Aamiaisterapiaa

En vielä päässyt purkamaan otoksia viikonloppuiselta Vihreän talon visiitiltä, mutta niitä odotellessa löysin arkistojeni kaoottisista kätköistä kuvia viimevuotiselta reissulta samaan osoitteeseen. Uskon vakaasti, että ihmisen pitäisi ihan yleisen hyvinvointinsa nimissä vähintään muutaman kerran vuodessa syödä aamupalaksi pannukakkuja ja huuhtoa ne alas kuohuvalla. Taidankin toteuttaa tämän tulevana viikonloppuna Lontoossa, kun pääsen Himmun pöydän ääreen. Sen verran harvoin nähdään, että kokonaisessa viikonlopussa yhdessä on todellakin aihetta kilistelyyn.

2016-03-29-stellaharasek-vihreatalo-12016-03-29-stellaharasek-vihreatalo-22016-03-29-stellaharasek-vihreatalo-42016-03-29-stellaharasek-vihreatalo-52016-03-29-stellaharasek-vihreatalo-62016-03-29-stellaharasek-vihreatalo-72016-03-29-stellaharasek-vihreatalo-82016-03-29-stellaharasek-vihreatalo-92016-03-29-stellaharasek-vihreatalo-102016-03-29-stellaharasek-vihreatalo-12

Kuvat viimekeväiseltä matkalta.

Talvi jo takana?

Aamukoleilla kaduilla tuntuu täysin epätodelliselta ajatukselta, että jo parin kuukauden päästä niillä tarkenee kulkea paljain kintuin sandaaleissa. Yhtä kaukainen on muistikuva siitä, että vain hetki sitten tuli lunta taivaan täydeltä ja kaduilla sai kahlata kinoksissa. Lumista kaupunkia taisi tulla kuvattua urakalla: äkkiseltään muistin ainakin kinoksiin kadonneen Punavuoren, Kapteeninkadun epätarkat ääriviivat, lumisateessa notkuneen Robert Smithin, postikortit pyrystä, meikän kevättakissa lyyrisen lumisateen keskellä ja ehkäpä koko talven suosikkikuvani. Paljon on vielä julkaisemattakin – kuvia kertyy tiheämmällä tahdilla kuin tekstejä niiden kaveriksi.

2016-03-30-stellaharasek-snowycity-12016-03-30-stellaharasek-snowycity-22016-03-30-stellaharasek-snowycity-32016-03-30-stellaharasek-snowycity-4

Olen ehtinyt pakata kaikkein talvenkestävimmän takkini – tuon lammaskelsin – vaatekaapin peränurkkaan, tulla räntämyrskyn yllättämäksi ja kaivaa takin sieltä takaisin käyttöön kahdesti viime viikkojen aikana. Kolmas kerta toden sanoo?

Kuvat Jarno Jussila

Lentävä lähtö

Yhteistyössä Elovena

Uuh. Olisin aivan ongelmitta voinut viettää vielä muutaman vapaapäivän, mutta niinpä vaan on näidenkin pyhien jälkeen kohdattava kiusallinen tosiasia nimeltä paluu päiväjärjestykseen. Ennakoin alkavalle arkiviikolle lentävien lähtöjen aamuja, olen nimittäin lähdössä perjantaina Lontooseen ja sitä ennen on saatava sata asiaa valmiiksi. Just nyt ei huvita ajatella ainuttakaan niistä, mutta onneksi eivät pääse unohtumaan – kirjoitin kaikki ennen maalle pakenemista muistiin. Kun vielä muistaisi mihin.

2016-03-29-stellaharasek-keittio-juoksuaamu-12016-03-29-stellaharasek-keittio-juoksuaamu-2

Lentävät lähdöt…
a) tapahtuvat nopeimmillaan noin vartissa.
b) tarkoittavat suomeksi sitä, että nukun niin pitkään kuin mahdollista ja tinkaan melkein kaikesta muusta (nukkumatta ei jaksa, mutta ilman ripsiväriä pärjää aivan hyvin).
c) sisältävät kolmenkymmenen sekunnin juoksusuihkun, villin loikan niihin vaatteisiin jotka sattuivat jäämään edellisenä iltana lattialle sängyn viereen sekä sillä aikaa syntyvän aamupalan, joka napataan mukaan ja pistellään poskeen matkalla toimistolle.

2016-03-29-stellaharasek-keittio-juoksuaamu-32016-03-29-stellaharasek-keittio-juoksuaamu-42016-03-29-stellaharasek-keittio-juoksuaamu-72016-03-29-stellaharasek-keittio-juoksuaamu-8

Maustan Puurokuppini marjoilla (pakastetuilla tai tuoreilla riippuen siitä mitä kaapista löytyy), joskus pähkinöillä ja tilkalla hunajaa. Toimii ja täyttää. Marjojen sijaan toimii myös omena tai banaani, mutta kokemuksesta voin kertoa, että muutaman marjakourallisen pudottaminen puuron päälle on ainakin minuutin verran nopeampaa kuin yhdenkään hedelmän lohkominen. Sanomattakin selvää, että lentävien lähtöjen aamuissa äärimmilleen optimoitu ajankäyttö on kaikki kaikessa.

2016-03-29-stellaharasek-keittio-juoksuaamu-92016-03-29-stellaharasek-keittio-juoksuaamu-102016-03-29-stellaharasek-keittio-juoksuaamu-11

Muita hihasta ravistettuja vinkkejä kiireisten aamujen helpottamiseen: pakkaa laukku edellisenä iltana valmiiksi. Muista avaimet. Hattu pelastaa hiukset, jos ne kaipaavat pelastusta (saattaa pelastaa sen peiliin katsomatta puetun asunkin). Jos kahvi kuuluu niihin asioihin, joista ei voi aamuisin tingata, testaa luomupikakahvia. Ei kovin hyvää, mutta voittaa pääsäryn ja palaverista myöhästymisen.

Todelliset ammattilaiset valitsevat myös vaatteet edellisenä iltana valmiiksi odottamaan, jos ei halua jättää asuaan sen varaan mitä makuuhuoneen lattialla sattuu olemaan. Näin pitkälle en ole itse vielä päässyt, mutta vielä jonain kauniina päivänä.

Aurinkoa aamupäiväänne!

Kuvat Jarno Jussila