Vihreässä talossa pääsiäisenä vietystä viikonlopusta löytyi tukku tummanpuhuvia ruutuja: valo väheni ikkunoiden takana ja iltapäivässä syvenevät varjot piirsivät kauniita kontrasteja. Tuli näitä ruutuja katsellessa ikävä takaisin. Kukaan ei taida tietää mikä taika tuota taloa ympyröi, mutta siellä peltojen keskellä, havumetsän reunalla on jotenkin helppo hengittää.
Olin pakannut reppuun pari jättipulloa viiniä, jonka olin saanut kokeiluun viikonlopun notkuvia herkkupöytiä ja nälkäistä pääsiäisseuruetta varten. Les Fumées Blanches Sauvignon on taloudessamme jo tuttu nimi, oma suosikkini on hyvin jäähdytetty rosee, melkein kaikki muut tykkäävät enemmän valkoviiniversiosta. Tilkka valkkarista taisi lorahtaa patoihin ja pannuihin, loppu meni safkan – ja sen jälkeisen lautapelisodan – seurana.
YouTube-disko on klassikko: puhelin kytketään keittiöön kannettuun kaiuttimeen ja jokainen saa vuorollaan soittaa siitä juuri sitä mitä sillä hetkellä tekee mieli kuunnella. Valinnoista ei tullut tällä kertaa edes kovin montaa kinaa. Joskus on joutunut ns. neuvottelemaan, kun yhdellä on meneillään italodiskohulluus, toinen tahtoisi heiluttaa nilkkaa suomi-iskelmän tahtiin ja kolmas luukuttaisi kaikkein mieluiten savunkatkuista 70-luvun rokkia. Kuten esimerkiksi Iggy Popin Raw Poweria kuusitoista kertaa putkeen.
Pitkät koirat – Luna ja Juno – ja pikkukoirat – Pöljä ja Pahis – rakastavat mökkiviikonloppuja. Tupa on täynnä potentiaalisia torkkupaikkoja (lue: ihmisiä) eikä kellään ole oikeastaan parempaakaan tekemistä kuin rapsutella syliin änkeäviä eläimiä. Ei ole mitenkään tavatonta saada syliinsä kerralla koko lauma. Varsinkaan jos sattuu istumaan keittiön pöydän äärellä, kun siihen katetaan illallinen tai yöpala. He ihan vain katselevat.
Vihreän talon isäntä on joko varma Trivial Pursuit -voitostaan tai huojentunut siitä, että sauna on kohta tarpeeksi kuuma kesken jo hävityn pelin pakenemiseen. Pientä pelitilanteesta huolestumista on ainakin havaittavissa allaolevassa kuvassa.
Luna-koira on mäyräkoiramuijaksi melko kookas tapaus, mutta osaa viikata itsensä maailman pienimmäksi origamiksi silloin kun pääsee Mikon syliin. Kuono kaulakuopassa, tassut omistajan kämmenessä on turvallista torkkua. Tuota nukkuvaa eläintä katsellessa tulee vähän ikävä sitä kun oli viisivuotias ja sai simahtaa isän Jeepin takapenkille matkalla kotiin. Moottorin murina, auton ikkunoiden takana lämmin pimeä. Heräsin usein vasta siihen, kun isä kantoi minut pihan poikki sisälle.
Huppumummo tarkkailee tilannetta ja on hieman kiinnostunut siitä, mitä kattilassa porisee. Ei vielä niin kiinnostunut, että luopuisi lämpimästä sylipaikastaan saati shaalistaan.
Voi tulisipa vappu jo. Toivon saavani viettää sen samanlaisissa merkeissä, ystävän pöydän ääressä, sekalainen määrä koiria kainalossa. Tällä kertaa tie taitaa viedä Suomenlinnaan, saarella kun asuu nykyisin muitakin rakkaita kuin keijuprinsessa perheineen.
Kirjoituksessa mainitun viinin vuoksi kaikkea muuta saa kommentoida paitsi alkoholia. Alkoholiaiheiset kommentit joudun siis poistamaan, pahoittelen! Muuten kommenttiloota on teidän.
Kuvat minusta ja mahdollisesti muutama muukin, Jarno Jussila
On hauskaa, ja ihmeellistäkin, että tuossa ekassa kuvassa näytät yhtä aikaa coolilta, kauniilta, ja (en nyt vaan keksi parempaa/korrektimpaa sanaa) puliukolta. I like.
HAHAHAHA! Ihana kommentti. Tykkään. Tuntuu, että näytän aika usein kind of kodittomalta isoissa pipoissani ja miesten villatakeissani.
Pakko sanoa että rakastan sun kuvia! Ne on teeskentelemättömiä, läsnä, aitoja. Tämä on mun mielestä enemmän valokuvablogi tai valokuvaajan päiväkirja kuin mikään lifestyleblogi. Tekstit kruunaavat kaiken, osaat niin uniikilla tavalla piirtää vähäeleisesti suuria ja voimakkaita viivoja. Kiitos, että teet tätä.
Vau. Kiitos! Olen ihan sanaton tästä kommentista.
Komppaus tälle!
Kiitos ihana! xxx
Asia on juuri näin.
Näin! ♡♡♡
♡♡♡
Te ootte ihania. Kiitos kun luette.
Normaalisti näin peruskatkerana ja kyynisenä ihmisenä olisin todennut ehkä vaan että voi vee mitä ihkuttelua, mutta nyt mulle tuli jotenkin tosi hyvä mieli näistä kuvista, ja siitä et teillä on ollu kivaa! Oi jospa oisin saanu olla mukana.
En nyt jaksa enkä kehtaa sataan eri postaukseen kommentoida, joten tiivistän kaikki tähän: 1. Olit super smoking hot niissä muotikuvahommeleissa joissa oli vihreä sohva. 2. Teidän koirat on ihania. En kestä tota arabinunnamäykkyä <3<3 3. Kirjoitit siitä ajatusten vuoronumerosysteemistä hetki sitten. Samaistuin täysin. Varmaan 80% mun lauseista alkaa "Mä aattelin…", ja mun avomies melkein aina toteaa että "Älä ajattele niin paljon". Pitäs opetella sellanenkin taito.
Lopuksi vielä haluan kiittää ihan mahtavasta blogista, oon roikkunu mukana ihan jostain sieltä bloggerin ajoilta saakka. Hauskaa on ollut seurata sun elämää ja tyylin kehittymistä ja tietty KOIRIA! Hyvää kevään odotusta sinne :)
Oi, ihana kommentti! Kiitos kaunis, tosi kiva kuulla että oot ollut mukana näin pitkään. Tykkäsin myös sun listaksi niputetusta palautteesta! Kiitos kiitos!
“Älä ajattele niin paljon” on lause, jonka minäkin oon monta kertaa kuullut, samoin “Lopeta tuo päänsisäinen keskustelu, se on monologi jonka sä kuvittelet dialogiksi”. Mutta voisko joku kertoa mistä se off-nappi löytyy?
No TÄMÄ!! Voisin tehdä tuosta päänsisäinen keskustelu-kommentista huoneentaulun, vihdoinkin joku osasi pukea konkreettisesti sanoiksi sen, mitä meikäläisenkin pään sisällä tapahtuu! Todellakin sellainen kälätys välillä käynnissä, että jos sitä olisi mahdollista nauhoittaa, saisi melko varmasti aikaan kässärin johonkin hyvinkin Lynchmaiseen elokuvaan…… Ja ei, en ole saanut mitään jakomielitautisen diagnoosia, ajatukset vain tuppaavat sulloutumaan saman pään sisälle luoden välillä hyvinkin lehdistötiedotemaisia fiiliksiä. :•D
TIEDÄN TUNTEEN! Kiitos ystävälleni Villelle tämän ajatuksen pukemisesta sanoiksi.
Voi Huppumummoa <3 ja muitakin ihania koiruuksia….
Söpöysennätyksiä tehtailevat!
HUPPUMUMMO!! Mainio!!
Eikö! Tunnetaan myös pyykkimuijana ja afgaanimummona.
Olipas ihanan lämminhenkinen ja hymyillyttävä kirjoitus sekä kuvat. Tuli hyvä mieli!
Hei ihana kuulla, että tykkäsit! x
Hieno kuvasarja!
Kiitos kaunis!