Lempiherkut lähileipomosta (addiktiovaroitus)

Kaupallinen yhteistyö Gateau

Moro Helsingistä! Palasimme reissusta viime yönä, tuttu pakkanen odotti lentokentän ovien ulkopuolella. Haimme koirat kotimatkan varrelta mukaan, ne heiluttelivat häntäänsä kuin olisivat osanneet odottaa meitä. Koti odotti kutsuvana, kasvit oli käyty kastelemassa ja postit nostettu siistiin pinoon eteisen pöydälle. Heräsin aamulla valoon, tuntui yhtäkkiä ihan keväältä. Ihanaa olla kotona, purkaa laukkuja, pestä pyykkiä. Ainoa reklamaation aihe on, että jääkaappi on tyhjä. Jarno lähti juuri leipomoon hakemaan meille jotain syötävää, joten on oiva hetki keskittyä yhteiseen lempiaiheeseemme, hiilareihin! Aah.

Parhaat päivät alkavat piipahduksella leipomoon. Varsinkin viikonloppuisin, monesti arkisinkin. Tuoreet leivät ja leivonnaiset maistuvat molemmille vähän liiankin hyvin, sillä voisimme elää niillä. Jarno syö leipää joka päivä, se on hänelle polttoainetta. Itse koitan suhtautua leipään enemmän herkkuna kuin jokapäiväisenä juttuna, koska muuten en söisi yhtään mitään muuta. Minulla on myös erittäin läheinen suhde pullaan: olen tullut äitiini siinä, että ilman pullaa ei ole elämää. Olemme Jarnon kanssa samoilla linjoilla tärkeistä jutuista, kuten siitä, että korvapuusti käy vallan hyvin aamupalasta ja jos ei ole iso nälkä, illallisen voi hyvin korvata voileivällä.

Sanomattakin selvää, että meistä ei olisi karppaajiksi. Onneksi ei tarvitsekaan. Uskon tasapainoon, siihen että voidakseen hyvin ihmisen (minun) pitää syödä ravitsevan ruoan lisäksi silloin tällöin herkkuja. Tiukat tai ehdottomat ruokavaliot eivät muutenkaan oikein sovi meidän epäsäännölliseen elämään, vaikka perusarjessa koitetaan tietysti syödä fiksusti ja pitää kiinni jonkinlaisista ruokarytmeistä.

Loikkasimme ilosta, kun meiltä kysyttiin kiinnostusta yhteistyöhön artesaanileipomo Gateaun kanssa. Ai että kiinnostaako?! Hiilarihiiret palveluksessanne!

Gateau on perinteinen ruotsalainen artesaanileipomo, joka on rantautunut rytinällä Helsingin katukuvaan Keisari-leipomoketjun tilalle. 30-luvulla perustettu Gateau on tullut Ruotsissa tunnetuksi tuoreista, käsintehdyistä leivistä ja leivonnaisistaan ja puhtaista raaka-aineistaan. Taikinajuureen tehdyt leivät kohoavat pitkään ja paistuvat arinauunissa. Kakut, pullat ja leivokset tehdään aina aitoon voihin. Monet Gateaun leivistä ovat maidottomat, muutamat jopa vegaaniset, eli kaikista ei löydy voita. Myös rakastetuimpia Keisari-tuotteita on säilytetty valikoimissa ja hyvä niin, koska esimerkiksi Pistaasisolmua olisi tullut hirvittävä ikävä. Perinteisen leipomotuotteiden lisäksi Gateaussa myydään erikoiskahveja ja täytettyjä leipiä, jotka on helppo napata mukaan nopeaksi aamiaiseksi tai välipalaksi.

Suomessa myytävät leivät ja leivonnaiset tehdään suomalaisista raaka-aineista Helsingin Sörnäisissä, joka onkin Jarnolle valokuvausduuniensa puolesta tuttu paikka, sillä hän on käynyt siellä valokuvaamassa leipureiden aherrusta. Hän tuli kuvauspäivän jälkeen kotiin kahden herkkukassin kanssa. Voi se oli niin onnellinen viikko.

Olemme tässä maistelleet valikoimaa läpi ja listasimme tähän juttuun makeat ja suolaiset suosikkimme Gateaun notkuvista hyllyistä. Kuvat on napattu herkutteluhetkistä viime viikkojen varrelta.

Paras leipä ~ Grand Blanc

Puolen metrin pituinen leipä on näky, joka ei jää kadulla huomaamatta. Ostamme sen usein brunssille, sillä ilmava, ihanasti hapan leipä maistuu aina kaikille ja leivästä riittää isommallekin porukalle. Jarno rakastaakin Grand Blancia maun lisäksi siksi, että ei tule paniikkia siitä, että leipä loppuu ennen kuin nälkä.

Leipä sisältää vehnäjuurta ja ripauksen ruishapanjuurta, jotka antavat leivälle sen hiukkasen happaman maun. Leivälle voi tietysti pinota päällisiä oman maun mukaan, joskin se toimii myös todella hyvin yksinkertaisesti voin ja juuston kanssa – isken monesti leivän seuraksi brunssipöytään pari kiekollista juustoa, ehkä suolakurkkuja, ja kaikki menee joka kerta. Minusta leipä on silti parhaimmillaan ihan sellaisenaan dipattuna hyvään oliiviöljyyn ja balsamicoon, jonka päälle on ripoteltu suolahiutaleita.

Jos jättileipä on liian suuri, siitä voi ostaa myös puolikkaan, tai pienemmän version nimeltä Petit Blanc. Leipomoiden hyllyiltä löytyy niin vaaleaksi jätettyjä kuin tummemmaksi paistettuja leipiä, joista jokainen voi valkata oman maun mukaisen.

Herkutteluun ~ Saaristolaisleipä

Makea ja maltainen saaristolaisleipä kuuluu ikisuosikkeihimme. Se on helppo valinta kahvin tai viinin seuraksi niin kaksin kuin ystävien kanssa. Maidoton leipä taipuu helposti herkutteluun myös maitotuotteita välttelevän pöytään: sen voi syödä lohen tai klassisen skagenin kera. Teen skagenin muutenkin nykyisin kaurapohjaisilla tuotteilla, tulee hyvä ja raikas.

Saaristolaisleipä säilyy kuulemma superpitkään, mutta emme rehellisesti sanottuna ole päässeet testaamaan sitä ominaisuutta. Ahmaisemme sen yleensä ystävien kesken kertaistumalta, kaksinkin se loppuu yleensä samana päivänä.

Kakkujen kuningas ~ Hollantilainen suklaakakku

Jarno rakastaa tätä syntisen tuhtia ja tummaa suklaaunelmaa, eikä ole selvästi ainoa, sillä testiin saatu kakku ei kestänyt meillä kauaa. Kävi muuten yllättävän paljon kahvivieraita, kun kaveripiirissä levisi sana, että meillä on jääkaapissa kahdeksan hengen suklaakakku. Itse en normaalisti ole suklaakakkujen ylin ystävä, mutta tästä tykkäsin – maku vivahtaa ihan inasen kahviin! Tarjoilimme tuoreiden vadelmien ja vaniljakastikkeen kera, mutta olisi kyllä maistunut sellaisenaankin.

Kirpeänmakean ystäville ~ Sitruuna-marenkitartaletti

Rakastan kirpeän ja makean yhdistelmää, ja muutenkin kaikkea missä on sitruunaa, joten ehkei ole ihme, että tämä jumalainen ihanuus nousi meikän kakkusuosikiksi. Murotaikinapohja, kirpeä sitruunacurd ja pehmeä italialainen marenki… Ooh. Tartaletti on kuulemma kuudelle hengelle, vaikka itsehän en mielelläni tätä jakaisi kenenkään kanssa.

Pakko antaa kunniamaininta myös Gateaun juustokakulle, joka on yksi parhaimmista maistamistani. Se oli tehnyt myös Pupulandian Jenniin suuren vaikutuksen.

Paras pulla ikinä ~ Pistaasisolmu

Pistaasisolmu on parasta mitä kaupungista saa alle kolmella eurolla! Pistaasin, mantelin ja voin liitto on jumalainen eikä kaipaa sen enempää selitystä. Maista, jos et usko ja sohi sontikalla kauemmas, jos joku yrittää apajille. Aina joku yrittää.

Klassikko ~ Korvapuusti

Jatketaan vielä pulla-aiheen parissa, sillä vaikka pistaasisolmu on täydellinen, ei sovi unohtaa ikiklassikkoa! Korvapuustien koostumuksista puhutaan kaveripiirissä useammin kuin kukaan uskoisi. Tämä on tietysti niitä kuuluisia makuasioita, mutta minusta Gateaun puusti on täydellinen: se on tuore, hiukan kostea ja tahmea kanelitäytteestä. Toimittaa pätevästi aamupalan tai välipalan tehtävää, sopii tietysti myös kahvipöytään. Korvapuustilla ei voi mennä vikaan.

Joukon yllättäjä ~ Kardemummakierre

Olen löytänyt myös uuden suosikin, josta myös pullaraadin muut jäsenet tykkäsivät: kardemummakierteessä on rehellistä, pehmeää pullaa ja kardemummaa yksinkertaisimmillaan. Täytteen karamellisoitu maku syntyy tietysti aidosta voista ja sokerista. Kelpaa myös koirille. No, niille kyllä kelpaa nuo muutkin.

Apua mikä pullahimo tämän listan tekemisestä tuli! Onneksi Jarno tuli juuri rapiseva kassi kainalossa kotiin. Meidän lähin Gateau löytyy niinkin läheltä kuin korttelin päästä Korkeavuorenkadulta, mutta Gateaun sivuilta löytyy lista kaikista myymälöistä sekä tietysti herkullisilla kuvilla varustetut tuotteet. Kurkkaa omalla vastuulla.

Kertokaapa te: mitkä on teidän suurimmat leipomoherkut? Leivät vai pullat vai molempi parempi? Mikä on paras pulla?

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

42 thoughts on “Lempiherkut lähileipomosta (addiktiovaroitus)

  1. Ihanan tahmaisis ja just oikeanlaisia korvapuusteja kannattaa käydä syömässä Bon temps -kahvilassa Meilahdessa. Sen parempia en oo Helsingissä löytänyt!

    • Ooh, kiitos vinkistä. Täytyy muistaa tämä kun liikuskelen sielläpäin kaupunkia.

  2. Gateaun laskiaispullat ovat aivan parhaita, kermavaahdossa ja hillossa ei ole säästelty ja täytyy kyllä sanoa, että muutkin tuotteet maistuvat :)

  3. Suosittelen piipahtamaan pullaostoksilla Kivelän terveysasemalla Sibeliuksenkadulla (jo vain) sekä Töölön Marocco kahvilassa. Molemmat tarjoilee poskettoman hyviä puusteja.

    Leivistä ykkönen on edelleen Levainin levain, jonka ahmaisen merisuolavoin kera. Testasin aiemmin mainitsemanne Anton&Antonin petit blancin, mutta olisin kaivannut leipään lisää hapanta potkua ja rapeampaa kuorta.

    Mutta Gateau seuraavaksi. Tuo iso leipälohkare näyttää herkulliselta!

  4. Huhhuh, miten herkullisia kuvia! Näin vannoutuneen pulla- ja leipäaddiktin silmään tämähän oli jo melkein pornoa! ;-P Ja nyt tekee pullaa mieli.

    • Outoa, että olet saanut sellaisen kuvan. Olen kirjoittanut vuosien varrella vaikka kuinka monesti hiilaripitoisista herkuistani leivistä ja croissanteista pullaan ja kirsikkapiirakkoihin, ja julkaissut hyvinkin hiilaripitoisia reseptejä. Koitan toki pitää hiilareiden osuuden ruokavaliosta sillä tavoin kurissa, ettei käy niin että elän pelkillä voileivillä ja pistaasipitkoilla.

  5. Pistaasipitko!!! Parasta! Olen vienyt niitä aina palaveripäivinä töihin kun on ollut mun vuoroni viedä tarjottavaa.

    Asun itsekin Gateaun vieressä ja haen sieltä usein herkkuja kotiin. Kerran päätin jäädä herkuttelemaan paikan päälle myymälään. Tee ja leivonnaiset tarjoiltiin pahvilautasilta ja pahvimukista! What?! Ei näin! Osaatko kertoa miksi heillä on käytössä kertakäyttöiset astiat? Sydämistyin niin paljon, etten ole sen jälkeen halunnut asioida liikkeessä ollenkaan. Harmittaa vietävästi!

    • Oi ei! Mä en kyllä osaa muuta kuin arvailla, mutta tuli ekana mieleen johtuisiko siitä että myymälät ovat niin pikkuisia, ettei niissä ole varauduttu palvelemaan paikalle jääviä asiakkaita? Astiat, tiskikoneet etc vievät kuitenkin tilaa ja suurin osa asiakkaista taitavat ostaa takeaway-kahveja. Pitää kysäistä!

  6. Yritin karppailla melkein vuoden mutta totesin, että olen yksinkertaisesti onneton ilman hiilareita. Joten leipä on palannut ruokavalioon ja on se vaan ihanaa <3

    • KYLLÄ! Allekirjoitan! Ei ole pakko syödä leipää tai pullaa joka päivä, mutta ei niitä voi ruokavaliosta poistaakaan. Tasapaino kaikessa!

  7. Hmm, mun mielestä on tosi kummallista ettei kukaan gateau-yhteistyötä tehnyt ole tullut maininneeksi, että fazer omistaa nykyään kyseisen ketjun. Kivoja leipomoja löytyy kuitenkin sellaisiakin, joita tukemalla rahat eivät kolise suuryrityksen laareihin :) Noi pistaasipullat on kyllä hyviä, en kiellä.

    • Hmm, ei mun mielestä yhtään kummallista – ei muissakaan yhteistyökirjoituksissa yleensä tuoda esiin brändin takaa löytyviä omistussuhteita, vaan keskitytään siihen brändiin, jota kirjoitus koskee. Sehän on ihan julkista tietoa, että Fazer omistaa Gateaun. Fazer omisti myös Keisari-leipomon, jonka myymälöiden tilalle on nyt tullut Gateau.

  8. Tuo ihanuus löytyy myös mun naapurista Granissa, ja erityinen plussa vielä kauniista pakkauksista! Kardemummapulla on tuolta listalta se, jonka ruksaan yli, koska kardemumma on mulle pullassa ehdoton ei. Itämaisessa ruoassa saa olla kardemummaa! Pistaasi. Ahhhh, PISTAASI. Sitä saa onneksi pitkonakin. Lisäksi lounaasta menee ne pienet piiraat, jos ei jaksa voileipää tehdä, vaikka sama leipämaku onkin, tuo Grand Blanc on vaan täydellinen.

    • Joo, ne on niin nätit! JA NIIN! PISTAASIPITKO! Miksi en tajunnut mainita sitä, koska se on PARAS. Ainut ongelma on, että se tulee syötyä kerralla siinä missä pullakin. Krhm.

      Joo, mekin tykätään varsinkin niistä fetapiirakoista, ne on loistavia lounaita sellaisenaan tai pienen salaatin kaverina.

  9. Itse diggaan spelttilevainista, omalla kohdallani en kykene syömään leipiä joissa on liikaa vehnää ja mieheni masu ei siedä ruista. Olen tällä hetkellä ihastunut pasteis de nataan ja red velvet cupcakeihin, kaipuu listalla on sahramipulla eli luciapulla.

    • Voih, Jarno kävi itseasiassa Kampin leipomossa just siksi että tuo vieressämme sijaitseva Ullanlinnan leipomo ei ole sunnuntaisin auki! Kampin myymälä palvelee sunnuntaisin iltakuuteen asti. Toivotaan, että Korkeavuorenkadun myymälä pääsee sunnuntaiaukiolon piiriin.

  10. Täällä myös yksi, jonka mielestä pulla on ihan pätevä aamupala! Ehkä tapa on tarttunut ulkomailla asuessa, missä makea aamupala on yleisempi kuin Suomessa. Sieltä tarttui myös tapa halkaista ja lämmittää korvapuusti ja sen jälkeen sipaista päälle vähän aitoa voita (tätä tehtiin kyllä muffinsseille, mutta sopii oikein hyvin pullaan), kannattaa kokeilla!

  11. Mulle on tullut tavaksi, että lapsettomina viikonloppuina haen perjantaina leipomosta pistaasipitkon ja herkuttelen sillä koko viikonlopun. Kesää kohti pitää tosin vähän ehkä harventaa tahtia…

    • Ooh mikä viikonloppuperinne! Taidan testata tätä joku perjantai, vaikka lapsia ei olekaan.

  12. Asian vierestä, mutta minkä kokoiset sun Rimowat on? Oon miettinyt ostoa mutta koko mietityttää.

    • Mulla on useampi! Yksi cabin-kokoinen, joka menee käsimatkatavarana kaikilla lentoyhtiöillä, ja sitten kaksi isompaa matkalaukkua, joista toinen taitaa olla noin 80-senttinen ja toinen hitusen pienempi ja kapeampi. Toimivia kaikki, suosittelen. Niitä välimallin kokoja en ihan täysin ymmärrä, ovat liian isoja käsimatkatavaraksi mutta helposti vähän liian pieniä esimerkiksi 2-3 viikon reissuun.

  13. Tuo pistaasisolmu kuulosti siltä, että seuraavalla Helsingin reissulla se pitää saada.

  14. Siis onko toi grand blanc sama kuin Leipomokeisarin levain? Se on paras, toivottavasti ei oo poistunut :/

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.