Minun ja taiteen suhde on ollut viime vuosina vähän monimutkainen, mutta olemme pikkuhiljaa päässeet takaisin samalle aaltopituudelle. Taiteesta on tullut taas se mikä se aiemmin minulle oli: henkireikä, keino kosketella todellisuutta. Tapa tuulettaa päätä ja ravistaa ajatuksia, herättää inspiraatiota, työntää energiaa liikkeelle. Taide on myös toimiva tapa purkaa stressiä ja irtaantua hetkeksi arjesta: taidenäyttely tai taidekirjaan uppoutuminen voi parhaimmillaan olla minimatka muihin maailmoihin. Muutaman aivan liian kiireisen työputkessa vietetyn vuoden jälkeen olen alkanut taas käydä kiinnostavissa näyttelyissä, joita Helsingissä onneksi riittää, ja avannut silmäni myös uusille kiinnostaville taiteilijoille.
SIELTÄ SUN TÄÄLTÄ HANKITTUJA VANHOJA TÖITÄ
Viime vuosien aikana olen havahtunut siihen, että taiteesta voi nauttia myös kotioloissa. Olen toki tiennyt, että taiteen ostaminen omaan kotiin on mahdollista, mutta ajatellut että se ei koske minua, vaan muita ihmisiä – keräilijöitä, jotka ymmärtävät taiteesta paljon enemmän kuin minä, tai varakkaita tyyppejä, joilla on mahdollisuus sijoittaa tuhansia euroja yhteen teokseen. Lopulta tulin järkiini ja tajusin, että taidetta saa ostaa ihan kuka vaan, joka saa iloa siitä, eikä sitä varten tarvitse olla menestynyt pörssimeklari tai perijä, vaan kohtalaisen pienilläkin summilla pääsee alkuun. Raha on tietysti aina suhteellinen juttu, mutta samalla summalla, jonka monet pistävät illalliseen fiinissä ravintolassa, viikonloppumatkaan Pariisiin tai uuteen laukkuun, voi saada kotiinsa palan taidetta, joka ilahduttaa ja inspiroi joka päivä. Toiset ovat tyytyväisiä löydettyään kotiinsa yhden tai kaksi oikealta tuntuvaa teosta, toisille se voi olla koko elämän jatkuvan keräilyharrastuksen alku.
MARIANNE NIEMISEN ÖLJYVÄRIMAALAUS ON AURINGONNOUSUNA SÄNKYMME YLLÄ
Olen huomannut, että taideteos on aivan eri tavalla läsnä kuin tavallinen sisustusesine, se hohkaa ympärilleen energiaa ja voi tehdä tilasta suuremman tai elävämmän. Kodistani on tullut paljon viihtyisämpi ja inspiroivampi paikka sen jälkeen, kun seinille alkoi joitakin vuosia sitten ilmestyä taidetta. Siis muutakin kuin omia valokuvia, jotka ovat tietysti tärkeitä, mutta enemmän muistoina kuin varsinaisina taideteoksina.
Oma taidekokoelmani on vielä pieni, mutta rakas. Se on karttunut hiljalleen: olen saanut lahjakkailta ystäviltäni vuosien varrella lahjaksi muutamia valokuvia ja maalauksia, ja tehnyt myös omia hankintoja aina kun rahatilanne on sen sallinnut. Osalla teoksista on kotona oma paikka, johon ne ehdottomasti kuuluvat, toiset liikkuvat huoneesta toiseen fiiliksen mukaan. En halua ripustaa kaikkia roikkumaan, toiset saavat nojailla rennosti seinään. Viime aikoina olen alkanut kiinnostua myös taidekeramiikasta, mutta omaan makuun ja budjettiin sopivaa työtä ei ole tullut vielä vastaan. Tekstiilitaide kiinnostaa myös ja löysinkin tovi sitten upean 60-luvulla tehdyn ryijyn, joka päätyi makuuhuoneemme seinään.
MUSTAT TYÖT MARIANNE NIEMINEN, MUSTAVALKOINEN VALOKUVA ON MIKKO RASILAN
Olen hankkinut (tai saanut lahjaksi) töitä tähän asti lähinnä taidetta keräävien ystävien kokoelmista ja suoraan tutuilta taiteilijoilta, joten taiteen ostamisen maailma on minulle melko uusi. En tiedä muutenkaan taiteen ostamisesta paljoakaan, mutta haluaisin! Siksi päätin kysyä vähän vinkkejä Heli Mäenpäältä, helsinkiläiseltä galleristilta ja superinspiroivalta tyypiltä, johon olen saanut tutustunut työn ja yhteisten ystävien kautta joitakin vuosia sitten.
VILLE VARUMON “GOLD” VALOKUVASARJASTA PLAYGROUND
Heli, aloitetaan ihan alusta: miksi taidetta ostetaan? Minulla on tietty omat ajatukseni aiheesta, mutta haluaisin kuulla ammattilaisen näkökulman.
– Taide tuo kotiin sellaista henkeä ja kerroksellisuutta, mitä ei pelkästään sisustuselementeillä voi saavuttaa. Taideteokset tekevät kodista persoonallisen ja lisäävät sen henkilökohtaisuutta. Kotien tai sisustuksen vaihtuessa toimii taide kiinnekohtana ja linkkinä eri aika- ja tyylikausien välillä. Taiteella on inspiroiva ja energisoiva vaikutus, aina hieman hymyilyttää kun katsot rakasta hankintaasi. Lisäksi on ihana ajatus olla tukemassa taidetta ja taiteilijaa henkilökohtaisesti, olet konkreettisesti mukana varmistamassa rakastamasi taiteilijan elinkeinoa. Ja kun taiteen keräämisestä tulee harrastus on oman kokoelman kartuttaminen myös todella hauskaa ja palkitsevaa.
KERAMIIKKATAITEILIJA LEENA KOUHIAN TEOKSET “ALKUPALA” JA YKSITYISKOHTA ISOMMASTA SEINÄTEOKSESTA “MEIDÄN JOKAPÄIVÄINEN NÄLKÄMME”. LEENA TUNNETAAN MYÖS RAAKA RÅ -ASTIAMERKISTÄÄN.
Millaisista taidehankinnoista on helpointa lähteä liikkeelle?
– Taiteen hankkimisen voi aloittaa mistä tahansa materiaalista tai tyylistä, ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa aloittaa, vain oma kiinnostus ja mielipide ratkaisee. Itse kerään valokuvataidetta ja ensimmäinen kaupantekoni oli myös ehkä mieleenpainuvin: olin kuplivassa jatkoseurueessa aamuyöllä tutun luona ja ihastuin hänen seinälleen ripustettuun suurehkoon teokseen. Se olikin vain säilytyksessä tässä kodissa ja seuraavalla viikolla kävin hakemassa sen olohuoneeseeni, se on yksi rakkaimmista teoksistani edelleen. Helppoa ja mielekästä on myös tukea nuoria ja aloittelevia taiteilijoita, vaikkapa ostamalla taidekoulujen myyjäisistä tai yhteisnäyttelyistä. Itse olen muuten vasta alkanut kiinnostua veistoksista, ihmettelen itsekin miksi vasta nyt, sillä mielenkiintoisien veistosten kirjo on valtava. Miksi koristella kotiaan yhdentekevillä koriste-esineillä kun kodin showstopper voisi olla vaikka keramiikka- tai lasiveistos?
HEIDI PIIROINEN “ALAMEDA BEACH” VALOKUVASARJASTA LEFT COAST
Mistä ja miten taidetta voi ostaa? Luin Suomen Taiteilijaseuran ja Taidehallin laatiman osto-oppaan, jossa oli perusjuttuja ja keskeistä sanastoa, mutta kerrotko vähän lisää?
– Taidetta voi toki ostaa taiteilijayhdistysten ja -liittojen myyjäisistä ja tapahtumista, mutta itse suosin ja suosittelen myös suoraan taiteilijalta tai galleriasta ostamista. Henkilökohtaisen suhteen luominen taiteilijaan on kummallekin osapuolelle palkitsevaa ja suhde saattaa kestää vuosikymmeniä. Nykyään tutustuminen on tehty helpoksi; sosiaalisessa mediassa voit seurata ketä tahansa, joka vähääkään kiinnostaa ja jopa aloittaa yhteydenpidon. Suurin osa taiteilijoista (ja varmasti kaikki galleriat) on mielissään kyselyistä ja kiinnostuksesta.
Kannattaa seurata useampia taiteilijoita ja kahlata myös näyttelyitä läpi, näin alat pikkuhiljaa myös ymmärtää mikä sinua itseäsi miellyttää. Tai sitten jos joku teos iskee aivan täysillä ja salamarakastut, silloin kannattaa luottaa intuitioon ja hankkia teos itselleen, ole rohkea! On myös tärkeää kannattaa gallerioita, ei ole helppoa tehdä galleriatoiminnasta kannattavaa ja sekä yleisö että tietenkin taiteilijat tarvitsevat kipeästi gallerioita.
ANNICK LIGTERMOETIN VALOKUVIA SARJASTA ET SPIRITUS SANCTI
Millaisia juttuja kannattaa miettiä taideostoksilla? Onko esimerkiksi tärkeää, että taiteilijalla on jo nimeä, vai kannattaako keskittyä siihen mikä puhuttelee itseään? Entä olisiko hyvä valita joku tietty taiteenlaji, tyyli tai värimaailma, jota ehkä haluaisi keräillä?
– Pitäsin ainakin alussa vaihtoehdot avoimina, enkä loisi alkavalle kokoelmalleni liian tiukkoja kriteereitä. Intuitio ja oma vahva tunne ovat tärkeimpiä. Kun itse olen näihin luottanut en ole hankkinut huteja, en luopuisi yhdestäkään teoksestani. Keräilijää usein rajoittaa tietenkin taiteen hinta, ja jos on taloudellisesti tiukempaa, niin silloin tietenkin kannattaa ostaa nuorten ja nousevien tekijöiden töitä. Mutta jos vain on mahdollista niin miksipä et sijoittaisi nimekkäisiin tekijöihin: ikuisen teoksen saa hyvän sohvan hinnalla.
KIMMO METSÄRANTA “HELSINGINKATU ST” VALOKUVASARJASTA NOTES ON A PLACE
Taideteosten hinnat vaihtelevat tosi paljon eikä utelias aloittelija välttämättä tiedä miten niihin pitäisi suhtautua. Miten taiteen hinta siis määräytyy?
– Taideteosten hinta saattaa tottumattomasta tuntua korkealta, mutta kun hintaa alkaa purkamaan ei se sitä kuitenkaan yleensä ole. Hintaan vaikuttavat tietenkin teoksen koko, materiaalit ja tekniikka. Suurimman osan hinnasta muodostaa kuitenkin taiteilijan nimekkyys, kokemus ja status. Kuinka esillä hän on juuri ostohetkellä, kuinka arvokas on hänen brändinsä. Täytyy muistaa myös, että yhden yksittäisen teoksen taustalla on paljon opintoja, kokemusta ja näkemystä ja useita työvuosia. Teosmyynti on merkittävä osa taiteilijan palkkaa. Kannattaa muuten kysyä myös osamaksusopimusta, useat galleriat ja taiteilijat suhtautuvat positiivisesti siihen.
JOUKO LEHTOLAN VALOKUVIA SARJASTA DREAM OF LIGHT
Kannattaako taiteen hankkimiseen suhtautua sijoituksena? Mistä tietää kenen taiteen arvo säilyy ja kenen voisi jopa kasvaa?
– Itse kerään intuitiolla ja rakkaudella. Sijoitusmielessä taiteen ostaminen on arpapeliä kuten sijoittaminen yleensäkin.
Millä tavoin taidekenttää ja potentiaalisesti kiinnostavia taiteilijoita voi seurata?
– Neuvoisin seuraamaan gallerioita ja taiteilijoita somessa. Ei heitä niin paljoa ole Suomessa, etteikö voisi vaikka Instassa seurata kaikkia vähänkään kiinnostavia. Itse kaivan Instasta tai netistä aina esiin uudet kiinnostavat nimet, vaikka vain yhden nopeasti näkemäni teoksen tai jonkun maininnan tai suosituksen perusteella. Kannattaa myös liittyä gallerioiden postituslistoille, näin pääset näkemään näyttelyt jo avajaisissa.
Kiinnostaa millaista taidetta olet muuten hankkinut kotiisi?
– Olen kerännyt kymmenen vuotta valokuvaa. Minulla on nyt noin kolmisenkymmentä suomalaista teosta, 1960-luvun Ismo Höltöstä tämän päivän Markus Jokelaan. Kokoelmassani on joitakin klassikkoja Jouko Lehtolalta, Pentti Sammallahdelta ja Jyrki Parantaiselta, mutta myös juuri valmistuneilta valokuvataiteilijoilta. Lisäksi joitakin printtejä mm. Laura Laineelta ja Martin Bergströmiltä. Martinilta tilasin myös maalauksen puulattiaani, annoin hänelle vapaat kädet ja nyt yksi teoksistani asuu lattiassani. Rakastan kokoelmaani! Siinä harmittaa ainoastaan se, että alussa toimin kuin tatuointeihin addiktoitunut tv-kokki: ensimmäisen hankittuani täytin nopeasti kaikki vapaat pinnat kuvilla. Tällä hetkellä kotiini ei mahdu yhtään uutta teosta, jostain on siis jossain vaiheessa luovuttava.
HEIDI PIIROINEN “GRIZZLY PEAK BOULEVARD” VALOKUVASARJASTA LEFT COAST
Kiitos Heli! Olen nyt asteen viisaampi ja ehkäpä tästä oli iloa teillekin. Kerrotaan vielä, että Heli Mäenpää on helsinkiläinen galleristi, luennoitsija ja taiteen rakastaja, joka työkseen auttaa taiteilijoita urallaan ja opettaa Aalto-yliopistossa taideopiskelijoille henkilöbrändäystä. Bang Bang Galleryssaan hän esittelee nuorten ja nousevien valokuvaajien töitä – jos valokuvataide kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti ottaa galleria seurantaan.
Taiteesta kiinnostuneille tiedoksi, että Taidemaalariliiton maalaustaiteeseen keskittyvä myyntinäyttely Teosvälitys ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamon vuosittainen Teosmyynti ovat alkaneet Kaapelitehtaalla ja kestävät tämän viikon loppuun eli sunnuntaihin 18.3. saakka. Myyntinäyttelyt ovat helppo tapa tutustua uuteen taiteeseen ja pitää silmät auki kiinnostavien taiteilijoiden ja teosten varalta. Jos löydät jotain johon rakastut, saat teoksen samantien mukaasi kotiin. Maalaukset löytyvät Merikaapelihallista ja Ornamon keramiikka-, metalli-, lasi- ja tekstiilitaideteokset, pienoisveistokset ja muut uniikit esineet aulan toiselta puolelta Puristamosta. Harmittaa, että olemme reissussa emmekä pääse paikalle, mutta menkää te.
Löytyykö teidän kotoa taidetta, tai haluaisitteko, että löytyisi? Sana on vapaa! Kiinnostaa teidän vinkit, kokemukset ja ajatukset.
Valokuvataiteilijoiden teoskuvista kiitos Jouko Lehtolan Säätiölle ja Bang Bang Gallerylle, jonka kautta valokuvateoksia voi myös ostaa
Keramiikkateoskuvista kiitos Leena Kouhialle
Loput kuvista on otettu kotoa omista kokoelmista
Tosi kiva ja mielenkiintoinen juttu, kiitos Stella tästä!
Täälläkin liputetaan taiteelle kodissa! Itse olen usein sijoittanut esim veronpalautukset tai lomarahat taidegrafiikkaan. Perintönä on tullut klassikoita, kuten Lavosta ja Kaskipuroa, mutta paljon olen saanut ostettua itsekin. Viimeisin hankinta oli juurikin Tamk:n valmistuvien kuvataiteilijoiden lopputyönäyttelystä. Teos on kookas öljyvärimaalaus (150×180), mutta neuvottelin taiteilijan kanssa osamaksusopimuksen, jolloin tuokin sijoitus oli mahdollinen hoitotyön palkoilla :) eli taidelainaamojen osamaksun ohella ihan henkilökohtaisetkin osamaksusopimukset ovat mahdollisia. Taiteen keräily on tullut perintönä äidin puolelta, ja koska hänellä se vasta mittava kokoelma onkin, niin saatamme vaihdella keskenämme teoksia ja testailla niiden toimivuutta kodeissamme ja yhteisellä mökillä. Tällaista taiderulettia ajoittain, miksi ei voisi ystäviensäkin kanssa lainailla teoksia. Tosin omiin hankintoihin tuppaa niin ihastumaan ja kiintymään, ettei niistä haluaisi luopua, mutta hetken lainassa oltuaan nekin näyttävät kotiin palattuaan uudelta :)
Oi, mahtavaa! Itseasiassa meidänkin ystäväpiirissä on tuota samaa, teoksia lainataan puolin ja toisin lyhyemmiksi ja pidemmiksi aikaa. Palattuaan kotiin ne näyttävät taas uudelta ja tuoreilta. Miten huippua, että voitte äitinne kanssa tehdä samaa!
Todella hyvä ja inspiroiva juttu! Muistin taas miksi tämä on ainoa blogi jota luen <3
♥♥♥
Kiitos, mahtavaa, että taiteesta kirjoitetaan näin! Yrityksemme perusti reilu vuosi sitten suomalaisen kuvataiteen markkinapaikan, Taikon: http://www.taiko.fi. Siellä sadat ammattitaiteilijat myyvät teoksiaan, ja valikoimassa on tuhansia teoksia.
Halusimme nimenomaan tehdä taiteen ostamisesta helppoa kaikille ja poistaa taiteen elitistä leimaa. Samoin meille tärkeää on lisätä taiteilijoiden teosmyyntiä, joka on valitettavan vähäistä.
Kaikki siis vain rohkeasti oikeaa hankkimaan taidetta ja tekemään kestäviä ja pysyviä hankintoja!
Kiitos Pia linkistä, täytyy tsekata! Olen ihan samaa mieltä siitä, että taiteen elitististä leimaa olisi hyvä purkaa, jotta taiteesta nauttimisesta ja myös sen ostamisesta tulisi helpommin lähestyttävää aivan kaikille.
Aidot taideteokset tekevät kodista kodin. En koskaan kyllästy tutkimaan kotonani olevia töitä. Niistä löytää aina jotain uutta ja ne elävät valon mukaan. Itse harrastan neulontaa ja siinä ajattelen, että itse neulottu vaate tuntuu ihan erityiseltä, koska jokainen silmukka on täynnä rakkautta. Samoin taideteoksiin tiivistyy kyllä se työprosessi. Yksikään taideteos ei ole vain kaunis tai mielenkiintoinen kuva. Taide tekee hyvää ihmiselle.
Kyllä! Samaa mieltä ihan kaikesta!
Taidelainaamon puolesta liputan minäkin: kodistani löytyy 5 tai 6 taidelainaamohankintaa, kaikki jo omaksi kuukausivuokralla lunastettuja.
Oi! En jostain syystä ole ajatellutkaan lainaamon kohdalla tuota vaihtoehtoa, että makselisi ne pikkuhiljaa kokonaan omaksi.
Ihana postaus! Olen “nuori” taiteilija ja viimeksi eilen ajattelin, että tässä ei ole mitään järkeä taloudellisesti. Minulla ei ole ammattinimikettä ja haluan kulkea omaa tietä, mutta sehän sulkee tiettyjä myyntikanavia itseltä. Minulle kommentoidaan miten ihania töitä teen, mutta harvempi silti ostaa. Aika ahdistavaa välillä. Tuo lainaaminen on kiva idea, sitä voisi koettaa.
Kiitos, ihanaa kun tykkäsit! Ymmärrän täysin turhautumisen ja ahdistuksen. Taiteilijan tie ei ole se helpoin eikä leipä ole leveä, ellei osu maineen ja menestyksen suhteen kultasuoneen (taidealalla tosin ei menestyminenkään ole tae taloudellisesta vakaudesta ja turvasta). Se on yksi syy miksi haluan kirjoittaa tästä ja kannustaa kaikkia taiteesta nauttivia esimerkiksi jättämään se yksi ravintolaillallinen väliin ja ostamaan mieluummin taidetta, jos siihen on vaan mahdollisuus.
Vinkkinä: kannattaa olla yhteydessä myös suoraan kiinnostaviin taiteilijoihin ja tiedustella onko mahdollista päästä käymään ateljeessa. Minun kokemuksen mukaan useammat suhtautuvat positiivisesti pyyntöihin. Ja vaikka vierailu ei ostopäätökseen johtaisikaan, niin uskon sen tarjoavan vähintään avartavan kokemuksen ja parhaimmillaan hienoja keskusteluja… hankinnoistakaan mitään haittaa ole.
Nm: Onni on oma taulu.
Kyllä! Tämän olen kuullut muiltakin, myös niiltä ystäväpiiriin kuuluvilta taiteilijoilta. Rohkeasti vaan yhteyttä, jos yhtään hotsittaa.
Kiitoksia tästä. Myös minä heräsin muutama vuosi sitten siihen, että kuka tahansa voi olla taiteenkeräilijä. Että ei ole olemassa mitään kiveenhakattuja kriteereitä. Pikku hiljaa seinille on kertynyt teoksia. Taidekoulujen myyjäiset ovat aivan huippupaikkoja :)
Mäkin liputan taidelainaamoita, mahtavia paikkoja! Ainakin Espoossa ja Helsingissä on omansa. Helsingin lainaamo toimii Rickhardinkadun kirjastossa ja on runsaudessaan suorastaan uuvuttava! Nimestään huolimatta lainaamoista voi myös suoraan ostaa teoksen, tai ottaa ensin lainaksi ja lunastaa osamaksulla. Tosin jostain syystä niissä aina menee rahaa, vastineeksi onkin sitten saatu paljon iloa!
Joo taidekoulujen myyjäiset ovat kyllä ihan parhaita paikkoja budjettiystävällisen taiteen bongaamiseen!
Niin, loistava huomio tuo että taidelainaamot tarjoavat tavallaan myös ostomahdollisuuden osamaksulla.
Tämä oli ihana ja tosi kiinnostava juttu, kiitos!
Jee, huippua, että tykkäsit! Tätä oli tosi kivaa tehdä.
Sama juttu – joskus ajattelin, että kuvataiteen ostaminen kuuluu joillekin toisenlaisille ihmisille eikä minulla olisi moiseen varaa. Kaikkiin teoksiin ei tietenkään olekaan, mutta koskettavia teoksia on myös minun ulottuvillani. Kotona on melko vähän taidetta seinillä, mutta joitain kuitenkin. Kuten ystävän juuri minulle maalaama taulu, valmistujaislahjaksi saatu (ja itse valittu) grafiikkatyö, ja edellisestä työpaikasta läksiäislahjana saatu teos. Seinäpintaa on vielä vapaana!
Hurraisin tässä kohtaa myös taidelainaamoille: lainaamoissa on paljon valikoimaa erilaisilta taiteilijoilta, ja teoksen saa kotiinsa kuukausihinnalla. Ei tarvitse heti sitoutua kalliiseen teokseen, vaan kokeilla ensin, sopisiko se omaan kotiin, löytyisikö sille oma paikka. Kotoani löytyy pieni maalaus, jonka hinta on alle kympin kuussa – ja tiedän jo, etten tule sitä enää palauttamaan vaan maksan koko summan ja pidän teoksen. On se niin hurmaava. :)
“Sama juttu – joskus ajattelin, että kuvataiteen ostaminen kuuluu joillekin toisenlaisille ihmisille eikä minulla olisi moiseen varaa. Kaikkiin teoksiin ei tietenkään olekaan, mutta koskettavia teoksia on myös minun ulottuvillani. ”
Kyllä, juuri näin!
Hyvä huomio tuo taidelainaamo! Sitä en ole itse ajatellutkaan, koska olen aivan järisyttävän huono lainaamaan ja palauttamaan asioita. Sen vuoksi en käy kirjastossakaan, vaikka se on huippukeksintö, vaan ostan haluamani kirjat ja kierrätän ne sitten eteenpäin, jos en luettuani ne kerran enää tarvitse niitä.
Olen ymmärtänyt, että aika pieni osa taidelainaamosta lainatuista teoksista palautetaan – suurin osa ihastuu lainaamiinsa töihin ja lunastaa ne lopulta itselleen. Luulen, että teoksen kotiinviemiskynnys on pienempi, kun ei tarvi heti olla ihan satavarma, haluaako pitää sen vai ei – rahallinen menetys ei ole valtava, jos työn päättääkin palauttaa. Ja jos työn haluaa pitää, kuukausittainen maksu on inhimillinen kertarysäyksenä maksettuun summaan verrattuna. Ihanaa, kun on vaihtoehtoja taiteen hankkimiseksi!