HYMY HERKÄSSÄ, OSA 2

Hammasasioilla huutelen, pitkästä aikaa! Kirjoitin viime syksynä hampaiden oikomishoidosta, jossa muutama vuosi sitten Smile Designissa* kävin. Kerroin samalla, että projekti jatkuu vielä, kun alahampaisiini asennetaan kiinteä koje. Lupasin palata myöhemmin asiaan, sillä aihe kiinnosti ilmeisen monia. Hampaiden oikomishoito aikuisiällä ei taida olla enää mikään ohimenevä trendi – tälläkin hetkellä kaveripiirissäni ainakin kaksi käy paraikaa prosessia läpi, onnellisena että vihdoin sai aikaiseksi aloittaa.

Tulittekohan huomanneeksi viime syksynä näistä kuvista, että alahampaissani oli kiinteät raudat?

Kojeen asentamisessa ei kauaa mennyt. Hammaslääkärini Kaj Karlsson kiinnitti kojeen muutamassa minuutissa ja se oli siinä. Kävin kahden tai kolmen viikon välein Pasilassa vastaanotolla, jossa sitä säädettiin ja samalla seurattiin oikomahoidon etenemistä.

Pari ensimmäistä päivää asennuksen jälkeen olin varma, että tulevat kuukaudet tulevat olemaan elämäni pisimmät. Syöminen tuntui hankalalta ja hampaat olivat arat, koje kihnutti alahuulta ikävästi enkä osannut hymyillä luonnollisesti, sillä kuvittelin, että ylimääräinen kapine suussani vääristää hymyn.Pian selvisi, että minä olin ainoa, joka huomasi kojeen olemassaolon – kukaan muu ei sitä nähnyt. Ei oikeastaan ihme, se oli tehty läpikuultavasta muovista ja jäi kätevästi piiloon alahuulen taakse. Koko prosessin aikana kojeen bongasi yksi ainoa ihminen, jolla oli vuosien oikomahoidossa kehittynyt haukantarkka katse.

Kahden viikon kuluttua raudat olivat unohtuneet melkein kokonaan. Syödessä piti olla pikkuisen tavallista varovaisempi, mutta se sujui jo automaatiolla. Miestä nauratti kuinka dramaattinen olin alussa ollut, suunnitellut eläväni pelkällä mehukeitolla seuraavat kuukaudet ja pysyväni kotona. Onneksi siinä ei sitten käynyt niin. Isolta tuntuvaan harmiin tottuu nopeasti ja sen pienen harmin kestää kyllä, kun tietää mitä siitä saa vastineeksi. Ensimmäiset merkit hampaiden liikkumisesta näkyivät muutamassa viikossa ja se teki niin onnelliseksi, että sen jälkeen ei harmittanut enää edes pienesti.

Minulla kävi lopulta aivan mahtava tuuri: alahampaani osoittautuivat tosi tottelevaisiksi ja alkoivat siirtyä siistiin riviin odotettua nopeammassa aikataulussa. Kaj oli arvioinut, että prosessi kestäisi puolisen vuotta, ehkä kahdeksan kuukautta, mutta alahampaani olivat jo kolmen kuukauden jälkeen niin tasaiset, ettei ollut mitään tarvetta jatkaa. Hampaiden taakse asennettiin huomaamaton metallilanka, joka pitää rivin paikoillaan ja homma oli sitä myöten valmis.

Entä lopputulos? Olen siihen niin tyytyväinen, että sanat loppuvat kesken. Ero entiseen on valtava: sinnetänne sojottavat alahampaat ovat nyt kauniissa, tasaisessa rivissä. En tiedä johtuuko se pelkästään siitä vai vaikuttaako siihen oma hyvä fiilis, mutta tuntuu kuin koko hymy olisi nykyisin jotenkin leveämpi ja loistavampi. Näissä kirjoituksen kuvissa minulla on kaikissa vielä raudat ja mietin ottaisinko tätä kirjoitusta varten uudet hymykuvat ilman niitä. Sitten tajusin, että tuskin niitä tarvitaan – hymyilen nykyisin leveästi melkein kaikissa kuvissani.

Olen saanut niin tutuilta kuin lukijoilta paljon kysymyksiä oikomaprosesseistani, niin menetelmistä kuin niiden sopivuudesta eri tilanteisiin. Kommenttiloota on tietty avoin ja mielelläni vastailen omien kokemusteni pohjalta, mutta kannustan kyllä varaamaan ajan arvioon, sillä ammattilaiset osaavat tietysti parhaiten arvioida mikä menetelmä sopii parhaiten kenellekin ja paljonko se maksaa. Arvio on nykyisin ilmainen eikä sido mihinkään. Jos yhtään mietit, anna sille mahdollisuus – en ole kuullut, että kukaan tähän mennessä olisi katunut. Ajanvaraukset onnistuvat puhelimitse numerosta 09 877 0040 ja verkkoajanvarauksen kautta. Jos ajankohtaiset kuulumiset kiinnostavat, kannattaa seurailla Facebookia.

*Olen saanut alahampaiden oikomahoidon ilmaiseksi blogini kautta ja keksimme sen tiimoilta myös lukijaedun kiinnostuneita varten: blogini kautta oikomahoitoon tulevat saavat Smile Designista halutessaan minkä tahansa hampaidenvalkaisuhoidon puoleen hintaan eli 50% alennuksella, kun valkaisua varatessa mainitsee blogin.

PHOTOS BY JARNO JUSSILA

28 thoughts on “HYMY HERKÄSSÄ, OSA 2

  1. Moikka! Olen itse juuri aloittamassa ko. paikassa hampaiden oikomishoidon, eri menetelmällä tosin. Kuinka kauan tämä hampaiden valkaisuetu on voimassa? Käykö se molempiin heidän tarjolla oleviin valkaisu menetelmiin? (kotivalkaisu ja vastaanottovalkaisu). Mietiskelen lähinnä koska haluaisin tuon valkaisun ottaa kun oikominen on saatu päätökseen, mutta siinä saattaa se puolivuottakin kulua :)

    • Moikka Teresa, valkaisuetu on varmasti voimassa vielä silloinkin kun oikomahoitosi on saatettu päätökseen, mutta voithan halutessasi varmistaa sen vielä hoitolasta. Edun saa mihin tahansa valikoimassa olevaan menetelmään.

  2. Pingback: Stella Harasek: Hymy herkässä, osa 2 - Smile Design

  3. Minulla on ollut alaetuhampaat aina ihan vinksinvonksin. Olen kysellyt jo jokunen vuosi sitten hintaa invisalign-hoidolle, mutta se hinta oli aivan järkyttävä. Sitten luin juttusi Inman Aligner- hoidosta, jolla saadaan ojennukseen juuri nuo etuhampaat. Tammikuun alussa sain kojeen ja viime lauantaina asennettiin retentiokisko hampaiden taakse. Kahdessa kuukaudessa oli hampaat jo suht suorassa ja nyt ne ovat täydelliset :) Mieheni käski lopettaa jo virnuilun, kun suu on koko ajan jenkkihymyssä. Parhaiten käytetty paritonnia ikinä (noh, silmäleikkaus oli kanssa loistosijoitus). Tampereella suosittelen siis TempoDentiä. Niin ja kiitos sinulle Stella jutusta, jonka seurauksena minulla on ensimmäistä kertaa aikuisiällä suorat hampaat.

    • Hei huippua, kiitos kun kerroit! Oon tosi iloinen, että mun kokemukset ovat kannustaneet hakeutumaan hoitoon. Ihana kuulla, että tykkäät lopputuloksesta! En ihmettele yhtään, olen itsekin ollut niin onnellinen omista suorista hampaistani. Kaunista keväänodotusta xxx

  4. Jos omat hampaat ja niiden järjestys ja purenta mietityttää, kannattaa hämmaslääkärissä avata suu ja puhua asiasta. Saattaa käydä niin kuin minulla, että pääsin yksityisen lääkärin lähetteellä kunnalliselle puolelle ilmaiseen oikomishoitoon. Toki kyseessä oli suurempi projekti kuin vain esteettinen oikomishoito, eli loppujen lopuksi oikomisen lisäksi myös liian pieni alaleukani leikattiin, jotta purenta saatiin korjattua. Itsehän luulin alkuun selviäväni pienellä esteettisellä oikomishoidolla, mutta lääkärin mitattua purentaani tuli lähete leukapolille ja homma lähti rullaamaan todella nopeasti. Omat hampaani on oiottu 30 vuotta sitten vuosia kestävällä oikomishoidolla, mutta koska leukani oli liian pieni, ei hyviä tuloksia saatu aikaan. Nyt sitten vanhempana kävin koko hoidon uudestaan läpi. Näitä “kovan linjan” oikomisia kun ei tehdä näkymättömillä kojeilla, vaan suu oli oikeasti rautaa täysi. Kaikkeen tottuu, äkkiä sitä oppi hymyilemään leveästi, telaketjut suussa. Ja kyllä kannatti, purenta ja koko profiili uudella leualla on nyt kaunis. :)

    • Kiitos kun jaoit, kiintoisaa! Juu, tuo isompi prosessi on varmasti paikallaan, jos purennassa on vikaa – ja ihan mahtavaa, että pääsit siihen kunnallisen kautta ja oot nyt tyytyväinen. Smile Designin hoidot on tarkoitettu pääasiassa esteettisiin korjauksiin, joita ei julkisella puolella aikuisille tehdä, joten sinänsä nämä eivät kilpaile keskenään vaan tarjoavat vaihtoehtoja vähän erilaisiin tilanteisiin.

      • Kyllä, näin se on. Itselleni tuli lääkärin tuolissa yllätyksenä, että minulla on traumaattinen syväpurenta, vaikka luulin vain, että vino etuhammas. Koska en kärsinyt aikaisemmin kivuista, enkä säryistä, en osannut pelätä mitään noin suurta. Ennustehan oli, että ilman oikomista ja siihen liittyvää leukaluiden siirtoleikkausta, tulen mitä suurimmalla varmuudella menettämään mm. hampaita. En tiedä missä vaiheessa vaiko vasta sitten kun olisi ollut liian myöhäistä, kukaan lääkäri tuumannut asiasta mitään, ilman, että itse otin vinon etuhampaani puheeksi. Ja tosiaan, hampaani on oiottu lapsena vuosia kestävällä oikomishoidolla, mutta hampaat olivat palautuneet vinoiksi vuosikymmenien aikana.

  5. Minä melkein nukahdin hammaslääkärin tuoliin taas viimeksi. Äitini on hammashoitaja, joten paikka on tullut tutuksi jo ihan pikkupenskasta lähtien, siinä varmaankin syy miksi ei pelota. Kammoan sitten muita “järkeviä” asioita, kuten ampiaisia ja ahtaita paikkoja *köh* :•D Olen joskus miettinyt jaksaisinko suoristuttaa alahampaani jotka ovat hiukan vinot, mutta toistaiseksi en ole jaksanut hommaan ryhtyä. Eivät kuitenkaan oikeastaan näy hymyillessä toisin kuin ylähampaat (ne ovat onneksi ihan suorassa), eikä vinous vaikuta purentaan. Mutta olisivathan ne kyllä nätimmät suorina, joten saatan hyvinkin harkita tätä vielä jossain vaiheessa. :•)

    Sulla on tosi kaunis hymy. :•)

    • Haha, veikkaan että aika harva voi samaistua tähän sun kokemukseen :D Muakaan ei onneksi hammaslääkärissä pelota, mutta monet muut toimenpiteet aiheuttavat sitten kylmää hikeä senkin edestä.

      Ja kiitos! x

      • Joo tiedän olevani “harvinaisuus” tässä mielessä, aiheuttanut kaveripiirissä useinkin humoristis-sarkastistisia kommentteja tyyliin “Muut lähtevät relaamaan spahan, tuo menee hammaslääkäriin”. :•D No joo, siis eihän se nyt minullekaan varsinaisesti mikään elämysmatka ole, vaikkei pelotakaan. Mutta olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että koska joudun käymään hammastarkastuksissa suht usein tekonivelieni takia, on ihan kiva juttu ettei tarvitse kellahtaa tuoliin kerta toisensa jälkeen pelosta puolikuolleena.

        Luin muuten joskus jostain, että hammaslääkäripelkoisia helpottaisi mahdollisesti ainakin jonkin verran, jos timanttiporasta saataisiin ääni vaimennettua. Voisin hyvin kuvitella että se todella voisi auttaa, sen verran korviavihlova se ääni kyllä on.

        • Onni onnettomuudessa siis, hyvä niin. Ja totta! Äänet on mustakin pahimmat hammaslääkärikäynneissä, ei niinkään se kipu vaan se äänen aiheuttama pelko siitä.

  6. Mieli tekee, pelottaa vain, kipukynnys aika alhainen kaikessa, kuulostaa kyllä rohkaisevalta mitä kirjoittelet kokemuksistasi…

    • Kysy vaan lisää jos tuntuu siltä! Sen voin kertoa, että kipua ei tässä kannata hirveästi pelätä, koko prosessin aikana ei ollut mun mielestä oikein mitään joka olisi sattunut. Muutama prosessiin liittyvä toimenpide tuntuu epämukavalta, mutta ei siellä kyllä mikään varsinaista kipua aiheuttanut. Kaj on myös hammaslääkärinä rauhallinen ja symppis tyyppi, joka ymmärtää hyvin asiakkaita, jotka pelkäävät kipua tai hammaslääkärin tuoliin asettumista yleensäkään.

    • Hmm, mietin tätä itsekin prosessin aikana, mutta tulin tulokseen, että molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Kiinteä koje on siitä ärsyttävä, että sitä ei saa pois ollenkaan, mutta toisaalta se on tehokkain tapa oikoa hampaita, sillä se on paikoillaan 24/7. Hajamieliselle on helpotus se, ettei sitä voi hukata TAI KOIRA EI VOI SYÖDÄ SITÄ. Irtokojeen hyvä puoli on, että sen saa pois syömisen tai treffien tai työpäivän ajaksi, mutta se on samalla myös sen huono puoli – on kovin helppo unohtaa (tai “unohtaa”) laittaa se takaisin. Oma oikomahoitoni (ylärivi irroitettavan kojeen kanssa) kesti puolet kauemmin kuin olisi tarvinnut, koska käytin sitä niin laiskasti :D

    • Voi, ymmärrän! Mutta ei siinä prosessin missään vaiheessa mikään muistaakseni sattunut, oli vaan korkeintaan vähän epämukavaa.

  7. Tosi mielenkiintoinen prosessi! Ehdottomasti harkitsen tätä itsekin.

    Onko tuo metallilanka siis pysyvä? Tai kuinka kauan sen pitäminen on tarpeellista?

    • Metallilanka on tarkoitettu pysyväksi, kyllä, koska muuten hampaat lähtevät helposti palaamaan alkuperäisille paikoilleen. Lanka vaihdetaan tarpeen mukaan, muistaakseni 5-10 vuoden välein.

      • Hmmm, kiintoisaa!
        Jäikö ylähampaidenkin taakse lanka? Ja ehkä tärkeimpänä: eikö se häiritse elämää ?
        Tuntuu että kaikki ylimääräinen suussa on kauhean epäluonnollisen tuntuista.

        Ehkä hoidan ensin viisaudenhampaiden poistot ja katson selviänkö niiden traumojen jälkeen vielä oikomishoitoon.

        • Itse olen ajatellut oikomishoitoa. Eniten mietityttää hampaiden taakse jäävä lanka. Tottuuko siihen..Onko lanka paksu ja tuntuuko suussa miltä.? Jääkö likaa herkästi?

          • Mulla on lanka alahampaiden takana ja sitä ei kyllä huomaa mitenkään ellei erikseen lähde kielellä sitä etsiskelemään. Ei ole paksu, ei tunnu puhuessa eikä hankaloita syömistä. Vähän tarkemmin sieltä takaa täytyy putsata kuin ennen mutta siinäpä se. Ylähampaiden takana se lanka tuntuu ilmeisesti inasen enemmän, mutta siihenkin kuulemma tottuu.

Leave a Reply

Your email address will not be published.