Muistin nämä arkistoihin unohtuneet kuvat Vihdistä vuoden takaa vasta nyt kun seuraava retki on edessä. En malta odottaa. Voi hevoset, metsäpolut ja Alma-koira, josta tykkään enemmän kuin melkein kaikista muista koirista yhteensä! (Tästä ei sitten puhuta mitään Junolle, Lunalle tai Nellalle.) En haluaisi toistella samoja sanoja ratsastuksen ihmeitätekevästä vaikutuksesta tai siitä miten metsässä on helppo hengittää, mutta toisaalta kliseet ovat kliseitä usein juuri siksi, että ne ovat totta. Mitäpä sitä kiertelemään. Hennossa vireessä huojuvat vehnäntähkät sulattavat roudan sielusta. Hevoset parantavat kaikki haavat. Metsän läpi mutkittelevalla polulla on mahdotonta olla missään muualla kuin siinä, havujen huminassa, pohkeet painettuna toiseen elävään ja hengittävään, joka kuljettaa mitään kyselemättä eteenpäin.
PHOTOS BY STELLA HARASEK (PHOTO OF ME BY EEVA KOLU)
Ihania kesätunnelmia
Huippua, että tykkäät xx
Ihana kesätunnelma ja hepat on kivoja. Mutta vähä sama ku edellisessä postauksessa jotku kyseli neuleesta niin mun on nyt pakko saada tietää onko toi Tori bagin väri konjakki vai chestnut? Tämä on tärkeää! :D Tuossa kuvassa laukun väri näyttää nimittäin aika tummalta.
Haha! Se on konjakinruskea, tosin patinoitunut ja tummunut monen vuoden käytöstä.
Ihania kesäisiä kuvia <3
Kiitos, kiva kuulla että tykkäät! x
haa, tuo metsäisen hiekkatien mutka – osapuilleen juuri tuohon olen mätkähtänyt persiilleni kun hevoseni yllättäen päätti alkaa harrastaa akrobatiaa :’D.
HAHAHA! Muistojen mutka!
Hepat! <3 Lukisin mielelläni aiheesta lisää, nimim. entinen heppatyttö-80
Ooh! Eiköhän aiheesta täällä vielä kuulla.
Empä vois olla enempää samaa mieltä ❤️. Ihanat kuvat myös taas.
Kiitos! xx
Ihanat kuvat oiettä!!
Kiitos, huippua että tykkäät!
HAh Haa hAA NIIN HELPPO TUNNISTAA, mun mökkitie…
Haha, pieni maailma!
Ihania otoksia!
Kiitos kaunis! x