Yhteistyössä Valio
Tänä keväänä on alkanut kiinnostaa kaikenlaiset kaupunkiretket omien kotikulmien ja arkireittien ulkopuolelle. Vähän turhan tiiviisti on nimittäin tullut pyörittyä samoissa tutuissa paikoissa ne kolmetoista vuotta, jotka olen Helsingissä asunut. Kolmetoista. Alkaa vähän hävettää, kun sanoo sen ääneen ja miettii miten monta paikkaa täälläkin, ihan lähiseuduilla, on vielä näkemättä ja kokematta. Ajatus pälkähtää päähän joka kesä, mutta nyt on näköjään vihdoin aika ja seura kohdallaan, sillä suunnitelmia on alkanut syntyä ja ensimmäiset on jo toteutettu. Tykkään!
Lähdimme eilen Roihuvuoreen, vakaana aikomuksena bongata kirsikkapuiston kukinta viimeisillä hetkillään ennen kuin kukat varisevat. Tiesimme, että sunnuntaina puistossa vietettiin vuosittaista hanami-juhlaa emmekä halunneet mennä tuhansien ihmisten sekaan tungeksimaan, joten päätimme odottaa, että pahin ryysis on hälvennyt. Maanantaina emme ehtineet, joten teimme retken tiistaina. VIRHE! Kirsikkapuut olivat jo pudottaneet vaaleanpunaisen värinsä ja hattaraiset kukkansa – puistossa ei ollut silmänilona enää kuin paljaat puut. Ensi vuonna uusi yritys ja osuvampi ajoitus.
Oli Roihuvuoressa onneksi muutakin nähtävää. Kirsikkapuiston kupeessa sijaitsee nimittäin japanilaistyylinen puutarha, jonka paikalla oli ennen liuskekivilouhos. Japanilaistyylinen puistosta tuli tiettävästi vähän vahingossa, kun sen rakentamisessa pyrittiin niukkuuteen ja alueen ominaispiirteiden kunnioittamiseen. Minulle saniaisista, korkealle kohoavista havuista ja sammaleen peittämästä kalliosta tulee mieleen Japanin sijaan enemmänkin pohjoissuomalaiset maisemat, joista äitini on kotoisin. Samanlaisilla sammaleisilla kallioilla tuli lojuttua kesäisin, syötyä eväitä, luettua kirjoja ja Hevoshullu-lehtiä. Auringonvalo siivilöityi ihan samalla tavalla oksien läpi. Vastaan tuli tuttuja tyyppejäkin, tärkeänä nakuttava tikka, jänis ja pari oravaa.
Kaupunkiretkiin pitää pakata mukaan kolme asiaa: kamera, hyvät kengät ja eväät. Kesäiseen kuljeskeluun passaavat parhaiten rennot, jämptit sandaalit, jotka eivät hidasta menoa tai hierrä. Äiti on naureskellut noita trendipäissäni pari vuotta sitten hankkimiani terveyssandaaleja. Oli pukenut minulle vastaavat lapsena ja olin ollut viisivuotiaan järkähtämättömyydellä sitä mieltä, että eivät ole minun juttuni. Nyt ne ovat toki yhdet lempikengistäni, vaivattomat, käytännölliset ja kauniit. Näin se mieli muuttuu.
Eväät ovat olennaiset, aina pitää olla jotain purtavaa ettei ruuti lopu kesken retkeilyn. Tällä kertaa kassiin oli sujautettu välipalaksi rahkaa, Valion uutuutta nimeltä Lumo. Seinäjoella valmistettu sokeroimaton proteiinirahka toimii hyvin eväänä tien päällä – nälkä lähtee ja syöminen on iisiä, sillä kansi on varustettu lusikalla. Minulle rahka on aina maistunut myös jälkiruokana, ei siis ehkä ihme, että suosikiksi uutuuden kolmesta mausta muodostui mandariini-juustokakku. Uskottava se näköjään on, että on olemassa juustokakun makuinen asia, joka ei olekaan syntinen mieliteko, vaan fiksu välipala.
Mitä suosittelette seuraaviksi kaupunkiretkikohteiksi? Saa ehdottaa myös paikkoja Helsingin ulkopuolella! Voi olla, että kesäksi saadaan menopeli alle. Silloin alkaa kuulkaas kaikkien aikojen maakuntamatkailu.
PS. Lumolla on käynnissä kuvakisa, jossa on jaossa mm. mökkilahjakortti! Kannattaa kurkata, jos kiinnostaa.
Kuvat Jarno Jussila
Pingback: Etätöitä ihanien, äänekkäiden naisten keskellä – Aamukahvilla
Eipä haittaa yhtään nämä yhteistyöpostaukset kun on niin taidolla tehty, sisällytetty hyvin muuhun tekstiin (asiallinen ilmoitus tästä toki löytyy myös tekstistä) ja tunnut seisovan niiden takana.
Hei kiitos, onpa kiva kuulla!
Kierrä Lauttasaaren etelä- ja lounaiskärjet rantoja pitkin. Ihania kallioita, metsää ja söpöjä pikkumökkejä.
Joo, ne ovatkin tuttuja paikkoja, superkauniita!
Tämä kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, ihan kuin viidakko Helsingissä :) alkukesäkuusta jo kukkii http://www.visithelsinki.fi/fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/alppiruusupuisto-laajasuon-puisto
Kiitos! Tuota suositteli tuossa alempana toinenkin, laitetaan korvan taakse ja tehdään visiitti ennen juhannusta. Silloin kuulemma kukinta kauneimmillaan.
Tänä vuonna kukinta on niin aikaisessa, että puistoon voi suunnata jo nyt!
Oi, kiitos vinkistä!
Tää on hyvä!
Helsingin piknikpaikkojen aateliin kuuluu minusta Meilahden arboretum -“salainen” puutarha. Tavoittaa helposti 4:n ratikalla tai sieltä tiedän hoodeilta dösällä 14 tai sitten ihan fillarilla. Tervemenoa.
Salaiset puutarhat kiinnostavat. Kiitos vinkistä.
Ihanin paikka, ja kuinka rauhaisa!
Hmm.. Voisikohan sinne mennä läppärin kanssa viettämään etätyöpäivää?
Sinne kantsii mennä kesä-heinäkuun vaihteessa, kun ruusut kukkivat :) Siellä on siis ruusutarha, jossa on varmaan kymmeniä eri lajeja. Kaiken muun kauneuden lisäksi. Samalla voi käydä Seurasaaressa uimassa.
Oi, Seurasaari! Hyvä lisäys.
Metrolla Vuosaareen ja fillarit mukaan. Niillä voitte perillä kiertää itäiset ranta-alueet, joissa riittää tutustumista useammallekin reissulle.
Aurinkolahden rantabulevardi pitkine hiekkarantoineen on oma juttunsa ja sen vieressä Uutelan kalliot, joilta voi etsiä rauhallisemman sopukan auringossa lekotteluun. Hiekoitettuja reittejä pääsee ajamaan ihan lähelle ja lopun pätkää kallioiden laelle pyörää voi taluttaa. Aurinkorannan päässä olevasta kahvila Kampelasta saa monenlaista herkkua, jos eväät loppuvat kesken.
Eritoten suosittelen kohti Kallvikin kärkeä menevää rantatietä. Sieltä päästä löytyy hieno vähän metsäisempi uimaranta ja harjumaisema + kangasmetsä matkalla sinne on ihana. Kesäillan lämpimänsävyisessä auringossa tienvarren männyt hohtavat kultaisina. Takaisin päin tullessa rantareittiä voi fillaroida sinne edellämainitulle rantabulevardille, josta löytyy mm. kelpo olutravintola Solmu.
Rakastan näitä huudeja, eikä hellepäivinä ole mitään hinkua muualle…
Kuulostaa ihanalta. Oon kuullut muualtakin, että tutkimisen arvoinen alue – pitää ottaa pyörät kainaloon ja lähteä pienelle fillariretkelle. Kiitos vinkeistä! Ehkäpä siellä törmätään jonain kauniina hellepäivänä xxx
Tuun moikkaamaan, jos bongaan sut. Säiden ennustajat povaavat (taas) kylmää ja sateista kesää, mutta toivotaan kyynärpäät ristissä, että he ovat tällä kertaa väärässä. Olis ne auringonsäteet enemmän kuin tarpeen kuluneen kevään jälkeen.
EIH! En suostu. Olen tilannut hikisen hellekesän.
Niin minäkin. Ei ole varaa matkustaakaan mihinkään viistosateita pakoon. Ehkä
universumi heltyy kimppatilauksesta? Klik, sinne meni.
Lähetetään universumille adressi!
Suosittelen Vartiosaarta! Itä-Helsingin monille tuntematon paratiisisaari on kerrassaan lumoava ja voin taata, että rakastut siihen! Jos tulette jo ensi lauantaina, vietetään Kahvila Höyrylaivan Odotushuoneen avajaisia ja paikalle pääsee maksuttomalla soutuvenekuljetuksella, muulloin vesibussi kuljettaa saareen. Tervetuloa Stella ja lukijasi!
https://www.facebook.com/events/1109414685798637/1109608849112554/
Ooh! Voi vitsi, ehkä jopa tulenkin. Kiitos kaunis tästä.
Hei vaan. Ehdotan, että suuntaatte nokan kohti pohjoista: eikä tarvitse Lappiin asti ajaa (niin Lapin -hullu kuin olenkin…) vaan riittää meidän maakuntamme parhaimmisto: Kolin kansallispuisto ja Pielisjärvi. On rauhaa, mahtavaa maisemaa, upeat järvikohteet ja se saaristo, esim. Paalasmaan kaunis saariryhmä. Varaatte aikaa ja kunnon eväät. Telttakin riittää, mutta myös mökkejä löytyy, hotelleista puhumattakaan. Tervetulloo tänne savolaiskarjalaisten leppossaan joukkoon!
Hei tämä onkin ajankohtainen aihe, sillä olemme kaavailleet kesäksi reissua pohjoiseen. Alustava reitti menee Pohjanmaan läpi Tornionjokilaaksoon ja sieltä mahdollisesti vielä kohti Norjan rajaa, mutta saa nähä – ja voihan sitä vähän kierrelläkin, ihan fiiliksen mukaan. Kiitos vinkeistä, laitan korvan taakse!
Jos Pohjanmaalle olette tulossa, niin näin melko uutena Vaasalaisena suosittelen Merenkurkun saaristoa, joka on maailmanperintökohde. Sekä tietysti kalasopalle Jannen Saluunaan.
Etelä-Haagan alppiruusupuistoa suosittelen :)
Oi, se onkin ollut listalla! Kiitos muistutuksesta x
Kannattaa mennä juhannuksen alla, silloin yleensä parhaassa kukassa.
Kiitos! Laitan nyt jo kalenteriin.
Ensi vuotta ajatellen suosittelen tätä sivustoa: http://www.roihuvuori.fi/hanami/kirsikankukinta/ niin voi optimoida vierailunsa niin, että pääsee ihastelemaan puistoa täydessä loistossaan. Kukinta alkaa (onneksi) yleensä ennen hanami-juhlaa ja hirveää ryysistä.
Moikka, kyllä mä tuolla kävin, en vaan tajunnut että tilanne saattaisi muuttua näinkin nopeasti! Mutta ensi vuonna olemme viisaampia.
Tässä Roihuvuoren kupeessa, Länsi-Herttoniemen alueen kyljessä on mahtava Viikin-Vanhankaupungin luontoalue! Käyn monta kertaa viikossa ihailemassa monipuolista luontoa: merta, kallioita, lehtipuita, niittyjä, lehmiä, lintutorneja, Arboretumia, magnoliapuita… kukkaloisto on pian upea, kielot ovat aukeamassa ja tuoksu metsässä on pökerryttävä! Alue jatkuu aina Arabiaan asti (jossa pitkospuut Lammassaareen), toinen pää rajautuu Kivinokkaan, josta löytyy mm. uimaranta ja siirtolapuutarha. Oma suosikkini on kuitenkin tämä näiden välialue (mm. Mölylän kalliot ja Arboretumin alue + meren ranta). Olen hämmästynyt miten moni helsinkiläinen ei tiedä tästä helmestä! ps. upeita kuvia, taas!
Ooh, kuulostaa ihanalta! Täytyy ehkä suunnata sinne seuraavaksi. Kiitos vinkistä.
Ja kiitos, kuvat ovat minustakin hienot, Jarno on superhyvä valokuvaaja.
Tunnelmalliset kuvat! Ja kotiseutumatkailu on kyl ihan parasta. Pyöräily kaupunginosasta toiseen luo myös mielettömiä ahaa-elämyksiä miten alueet linkittyy toisiinsa. Havaittu toimivaksi sekä Helsingissä että Berliinissä.
Mut eikö tuommonen rahka oo vähän epäkäytännöllinen eväs kesäretkeilyyn ku se on maitotuote ja ois hyvä pitää kylmässä..? Eikä kaupunkiretkillä ehkä jaksa roudata kylmälaukkuja, hmm.
Joo, kaupunkikartta täydentyy kummasti kun liikkuu pyörän selässä paikasta toiseen!
Näin kesäaikaan tulee otettua kyllä usein kylmäkassi mukaan – maitotuotteiden lisäksi myös eväsleivät, salaatit, viinit sun muut on kiva nauttia viileinä. Nyt ei kyllä ollut, kun ei ollut tarkoitus retkeillä ihan tuntitolkulla. Pienillä kaupunkiretkillä on näppärä, kun voi napata kaupasta eväät mukaan matkan varrelta.
Oih mikä ihana harmaa huivi, mistä se mahtaa olla?
Se on Balmuirilta, uusi ohut villahuivi!