatta ainoa, joka sitä syö. Sama se, enemmän meille! Tykkään niiden käsinkoverretusta tunnusta, sopivat käteen kuin olisivat siihen kaiverretut.

2015-12-21-stellaharasek-82015-12-21-stellaharasek-9

Suurin osa kuvissa vilahtavista esineistä on peräisin Dotsin valikoimista. Jos on vielä tekemättä hankintoja läheisten joulupaketteihin tai ihan omaan vaatekaappiin tai kotiin, kiinnostuneille vinkiksi, että Dotsin ihanat naiset halusivat muistaa teitä kampanjakoodilla: taikasanalla STELLA2015 saa 20% alennuksen Dotsin koko valikoimasta vuoden 2015 loppuun eli 31. joulukuuta asti. Alennus toimii sekä verkkokaupassa että kivijalkamyymälässä osoitteessa Freda 34.