Elokuva, jonka kaikkein eniten haluan nähdä juuri nyt: André Acimanin romaaniin perustuva Call Me By Your Name, joka sijoittuu 80-luvun Italiaan. Ensin sitä suositteli Mikko, sen jälkeen koko internet. Sitten selvisi, että leffasta löytyy Sufjan Stevensin tekemää musiikkia parinkin uuden kappaleen verran ja koko utuiseen elektroon nojaava soundtrack on ilmeisesti muutenkin alkuvuoden kovin. Asia on päätetty: tänä viikonloppuna on leffatreffit.
☊ SUFJAN STEVENS – VISIONS OF GIDEON
Sufjanin uusista kappaleista Visions Of Gideon on saanut pääni jo pyörälle, toisesta uutukaisesta nimeltä Mystery Of Love kuullaan katkelma tässä leffatrailerissa. Se löytyy kyllä YouTubesta kokonaisuudessaankin, mutta minä nautin pakkomielteisistä biisiluupeistani yksi kerrallaan, joten en nyt kaivanut sitä tähän.
Oletko nähnyt jo? EI SAA SPOILATA!
Vituttaa asua Kuopiossa, täällä tuppukylässä menee aina kaikki hyvät leffat ohi, kun paikallisessa finnkinossa näytetään vain Emoji-elokuvat tms.
Argh! I feel you. Tee kuten Hangon Anna (tsekkaa kommentti alempaa) ja tule Helsinkiin viettämään leffaviikonloppua!
Se itseasiassa pyörii Kuopiossaki kino kuvakukossa :) Kannattaa tsekata sen ohjelmisto muutenkin, siellä pyörii paljon hyviä, ei niin valtavirtaleffoja!
Mä en edes osaa kuvailla miten kokonaisvaltaisen vaikutuksen tämä elokuva teki. Uskomattoman ihana.
IHANAA! En malta odottaa, että ehdin elokuviin.
Italia, kesä, 80-luku, tunteet<3 Niin upea, viipyilevä leffa, ettei voi kuin todella lämmöllä suositella.
Aaaaaaaaa olisipa jo lauantai.
Mä menin katsomaan leffan tietämättä siitä juurikaan mitään. Seuraavat päivät sitten pyörinkin leffan tunnelmissa. Harvoin näkee mitään noin vaikuttavaa.
Voi, niin tiedän tuon tunteen!
Me olemme tulossa Parkkosen kanssa stadiin juurikin elokuvatreffeille ensi viikon aluksi, aiomme käydä katsomassa kaikki leffat, joita ei Hangossa ole näytillä. Pari päivää ja yötä pelkkää elokuvaa. Ja katsastamassa myös uudet leffateatterit, Maximin ja Rivieran (okei, ei enää niin uusi). Ykkösenä listallani on juuri tämä <3
Oi mikä ihana idea! Ja jos ehditte kaikessa leffassa käymiseltä, olisi huippua mennä rinkille!
Katsoin leffan, luin kirjan ja seuraavan viikon elin pääni sisällä 80-luvun Italiassa! Rakastuin.
YMMÄRRÄN!
Pitkään, pitkään aikaan, jos koskaan, ei ole elokuva saanut vastaavaa tunnetilaa aikaan kuin tämä. Menin katsomaan tietämättä elokuvasta mitään, ja se oli käsittämättömän upea. Kuvaus,musiikki, roolisuoritukset, kaikki… Nyt tuntuu kuin en melkeinpä haluaisi edes suositella tätä kenellekään, haluan suoda muillekin sen yllättyneen ”mitä hemmettiä juuri näin” -fiiliksen, joka itselle tuli ihan puun takaa. Kerro sitten mitä pidit! :)
Aah ihana kuulla. Kerron kyllä!
Katsottu! Ihana, ihana. Saa kaipaamaan Italiaa ja paljoa muutakin.
Oi, uskon, kaiken tämän!