VALTAKUNTA MOTISTA

Anteeksi, missä välissä kaupunki muuttui taianomaisesta talvisadusta loskalammikoksi?! Koirat kieltäytyvät lähtemästä ulos tai edes tulemasta peiton alta pois, mikä passaa mainiosti, sillä minä kieltäydyn poistumasta takan ääreltä. En just nyt keksi mitään parempaa kuin strategisesti keskelle kotia sijoitettu takka. Polttopuut alkavat vaan uhkaavasti käydä vähiin.

2016-01-28-stellaharasek-athome-12016-01-28-stellaharasek-athome-22016-01-28-stellaharasek-athome-32016-01-28-stellaharasek-athome-42016-01-28-stellaharasek-athome-52016-01-28-stellaharasek-athome-62016-01-28-stellaharasek-athome-72016-01-28-stellaharasek-athome-82016-01-28-stellaharasek-athome-92016-01-28-stellaharasek-athome-102016-01-28-stellaharasek-athome-11

Mietin yksi päivä, että olisinpa talviunilleen kadonnut karhu, joka saa torkkua kaiken tämän ohi. Jos ei voi olla karhu, toiseksi paras vaihtoehto on olla untuvan alla lymyilevä mäyräkoira.

24 thoughts on “VALTAKUNTA MOTISTA

  1. Mulla on Sorelit ja ulkona tarkenee vihdoin taas pyöräillä (tai olla ylipäänsä), joten hell yeah, mielummin tää loskalammikko kuin se maailmanlopun pakkanen, joka pakotti viettämään kaikki päivät sisällä peiton alla ja teki hengittämisestä helvettiä! Loska on enemmän varustautumiskysymys kuin pakkanen ;)

    • Eihhh oon ihan päinvastaista mieltä! Kylmää vastaan voi suojautua, mutta näillä pääkallokeleillä ei pysty liikkumaan, vaikka olis mitkä varusteet. Sulaispa tuo jää kaduilta ja kulkuväyliltä, niin helpottaisi. Kuulostan ihan mummolta.

      • Oon täysin samaa mieltä sun kanssa, ihan karseaa yrittää liikkua tuolla kun joka askeleella on vaarana että kallo halkeaa kun liukastuu ja kaatuu. :•\ En rakasta myöskään pakkasta, mutta sitä vastaan sentään pystyi taistelemaan toppa- ja villakerroksilla. Jopa pötkökoira liukastelee ja pari kertaa on kaatunut rähmälleen kun tassuissa ei ole riittänyt pito. Voinet kuvitella palvelijan säälin määrää lohduttaessaan nolon näköistä poloista. Edelleen peräänkuulutan sitä kevättä joka sulattaisi nuo kadut…..

  2. Tikrulta päivää!
    No eikö ole todella sieltä!?! Sanoin tänä aamuna että tekisi mieli haastaa oikeuteen kaikki ne jotka viime viikolla manasivat pakkasta; tätäkö sitten haluttiin? Olisiko sulla tiedossa kohdetta johon voisi osoittaa ryhmäkanteen säätilan käänteestä? Talvi, tule vielä takaisin! Sukset olisivat voideltuina ja vain kerran hiihdettyinä.
    Otoksista tuli mieleen että milloin aiot julkaista laajemman kuvakavalkadin ah niin ihanasta huushollistanne? Ja mitähän se raitapaita siellä lieden ääressä loihtii? :))

    • Olen välittömästi mukana ryhmäkanteessa! Haluan talven takaisin. Kovat pakkaset tuhat kertaa mieluummin kuin tämä kaupungin kokoinen loskalammikko.

      Hmm, laajemman kuvakavalkadin aika lienee sitten keväämmällä kun valoa on enemmän ja kamat ovat ehtineet löytää paikkansa, vielä on monet asiat vähän sinnepäin. Katotaan!

      Raitapaidalla oli joku safkaprojekti, en muista mutta varmasti oli hyvää.

      • Tikrulta huomenta :)
        Jihuu, kirpeä yhden asteen pakkasaamu! Oi tätä ilon päivää :))
        Piti kommentoiman vielä takasta, eikö ole superia kun sellainen on, ja vielä eiralaisessa kaupunkiasunnossa! Jahka saan vuoksenne virtaavat ilonkyyneleeni pyyhittyä niin onnittelen teitä! Itselläni, isohkossa residenssissä kun asun, tulisijoja on ei vain yksi vaan – tadaa – NELJÄ! Keittiössä, olohuoneessa, ruokahuoneessa ja vieläpä saunassakin. Ovat paitsi ihania, myös verrattomia lämmittäjiä niinä päivinä kun mittari näyttää -31 kuten aiemmin teki. Jos voisin, laittaisin teille varastoistani heittomotin puita tulemaan.
        Auvoista perjantaita!

        • NELJÄ takkaa! Senkin onnenmyyrä. En varmaan ikinä poistuisi kotoa. Lämpöistä viikonloppua xxx

        • Pakko pistää vielä paremmaksi; meillä on seitsemän (kaksi puuhellaa, yksi takka-leivinuuni, kaksi perustakkaa, yksi porinmatti ja kiuas). Tässä meidän rintamamiestalossa on muinoin asunut neljä poppoota, joten tulipesiä on pitänyt olla. Tulipalopakkasilla tämän talon lämmittäminen käy työstä…

          Pirunmoiset pääkallokelit on täällä pirkanmaallakin (taitaa olla jokapaikassa), mutta koska koiruuden kanssa on pakko mennä lenkille kolme kertaa päivässä (“hieman” energinen cairn meillä), niin piikit on aivan ehdottomat. Ehdin jo ajatella, että pääsen hiihtämään, kun pakkaset helpottivat, mutta paskat. En ehtinyt saada edes suksia varastosta. Jospa vielä tulisi mukavat talvikelit :)

          • SEITSEMÄN! Sekopäinen määrä! Käy varmasti kokopäivätyöstä pitää tuli yllä edes puolessa niistä. Hei olen tässä miettinyt, että potkukelkka olis aivan ykkönen – sillä suhailisi menemään sekä lumessa että jäällä. Ehkä pitää käydä potkuriostoksilla.

          • Olen – kerrankin – sanaton :)
            Terveisiä Pirkanmaalle!
            Stellalle tiedoksi että potkukelkka on mainio menopeli! Suhailin sillä menemään Tuusulanjärven jäällä tuosta vaan pari talvea sitten takajalka lennokkaalla potkulla lähes takaraivoon ulottuen :D

Leave a Reply

Your email address will not be published.