Viimeistä viedään

Vuoden viimeistä iltaa, nimittäin! Olemme ostaneet etikkasipsejä ja kuohuvaa ja kutsuneet kylään niitä ihmisiä joihin olemme viime päivinä törmäilleet – ei aavistustakaan keitä tulee tai tuleeko ketään. Jos ei, enemmän sipsejä ja skumppaa meille. Tähtisädetikkujakin on! Hmm… tähtisäde vai tähtisade? Molempi parempi, kimaltavaa lähtölaskentaa sinne ja tänne. Huomenna me kaikki herätään uuteen vuoteen.

2016-12-31-stellaharasek-uudenvuodenaatto-12016-12-31-stellaharasek-uudenvuodenaatto-22016-12-31-stellaharasek-uudenvuodenaatto-32016-12-31-stellaharasek-uudenvuodenaatto-4

SECOND FEMALEN KIMALLEPAITA* DOTS
SUKKAHOUSUT WOLFORD
KOIRA LAINASSA (OMA JOSSAIN VAANIMASSA SIPSEJÄ)
*SAATU

PHOTOS BY JARNO JUSSILA

Joulu

Toivottavasti teillä on ollut lokoisa joulu! Omaa on pakko pitää onnistuneena, sillä olin unohtua joululomalle ihan kokonaan. Sanotaanko, että talvihorroksen kaltaiseen lepotilaan laskeutuminen oli huomattavasti helpompaa kuin sieltä pääseminen pois. Koko ajan on pimeää kuin joku olisi vetänyt säkin päähän ja haukottelen aamusta iltaan, vaikka tuntuu, etten ole tehnyt juuri muuta kuin nukkunut. Mutta joulu on ollut juuri sellainen kuin toivoin, pelkästään olemiselle pyhitettyjä päiviä, jotka on saanut kuluttaa kaikessa rauhassa kotona ilman stressiä tai säätöä.

2016-12-29-stellaharasek-joulu-1

Joulu alkoi ystävien kesken saunalla – ja millaisella saunalla. Mietin hetken haluanko edes kertoa missä olimme, koska se tuntuu vähän salaisuudelta joka pitäisi säilyttää (sitäpaitsi haluamme varata sen toistekin). Kerronpa kuitenkin, että 1800-luvulla rakennetusta Kaurilan saunasta löytyi kaikki mistä olisi ikinä keksinyt haaveilla, tuvassa ritisevästä takkatulesta kynttilöin valaistuun vanhaan puusaunaan. Leveät lauteet kolmessa kerroksessa, nurkassa pata täynnä kuumaa vettä jonka pinta höyryää hämärässä. Pukuhuoneessa oli pinokaupalla valkoisia pellavapyyhkeitä, jotka tilan emäntä on ommellut omin käsin, terassilla lyhtyjä valaisemassa pimenevää iltaa. Tuvan pöydälle oli katettu vastapaistettu ruisleipä ja lautasellinen voita. Jos läheltä olisi löytynyt vielä ranta pientä pulahdusta varten, olisin varmaan köyttänyt itseni pellavapyyhkeellä kiinni pöytään ja kieltäytynyt lähtemästä. Ehkä hyvä ettei ollut.

2016-12-29-stellaharasek-joulu-2

Lähikaupan myyjiä ehkä huvitti tuo pieni musta naama, joka tuijotti ovea koko sen kolme minuuttia, jotka viime tingan smetanaostokseni kesti.

Saunan ohella tärkein (ja oikeastaan ainoa) ohjelmanumero oli kaikkien suosikkiasia, ruoka. Tykkään joulusafkoista siinä missä melkeinpä kaikesta maailman ruoasta, ehdottomasti parasta on riisipuuro, entisen anoppiehdokkaan ohjeella tehty sinappikastike ja kaikki kalaisa. Kauppahallissa iski klassinen kalapaniikki: mäti ja graavilohi eivät saa loppua kesken. Jarnoa nauratti kun koitin huolestuneena laskea kuinka paljon on varattava siianmätiä, jos syöjiä on kuusi, mutta seurueen ruokahalu voi vastata mitä tahansa kahdeksan ja kuudentoista väliltä. Vastaus: paljon, varsinkin jos haluaa, että siitä jää vielä yli keskiyön herkkuhetkiä varten.

2016-12-29-stellaharasek-joulu-32016-12-29-stellaharasek-joulu-4

Oli paras päätös aikoihin olla sopimatta muille joulupäiville yhtään mitään. Nukuimme pitkään ja heräsimme ilman herätyskelloa, se on minulle (kuten varmasti monille teistäkin) harvinaista herkkua. Luin kuusi kirjaa, luksusta, sillä sellaiseen tarvitaan tietoinen päätös laiskotella ja olla tekemättä mitään tuottavaa. Toisille meistä on viisi kertaa vaikeampaa ottaa oikeasti rennosti kuin “siinä sivussa” vähän kirjoitella todo-listoja, käsitellä kolmetuhatta valokuvaa ja kaivella kuitteja laatikoista muistaessaan, että viime kuun kirjanpito on vielä ns. vaiheessa.

2016-12-29-stellaharasek-joulu-82016-12-29-stellaharasek-joulu-6

Söin suklaata ja vihreitä kuulia, jotka kuuluu syödä puolikas kerrallaan niin että sokeri sulaa kielelle ennen ensimmäistäkään puraisua. Katsoimme leffoja ja torkahtelimme sohvalle, keittelimme riisipuuroa tai lämmitimme edellispäivän jämät. Aattona kuuntelimme kun myrskylukemissa ujeltava tuuli takoi ikkunankarmeja ja olimme kiitollisia siitä, että sohvalla välissämme nukkui kääntöpiirin laiskin koira, joka oli täysin tyytyväinen kolmenkymmenen sekunnin täsmäulkoiluihin, joita teimme pitkin päivää. Avasimme samppanjan ja kilistimme jo toiselle yhteiselle joululle.

2016-12-29-stellaharasek-joulu-7

Jätimme tänä jouluna sittenkin kuusen väliin, keittiössä huojuvasta kentiapalmusta tuli balihenkinen joulupalmu. Pahoittelut heille, jotka odottivat jouluoksaa – ehkä sen aika tulee taas ensi vuonna. Vietimme kavereiden kesken lahjatonta joulua, joulupalmun alta ei löytynyt paketteja kuin koirille (niille pitää aina olla jotain avattavaa, sisällöllä ei niin väliä – Luna olisi ollut ikionnellinen esimerkiksi kepistä). Toisillemme tosin hankimme yhdessä tienatuista pennosista spontaanin joululahjan, ensimmäisen yhteisen matkamme ulkomaille, vain me, aurinkorasva ja kamera. Lähdemme viikon päästä ja erikoismaininnan ansaitsee se, että tällä kertaa agendalla ei ole töitä.

2016-12-29-stellaharasek-joulu-5

Tiedän, että joulu on monille vaikeaa aikaa, silloin puuttuvien asioiden poissaolosta tulee äänekästä. Aiempina jouluina ne ovat jomottaneet minussakin enemmän. Pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että maltan olla onnellinen siitä mitä on enkä mieti enää kaikkea mitä ei ole. Olen kuitenkin saanut niin paljon enemmän kuin olisin ikinä uskaltanut odottaa, niin monia asioita joista olla kiitollinen.

2016-12-29-stellaharasek-joulu-9

Kun yhdistää kaksi juuretonta, voisi kuvitella että se kasvaa – juurettomuus, levoton lepatus, kaiken irrallisuus. Mutta näköjään käykin niin, että päivä päivältä se vähenee ja jollain selittämättömällä matemaattisella kaavalla kaikesta alkaa vihdoin tulla kokonaista. Ei tarvitse perustella tai puolustaa itseään, hakea turhaan taajuutta, jota ei ole. On paikka, joka tuntuu omalta. Yhteys, joka kuroo umpeen reiät ja etäisyyden.

2016-12-29-stellaharasek-joulu-10PHOTOS BY STELLA HARASEK &  JARNO JUSSILA

Hanging so high

Paluu arkeen sujuu paremmin musiikin voimin! Vanha kappale The XX:n arkistoista ihan siksi, että a) uusi single on umpitylsä (kuuntele itse jos et usko) b) videolla on hiekkaranta ja vähäpukeisia poikia ja c) tästä tulee joka kerta mieleen Chris Isaakin Wicked Game, joka ei ole koskaan huono asia. Uusi levy näkee päivänvalon 13. tammikuuta, olisipa hyvä! Tai edes parempi tuo ensimmäinen kappalelohkaisu.


THE XX – INFINITY

Hyvän omatunnon talvivinkit

Yhteistyössä Nest Factory

Tiedättekö, ajattelin vastaanottaa joulun tänä vuonna vielä asteen stressittömämmin kuin edellisinä vuosina. Olemme varanneet pienellä kaveriporukalla saunan ja sen jälkeen syödään, mitään muita suunnitelmia ei ole. No hyvä on, on toinenkin: mies lupasi metsästää meille kuusen (kuten teki myös viime vuonna) ja minä aion katsella viltin alta sohvalta kun hän koristelee sen avulias koira apunaan. Ehkä laatikollinen marsipaania ja punaviinilasi jossain käden ulottuvilla, jottei vahingossakaan tarvitsisi nousta.

En ole tehnyt lahjojen suhteen vielä yhtään mitään, mutta onneksi vielä ehtii. Taidan suunnata askeleeni paikallisiin putiikkeihin, joista voi tehdä hyvän omantunnon löytöjä niin itselle, omaan kotiin kuin läheisten lahjapaketteihin. Kahvila Kuuman kanssa samoihin tiloihin Punavuoressa muuttanut Nest Factoryn on yksi vakisuosikeistani. Valikoimista löytyy eettisesti ja ekologisesti valmistettuja vaatteita ja esineitä, kaikenlaista kaunista kaappiin ja kotiin tuoksukynttilöistä koruihin tyynyihin, mattoihin ja viltteihin, joiden alkuperä on tiedossa ja kestää tarkempaa tarkastelua. Poimin putiikin valikoimista näihin valokuviin talvisia suosikkejani.

2016-12-20-stellaharasek-nestfactory-xmas-1

Lepakkotuolin selkänojalla lepää taivaallisen pehmeä alpakkapeitto, joka on valmistettu Ecuadorissa. Palvelee myös sängyllä päiväpeittona, tosin en tiedä miten malttaisin olla jäämättä sinne vastapedattuun sänkyyn jos siellä olisi jotain tälläistä. Tykkään myös tuosta suuresta bambupuisesta kynttilälyhdystä, se on suureen kokoonsa nähden yllättävän kevyt ja tuo hämärällä lempeää, lepattavaa valoa talviseen kotiin.

2016-12-20-stellaharasek-nestfactory-xmas-22016-12-20-stellaharasek-nestfactory-xmas-3

Käsinkirjaillut marokkolaiset tyynyt ovat täydelliset tuoleihin, sohvalle ja sängylle, miksei lattiallekin istuintyynyiksi kun kaverit tai perhe kokoontuu leffan ääreen. Ne sopivat meille kuin nenä päähän, tekisi mieli ripotella niitä molempiin lepakkotuoleihin ja kerätä isompi keko erivärisiä tyynyjä sänkyyn. Siellä olen nimittäin ajatellut viettää suurimman osan tästä talvesta.

2016-12-20-stellaharasek-nestfactory-xmas-42016-12-20-stellaharasek-nestfactory-xmas-13

Marokkolaiset nahkatossut ovat kauniit ja käytännölliset sisäkengät, pehmoinen nahka tuntuu nimittäin ihanalta paljaissa jaloissa. Hinta on kohtuulliset kaksikymppiä per pari ja värejä löytyy valkoisesta ruskeaan ja mustaan – oma suosikkini on tietysti jälkimmäinen. Tossujen alta näkyvä rennosti reunoistaan rispaantunut matto on itseasiassa intialainen villaviltti, se näytti niin hyvältä lautalattialla että levitin siihen lämmikkeeksi.

2016-12-20-stellaharasek-nestfactory-xmas-72016-12-20-stellaharasek-nestfactory-xmas-5

Ylelliset tuoksukynttilät ovat minusta loistavia lahjoja, sillä niitä ei aina raaski ostaa itselle, mutta melkein jokainen ottaa niitä ilolla vastaan. Talven kauneimmat soijavahakynttilät valmistaa merkki nimeltä ROAM by 42 Pressed joka pakkaa kynttilänsä eleettömiin lasipurkkeihin ja nimeää ne kaupunkien mukaan. Omat suosikkini ovat Lontoo ja Los Angeles, lisäksi Nest Factoryn hyllystä löytyy ainakin Pariisi, New York ja muistaakseni muutama muukin. Tykkään tuoksuista, jotka eivät ole niitä ilmeisimpiä, vaan tyylikkäitä ja vahvatunnelmaisia sekoituksia – esimerkiksi Los Angelesissa tuoksuu meri, tupakka, inkivääri ja mustaherukka. Hinnat ovat kohtuulliset verrattuna moniin ei-ekologisiin kilpailijoihin, kynttilät maksavat nimittäin kolmekymppiä kappale.

2016-12-20-stellaharasek-nestfactory-xmas-6

Parhaisiin huiveihin voi pukeutua – olisikohan tässä joululomalookini? Pehmeä, pellavainen huivi on peiton kokoinen, palvelee vallan mainiosti siis myös vilttinä sohvan nurkassa. Todella kaunis tummanharmaa hohtaa hiukan valossa, joka on toki tähän aikaan vuodesta varsin vähäistä.

2016-12-20-stellaharasek-nestfactory-xmas-112016-12-20-stellaharasek-nestfactory-xmas-8

Perussa käsinneulottu alpakkaponcho on sijoitus talvesta selviytymiseen ja ehkäpä mukavin vaate kotona loikoiluun (vaikka toimii toki ulkomaailmassakin esimerkiksi pillifarkkujen ja buutsien seuraksi puettuna). Neulos on paksua, pehmeää ja valuvaa, hapsut viimeistelevät tyylin. Ponchosta löytyy useampi sävy, oma suosikkini on ei kovin yllättäen tämä harmaa. Ponchosta löytyy muuten myös sirompi, takkiystävällinen versio, joka korvaa neulepaidan. Molempia malleja valmistaa sama perulainen pikkuyritys, joka toimii reilun kaupan periaatteiden mukaan, huolehtii materiaaliensa eläinystävällisyydestä ja vahvistaa paikallisyhteisön käsityöperinteitä ja toimeentuloa. Itse olen ostanut alpakkavillaiset kynsikkäät, ovat täydelliset näihin keleihin kun ei ole vielä järkyttävän paljon pakkasta.

2016-12-20-stellaharasek-nestfactory-xmas-9

Rewinedin tuoksukynttilöistä kirjoitinkin tovi sitten. Vanhoihin viinipulloihin valetut soijavahakynttilät (39€/kappale) ovat saaneet inspiraationsa erilaisista viineistä, vaihtoehtoja löytyy pilvin pimein. Itse tykkään kaikkein eniten kirkkaaseen lasiin pakatuista kynttilöistä, mutta nuo vihreät ovat myös kauniita – ja jouluisia! Kauheasti ei kiinnosta koristella kotia joulua varten, mutta näillä saa onneksi kotiin joulutunnelmaa ilman suurempaa säätöä, eikä vaan estetiikan tasolla, sillä tuoksuista löytyy myös punaviiniin vivahtavia vaihtoehtoja.

2016-12-20-stellaharasek-nestfactory-xmas-142016-12-20-stellaharasek-nestfactory-xmas-10

Kaikille verkkokaupassa tai kivijalkamyymälässä ostoksia tekevät saavat 15. tammikuuta asti kaupan päälle Rewinedin saippuan mainitsemalla minut ostoksen yhteydessä. Viinin inspiroimia tuoksuja on useita samppanjasta roseeviiniin, paikan päällä piipahtamalla pääsee varmasti valitsemaan mieluisensa. Verkkokaupasta ei ihan kaikkia tuotteita löydy, mutta kaikkien kuvissa vilahtavien tuotteiden postitus kyllä onnistuu, kun heittää vaan Traceylle sähköpostia osoitteeseen tracey@nestfactory.com.

2016-12-20-stellaharasek-nestfactory-xmas-12

Vielä tietoa aukioloajoista: tänään ja huomenna ehtii paikan päälle ostoksille, sen jälkeen Kuuma jää joululomalle ja avaa seuraavan kerran ovensa 9. tammikuuta. Sillä välillä palvelee Nest Factoryn verkkokauppa.

2016-11-01-stellaharasek-ruusukuume-2

Nest Factory @ Kuuma Helsinki
Albertinkatu 6, Punavuori
Arkisin auki 8-17

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Vuoden pimein päivä

Matkajutut jatkuvat vielä tovin, mutta minä palasin jo Helsinkiin. Ristiriitaiset tunnelmat! Ehdottomasti parasta kotiin paluussa: pieni perheeni, joka on pitänyt poissaoloni ajan kodin pystyssä. Juno on – paitsi hyvin kiintynyt Jarnoon – myös hyvin loukkaantunut siitä, että hylkäsin hänet moneksi viikoksi. En ole siis vielä hirveästi saanut neitokaista helliä, mutta pian koittaa se hetki, kun se kipuaa kerälle vatsani päälle eikä anna liikkua mihinkään.

2012-12-21-stellaharasek-vuodenpimeinpaiva

Kotiin paluussa kamalinta: TÄMÄ HALVATUN PIMEYS! Herään aamuisin kahdeksalta – se on monien ystävieni mittapuulla varsin myöhäinen aika herätä – ja ulkona on siihen aikaan niin säkkipimeää, että tuntuu yöltä. En saa itseäni tajuihini koko päivänä, eikä johdu jetlagista. Mikolta juuri kuulin, että tänään on talvipäivänseisaus – tästä ei siis pääse enää kuin yhteen suuntaan. Sanonpa vaan, että on jo korkea aika.

Jaksetaan vielä hetki tätä ikiyötä, ihan kohta valkenee.

PHOTO BY JARNO JUSSILA

Sister in love

✖ BALI, INDONESIA

Helsinkiläiseen hintatasoon tottunutta vähän huimaa, että Canggun kiemurtelevat kadut ovat pullollaan kauniisti kalustettuja kahviloita ja ravintoloita, joista saa hyvää ruokaa halvalla. Pantai Brawa Streetin rannan päädyssä sijaitseva Sun Of Panama ei ole niistä halvimmasta päästä (vaikka sekin meidän mittapuullamme edullinen) mutta siellä voi nauttia fish taconsa tai ranskankermalla, parmesanilla ja chilillä kuorrutetun maissitähkänsä 60-luvun tunnelmissa uima-altaan äärellä. Pakko arvostaa raflaa, joka kutsuu ruokaansa comfort foodiksi ja tarjoilee turhia kysymyksiä kysymättä valkoviinin ginger alen kera. Yhdistelmä on yksi useista matkan aikana syntyneistä päähänpistoistamme, saa kokeilla kotona! Itse aion testata myös noita maissintähkiä, oli nimittäin hulluhyvää.

2016-12-20-stellaharasek-canggu-panama-12016-12-20-stellaharasek-canggu-panama-22016-12-20-stellaharasek-canggu-panama-32016-12-20-stellaharasek-canggu-panama-42016-12-20-stellaharasek-canggu-panama-62016-12-20-stellaharasek-canggu-panama-72016-12-20-stellaharasek-canggu-panama-82016-12-20-stellaharasek-canggu-panama-92016-12-20-stellaharasek-canggu-panama-10PHOTOS BY STELLA HARASEK & ANNI TAIMISTO