Vastuullisia valintoja puhtaamman luonnon puolesta

Kaupallisessa yhteistyössä Vattenfall ja Asennemedia Advertisement

Pienissä arjen päätöksissä piilee suuria mahdollisuuksia. Jos me kaikki tekisimme ihan vähän viisaampia valintoja, yhteisvaikutus olisi tuntuva. Puhutaan tänään aiheesta sähkön kulutuksen näkökulmasta: millaisia valintoja meistä jokainen voi arjessaan tehdä puhtaamman ympäristön puolesta?

Sähkö on erottamaton osa elämäämme. Jos laskee montako kertaa päivän aikana tulee tarvinneeksi sähköä, tulee nopeasti selväksi, ettei maailma nykyisellään pyörisi ilman sitä. Käytämme sähköä kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä ja siksi on tärkeää, että se olisi mahdollisimman kestävällä pohjalla.

Seuraa nippu helppoja vinkkejä sähkön vastuullisempaan käyttöön, joka pitkässä juoksussa säästää ympäristön lisäksi lompakkoasi. Lopussa odottaa arvonta!

SUOSI UUSIUTUVAA SÄHKÖÄ

Isot linjat kuntoon ennen yksityiskohtiin keskittymistä! Vastuullinen sähkösopimus on ekoteko. Kodin sähkösopimus kannattaa siis kilpailuttaa ja tarkistaa onhan pistorasioista virtaava sähkö uusiutuvaa eli tuotettu puhtaasti uusiutuvista luonnonvaroista, kuten auringosta, tuulesta tai vedestä. Toisin kuin monet kuvittelevat, vihreä sähkö ei ole juuri sen kalliimpaa kuin hiilellä tai maakaasulla tuotettu sähkö: ero kuluttajan lompakossa saattaa olla vain muutaman euron kuussa, mutta ympäristön kannalta ero on huomattavasti suurempi.

Termien kanssa saa olla tarkkana: “luonnollinen energia” tai “energiaa luonnosta” ei kerro vielä mitään, koska luonnosta se kivihiili ja maakaasukin saadaan. Suomessa uusiutuvaa energiaa saadaan esimerkiksi vesivoimalla, aurinkovoimalla tai tuulivoimalla.

Vattenfall on tehnyt vertailun helpoksi ja listannut sivuilleen kaikkien eri tuotantomuotojen plussat ja miinukset. Siellä vaihtoehtoihin on helppo tutustua ja tehdä sen jälkeen itselleen sopivan arvoperusteisen valinnan.

Oma tsekkilista

Meillä on ympäristöystävällinen sähkösopimus, jee! Kotimme pistorasioista on tullut viimeiset kolme vuotta vesivoimalla tuotettua sähköä. Vesivoima on ympäristölleen 100% puhdas uusiutuva energiamuoto, jonka tuotannossa ei synny hiilidioksidia, jätteitä tai ympäristöpäästöjä. Vesivoimalat toimivat lähes automaattisesti eivätkä tarvitse polttoainetta. Muista hyödyistä ja (varsin pienistä) haitoista voi lukea lisää tästä.

VALITSE VIISAASTI KAUPASSA

✖ Vanhat sähkölaitteet kuluttavat usein rutkasti enemmän sähköä kuin uudet: erityisesti vanhat putkitelevisiot ovat varsinaisia sähkösyöppöjä, jonka korvaaminen uudella on ekoteko varsinkin, jos käytät sitä paljon.
✖ Kun ostat uuden laitteen, varmista sen energiatehokkuusluokka, jonka olisi hyvä olla ainakin A, A+ tai mieluiten A++. Laite voi maksaa enemmän kuin hyllyn halvin energiasyöppö, mutta säästät todennäköisesti erotuksen takaisin sähkölaskussasi.
✖ Punnitse tarkoin uusia sähkölaitehankinnat. Tarvitsetko tosiaan mikron vai olisiko muutenkin oikeastaan kivempaa, jos keittiön tasot eivät olisi täynnä härveleitä?
✖ Kannettava tietokone kuluttaa energiaa tuntuvasti vähemmän kuin pöytäkone.
✖ Osta vain led- tai energiansäästölamppuja, jotka kuluttavat energiaa moninkertaisesti vähemmän kuin vanhanaikaiset hehkulamput. Led-valot maksavat vähän enemmän kuin energiansäästölamput, mutta ne kestävät jopa 15 vuotta. Jos olet yhtä pihalla näiden eroista kuin minä olin ennen tämän jutun kirjoittamista, kurki lisää vanhasta Yle-uutisesta.

Oma tsekkilista

Jääkaappimme on melko uusi ja sähköuuni ja astianpesukone ovat kolmen vuoden ikäisiä, hyväkuntoisia siis nekin. Kaikkien energiatehokkuusluokka on erinomainen, mutta myönnän, että se on sattumaa – en hoksannut niitä valitessamme ajatella tätä. Seuraavalla kerralla tiedän paremmin, kun olen kodinkoneostoksilla.

Sähköä syöviä pikkulaitteita meillä on todennäköisesti keittiössä vähemmän kuin keskivertotaloudessa. Emme omista esimerkiksi mikroa, vedenkeitintä, kahvinkeitintä tai leivänpaahdinta, vaan keitämme veden vintagepannulla kaasuliedellä, kahvi hautuu pressopannussa, paahdamme leivät pannulla ja ruoat kypsennämme uunissa.

Aloin muuten tätä kirjoittaessani pohtia onko kaasulieden käyttö itseasiassa yhtään sen ympäristöystävällisempää kuin veden lämmittäminen vedenkeittimellä, ja pikaisella internet-tutkimuksella selvisi, ettei ole. Hups. Mutta taas toisaalta on ekologisempaa tehdä paljon asioita yhdellä isolla, järeällä ja rautaisella kodinkoneella (kaasuliedellä), joka kestää käytössä montakymmentä vuotta, kuin omistaa monia erilaisia yksittäisiin tehtäviin erikoistuneita muovilaitteita, jotka todennäköisesti päivitetään tuona aikana uusiin vaikka kuinka moneen kertaan.

TOIMI ENERGIAFIKSUSTI ARJESSA

Eniten sähköä kuluttavat asiat ovat kodin lämmitys, käyttöveden lämmitys ja ilmanvaihto. Omakotitalossa asuva voi vaikuttaa näihin asioihin huomattavasti enemmän kuin kerrostalossa asuva, ja joutuu todennäköisesti myös tutustumaan vaihtoehtoihin omakotitaloon muuttaessaan. Siksi keskityn seuraavassa vinkkilistassa pienempiin jokapäiväisiin valintoihin, joita kuka tahansa meistä voi tehdä asumismuodostaan riippumatta.

Isoin ekoteko on tietysti käyttää sähköä fiksusti. Sen ei tarvitse tarkoittaa kolmen peiton alla nukkumista ja pimeässä istumista, vaan viisailla arkirutiineilla voi tehdä sähkön kuluttamisesta jo paljon vastuullisempaa.

✖ Valaistus syö jopa 20% kaikesta käyttämästämme sähköstä ja näillä leveysasteilla valoa tarvitaan paljon. Vaihda hehkulamput ledivaloihin ja sammuta valot huoneista silloin kun niissä ei vietetä aikaa.
✖ Pese vain täysiä pyykki- ja astiakoneellisia.
✖ Veden lämmittäminen vie paljon sähköä, joten älä tiskaa juoksevan veden alla tai notku pitkissä kuumissa suihkuissa. Sulje hana silloin kun levität shampoon hiuksiin tai annat hoitoaineen vaikuttaa. Suihkuun on myös mahdollista hankkia vettä säästävä suihkupää!
✖ Erilaisten sähkölaitteiden valmiustilavirta syö paljon sähköä. Säästät sen, kun katkaiset sähkön kaikista laitteista silloin kun niitä ei käytetä. Kätevintä on kytkeä mahdollisimman monet laitteet kiinni vitosen maksavaan jatkojohtoon, josta voi katkaista sähköt yhdellä napsautuksella.
✖ Kun lähdet reissuun, vedä kaikki johdot seinästä ja sammuta kylpyhuoneen lattialämmitys.
✖ Sähkökiuas on iso sähkösyöppö. Sauna kannattaa lämmittää vain niin lämpimäksi kuin on tarpeen, eikä pitää sitä pitkiä aikoja päällä odottamassa saunojia. Saunan voi sammuttaa jo ennen viimeisiä löylyjä, koska jälkilämmöllä pärjää pitkään. Saunomisen jälkeen kannattaa hyödyntää hukkalämpö ja antaa tuuletuksen jälkeen lämmön tasaantua muuhun asuntoon.
✖ Tarkista kodin tiivisteet ja eristeet. Kuluneet tiivisteet aiheuttavat vetoa ja lämmön karkaamisen harakoille.
✖ Jos mahdollista, kuivata keväisin ja kesäisin pyykki ulkona kuivausrummun sijaan. Pyykin kuivaaminen kuivausrummussa vie yleensä enemmän energiaa kuin itse pyykinpesu. Säästät siis sähköä ja saat kaupan päälle ihanalta tuoksuvat pyykit.
✖ Jos olet onnekas ja kodistasi löytyy takka, voit kovimmilla pakkasilla poltella puita sen sijaan, että vääntäisit pattereita tai lattialämmitystä kovemmalle. Varaavan takan käyttö voi vähentää muun lämmitysenergian tarvetta jopa kolmanneksella.
✖ Vähän yllättävää, mutta verhot estävät lämpöä karkaamasta ikkunoiden kautta.

Oma tsekkilista

Meillä ei ole verhoja yhdessäkään ikkunassa, eikä muuten kaikissa kunnollisia tiivisteitäkään. Hups. Plussapisteet kuitenkin siitä, että vedän reissuun lähtiessä kaikki piuhat seinistä ja suljen kylpyhuoneen lattialämmityksen, ja että pesemme vain täysiä koneellisia pyykkejä ja astioita. Käytämme myös keskellä asuntoa sijaitsevaa takkaa ahkerasti talvisin ja se lämmittää hyvin, joten asunnon lämpötila on mahdollista pitää melko alhaisena kovimmillakin talvikeleillä.

Meillä on kotona vain vähän valonlähteitä. Se ei ole ekovalinta, emme ole yksinkertaisesti löytäneet valaisimia josta pitäisimme emmekä ole kovin aktiivisesti etsineetkään, koska pidämme hämärästä. Vietämme varsinkin talvisin paljon aikaa tunnelmavalaistuksessa, sillä useimmissa huoneissa ei ole lainkaan kattovalaisinta tai muuta yleisvaloa. Suurin syntini liittyy silti valaistukseen: minulla on pahana tapana unohtaa valoja päälle, kun menen nukkumaan tai poistun huoneesta. Jarno on nalkuttanut tästä onneksi niin paljon, että viesti on alkanut mennä perille.

Rakastan kuumia suihkuja talvisin, mutta en tunne niistä kovin huonoa omatuntoa, koska en käy suihkussa joka päivä enkä harrasta pitkiä suihkuja, vaan olen yleensä aika nopea ja suljen hanan silloin kun pesen tukkaa.

Jos janoat lisää, Vattenfallin sivuilta löytyy todella kattava lista energiansäästövinkeistä.

Törmäsin muuten faktaan, että Etelä-Ranskassa paistaa aurinko 300 päivää vuodessa ja sen vuoksi aurinkopaneelit ovat kasvattaneet suosiotaan siellä. That’s the dream! Olisipa aurinkoenergialla käyvä talo Etelä-Ranskassa. No, lohduttaa sentään, että kerrostaloasukkaana voi nykyisin ostaa 100% aurinkosähköä suoraan pistorasiasta.

Kertokaapa: millaisesta maailmasta te unelmoitte? Kaikki asiat ympärillämme ovat joskus olleet jonkun unelma, oli se sitten ympäristöystävällinen led-lamppu, sähkö, puhelin tai tietokone, jolla luet tätä kirjoitusta. Mistä sinä unelmoit, mitä toivoisit meiltä seuraaville sukupolville?

Myös Vattenfallilla on unelma: maailma, joka pyörii uusiutuvalla energialla. Heillä on ihan konkreettinen tavoite – olla fossiilivapaa vuoteen 2030 mennessä. Jokainen meistä voi halutessaan hypätä vastuullisen sähkön kelkkaan ja siten nopeuttaa tavoitteen saavuttamista.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Gauharin muistitaulu mustana tai valkoisena. Vastausaikaa on viikon verran ensi torstaihin 5. huhtikuuta mennessä.

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

94 thoughts on “Vastuullisia valintoja puhtaamman luonnon puolesta

  1. Vesivoima on yksittäisistä energianlähteistä aivan ylivoimaimesti suurin paikallisten ympäristöhaittojen aiheuttaja Suomessa.

    Se on tuhonnut valtavan osan alkuperäisestä jokiluonnostamme ja vaeltavista kalakannoistamme. Patoaltaat ovat jättäneet alleen ja kadottaneet pysyvästi suuria alueita erämaita ja arvokasta luontoa. Väitteet erittäin pienistä ympäristövaikutuksista ovat absurdeja.

    Vattenfall on onneksi sentään suostunut pitkien vääntöjen ja julkisen paineen alla esimerkiksi rakentamaan kalateitä joihinkin voimalaitoksiinsa, mutta haittaa jonka vesivoimalaitokset luonnolle ja sitä kautta ihmisten virkistysarvoille aiheuttavat ei ole korvattu, ei sinne päinkään, kun puhutaan vesivoimasta kokonaisuutena.

    Tässä loistava uusi suomalainen nuorten elokuvantekijöiden tuleva dokumenttielokuva aiheesta kiinnostuneille
    https://www.facebook.com/concretereasons/

    • Kiitos kommentista! Aiheesta onkin käyty täällä pitkä keskustelu ja dokumenttileffan tsekkaaminen on todo-listalla. Täydellistä energiantuotantomenetelmää ei valitettavasti ole vielä olemassakaan, mutta onneksi niitä kehitetään kaiken aikaa vastaamaan muuttuneen arvomaailman tarpeita.

  2. Lentämisen ympäristövaikutuksista tekstiä odotellessa. Kuinka täydellisen kykenemättömiä ihmiset omien valintojen edessä olevatkaan, jos pitäisi lentomatkailua rajoittaa…
    Vesivoimaväitteet ovat ihan puutaheinää. Tarkistit väitteitäsi sinnikkäästi Vattenfallilta. 30-40-luvun bloggari olisi varmaan kysynyt Hitleriltä, että eihän nyt juutalaisia vaan kohdella kehnosti…

  3. Unelmoin siitä, että ihmiset haluaisivat vapaaehtoisesti omassa elämässään tehdä enemmän ympäristöystävällisiä valintoja. Omassa kulutuksessani pyrin panostamaan materiaalien kestävyyteen ja siihen, että käytän tuotteen elinkaarensa loppuun tai oman tarpeeni päättyessa tuotetta voi hyödyntää joku muu. Aasian saastuneissa kaupungeissa on tehnyt mieli heristää sormea äärimmäiselle roskaamiselle, mutta onhan se selvää, että ympäristöystävällisten valintojen tekeminen on prioriteettilistassa korkeammalla silloin, kun ei tarvitse miettiä, että millä saa päivän riisikuppinsa täytettyä.

  4. Että kivihiilen käyttöä pyrittäisiin vähentämään nykyistä aktiivisemmin. Että lähellä olisi waste free-kauppoja, joista pystyisi ostamaan ruoat ja tarvikkeet ilman muovikääreitä (olisi niin ihanaa käydä ostoksilla sellaisessa kaupassa, tuskailen nykyään joka kerta kaupassa kun ihan kaikki kääritään muoviin, vaikkei edes tarvitsisi!).

    Tämä kirjoitus muuten sai miut tekemään päätöksen: en hanki mikroa! Olen muuttanut nykyiseen asuntooni pari kuukautta sitten, ja ainoat kodinkoneeni tällä hetkellä ovat leivänpaahdin ja vedenkeitin. Myönnän, että vedenkeittimestä en tahtoisi luopua, koska hankin sen vasta äskettäin ja ennen sitä keitin vedet kahvin tekemistä varten (Chemex) kattilassa, ja se tuntui hankalalta. Mutta ruokien lämmittäminen on sujunut hyvin uunissa, joten miksi olen edes harkinnut mikron ostamista? Kai se tulee jotenkin tottumuksesta.

  5. Unelmoin puhtaasta luonnosta myös tulevaisuudessa. Että vesi olisi juotavaa, ilma hengitettävää. Ihmisten pitäisi viimeistään tässä vaiheessa herätä todellisuuteen myös täällä koto suomessa ilmastonmuutokseen suhteen ja alettava tehdä niitä omia pieniä arjen tekoja luonnon puolesta.

  6. Unelmoin puhtaasta luonnosta ja eettisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä tavasta, rakentaa, asua, elää ja kuluttaa. Uskon, että isoilla linjauksilla (mm. Liikenteellä ja rakentamisella) on huomattavat mahdollisuudet vaikuttaa myös yksilöiden tapaan elää ympäristöystävällisemmin :)

    Omat energiansäästö tavat ovat:

    – Suihku 3päivän välein (max 10min)
    – 1x sauna viikossa (tärkeä poikaystävälle ja kavereille jotka tulevat meille viikottain saunomaan)
    – mikro + vedenkeitin ruuanlaitossa (vuokra-asunnon vanha liesi/uuni kuluttaa tuhottomasti energiaa, mutta emme ole saaneet vaihdettua vuokran-antajasta johtuen)
    – uudet energiatehokkaat laitteet (tv, tietokone, astian ja pyykinpesukone, lamput)
    – täydet koneellliset pyykkiä/astioita
    – huonelämpötila 18-19 astetta
    – valoisa asunto, joten käytämme valoja lähinnä iltaisin (+ energiansäästölamput)
    – kilpailutettu paras sähköyhtiö

    Mitä pitäisi vielä parantaa (muutimme 4vk sitten tähän asuntoon):

    – uusi liesi/uuni ja jääkaappi (järkyttävän vanhat, ilmoitus tehty vuokranantajalle).
    – lajittelupisteen rakentaminen keittiöön/eteiseen
    – jatkojohdon hankkiminen ja kaikkien olohuoneen laitteiden kytkeminen siihen :)

  7. Unelmoin maailmasta, jossa ihmiset ovat tietoisia ja eritoten kiinnostuneita ympäristömyönteisyydestä.
    Hyvä postaus ja hyvää keskustelua kommenttiosiossa, kiitos siitä. En voi olla vielä mainitsematta oppimiani seikkoja puun pienpoltosta. Löysin tänne Vattenfallin sivujen kautta, enkä tiedä asuinmuotoasi, pahoitteluni. Olkoon tämä yleiskommentti vaikka. Puun pienpoltto muualla kuin haja-asutusalueella on ongelmallista siitä aiheutuvien hiukkaspäästöjen johdosta. Erityisesti tiiviisti rakennetuilla kaupunki- ja pientaloalueilla useassa asunnossa puun polttaminen voi heikentää hengitysilman laatua yhtä paljon, kuin vilkas liikenne. Lisäksi puuta poltetaan erityisesti kovilla pakkasilla, jolloin vallalla on nk. inversiotilanne. Tällöin maan lähellä oleva ilmamassa ei juurikaan sekoitu, mikä edesauttaa puun poltosta syntyvien pienhiukkasten leijailua ihmisten ja eläinten hengitysilman tasalla.
    Puun poltto toki laskee energiankulutusta ja pienentää sähköntuotannon tarvetta. Tietenkin jos tuo sähkö tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, niistäkin aiheutuu päästöjä, kaksipiippuinen juttu siis. Kuitenkin puun pienpoltolla voi olla vaikutuksia terveyteen.

  8. Unelmoin rauhallisesta ja ympäristöystävällisestä maailmasta. Erityisesti minua huolettaa vesistöjen tilanne, sillä ne ovat meidän roskaamia muoveja täynnä :/

    • Kyllä, sama. Viime aikojen uutiset ajelehtivista roskalautoista ovat todella hälyttävät.

  9. Erityisesti toivoisin, että tulevat sukupolvetkin saisivat nauttia puhtaasta luonnosta. Ja myös, että puhdasta vettä olisi tarjolla kaikille (eikä vesi tulevaisuudessakaan olisi voittoa tavoittelevien jättiyhtiöiden ”omistuksessa”).

    • Kyllä. Pelottaa ajatus tulevaisuudesta, jossa puhdas luonto on vain harvojen etuoikeus. Juomakelpoinen vesi taitaa olla sitä jo nyt.

  10. Unelmoin siitä että kaiken mahdollisen roskan kierrättäminen olisi kaikille maailman ihmisille itsestäänselvyys ja kaikkialla maailmassa vallitsisi toimiva jätehuoltojärjestelmä, haluaisin jättää jälkeeni tuleville sukupolville roskattomamman tukevaisuuden

    • Allekirjoitan! Tällä olisi ihan takuulla tuntuvia vaikutuksia ympäristömme hyvinvointiin.

  11. Unelmoin siitä, että elektroniikkaan saataisiin edes jotain standardeja. Emme perheessäni edes käytä paljoa laitteita, mutta esim kännykkä on nykyisin pakollinen. Jokin aika sitten vein kierrätyskeskukseen muovikassillisen erilaisia latureita, joissa on kaikissa vähän erilainen pistoke – ja seuraava säkki on taas täyttymässä. On rasittavaa, että joka laitteeseen tarvitsee erilaisen laturin, matkustaessakin pitää olla säkki latureita mukana. Ja tarpettomia piuhoja, latureita ja puhelimia kertyy, vaikkei edes juoksisi uusimpien mallien perässä.

  12. Muovikassit kannattaa vaihtaa kankaisiin kestokasseihin. Niitä voi käsityötaitoinen ommella vanhoista liinoista ja vaatteista. Mm. rikkinäisitä farkuista saa vuosikausia kestävän kauppakassin. Sillä säästää luontoa muovin haitoilta.

    • Kyllä, juuri näin! Keskityin omissa vinkeissäni sähkön vastuulliseen käyttöön, mutta pitää ehkä tehdä vielä toinen postaus ekologisista valinnoista arjessa.

  13. Toivon, että jokainen meistä toisi oman panoksensa asioihin – on kyse sitten roskien lajittelusta tai sähkön kulutuksesta. Parempaan suuntaan toki ollaan menossa, mutta vieläkin on paljon sellaista “en jaksa/liian hankalaa kierrättää” tai “mitä väliä mun tekemisillä kun kiinalaiset ei tee” meininkiä…

    Henkilökohtaisella tasolla toivon, että me opittaisiin hyödyntämään ok-talomme eri lämmönlähteitä mahdollisimman hyvin. Muutettiin alkuvuodesta ja vähän on vielä hakusessa…

    Ps. Käytän edelleen vedenkeitintä, jonka sain rippilahjaksi kesällä 1999. Myös leivänpaahdin on ainakin 10 vuoden takaa, laatu kestää. ;)

    • Mulla sama, vedenkeitin ja leivänpaahdin ovat reippaasti yli 10 v. Hyvin toimivat mutta eivät olleetkaan hankittaessa ne kaikkein edullisimmat. Vedenkeitintä käytän useamman kerran päivässä, paahdinta harvemmin. Mikroa ei ole koska sille ei ole käyttöä. Vien kaikki ruokajämät töihin ja lämmitän niitä siellä mikrossa joten kotona ei lämmittämiselle ei juuri koskaan ole tarvetta.

      • Minkämerkkiset nuo teidän kodinkoneet ovat? Mulla on kaikki hajonneet aina viimeistään takuuajan umpeuduttua. Yksi vedenkeitin taisi kestää kokonaiset kolme vuotta. En ole koskaan ostanut kaupan kalleimpia, mutta ei ne halvimmatkaan ole olleet.

          • Aah, noniin! Kiitos. Täytyypä tässä tuumia onko järkevintä hankkia jotain pienlaitteita toimittamaan näitä päivittäisiä pikkutehtäviä vai pysytellä kaasuliesilinjalla.

  14. Anteeksi ikävä mutta tosi kommentti jo etukäteen.
    Tekstisi käsittelee sähkänkulutusta jne., mutta sinunkin kohdallasi kaikki muu ekoilu on merkityksetöntä sen rinnalla että lentelet lomailemassa pitkin maailmaa. Lentämisen lopettaminen olisi kohdallasi todellinen teko ja vasta sen jälkeen kannattaa keskittyä pienempiin asioihin.

    • Heippa, en sentään lentele pitkin maailmaa “lomailemassa” vaan tekemässä töitäni, joilla elätän itseni. Mutta siinä olet toki oikeassa, että lentopäästöni ovat sen vuoksi valtavat. Tämä onkin jo kokonaan toinen aihe, joka ansaitsee oman kirjoituksensa. Se onkin tulossa pian, joten palataan aiheeseen tarkemmin silloin.

  15. Toivon että näitä yhteistyöpostauksia tehtäisiin niin että faktat tarkistettaisiin. Vesivoima aiheuttaa aivan järjettömiä ympäristövaikutuksia mm. meidän vaelluskaloillemme. Suosittelen tutustumaan asiaan ennen kuin energiayhtiön kannat julkaistaan kritiikittä täällä. Laski kyllä uskottavuutta tämä.

    Tietoa vesivoiman negatiivisista ympäristövaikutuksista löytyy kyllä yllin kyllin. Voit aloittaa katsomalla vaikka juuri julkaistun Concrete Reasons-dokkarin trailerin youtubesta.

    • Hei Katja,

      saisikohan bloggaajakin joskus vähän armoa? En ole täydellinen, enkä ole uusiutuvien sähköntuotantomuotojen asiantuntija, vaan kiinnostunut kuluttaja. Tein tätä kirjoitusta varten aika paljon taustatyötä eikä lähteenä ollut tosiaan pelkästään energiayhtiön sivut. Juttukulmana oli vastuulliseen energiankulutukseen liittyvät vinkit, joihin liittyvien faktojen selvittämiseen ja tarkistamiseen meni suurin osa työajasta. Uusiutuvien energiantuotantomuotojen hyödyt ja haitat eivät olleet kirjoituksessa kovin isossa roolissa, mutta kävin silti niitäkin läpi useammasta lähteestä, jotka vahvistivat käsitystäni siitä, että kaikissa uusiutuvissa(kin) energiamuodoissa on plussansa ja miinuksensa eikä 100% täydellistä energiamuotoa ainakaan vielä ole. Jatkan varmasti asiaan perehtymistä nyt kun pääsin tämän projektin myötä siinä alkuun, joten kiitos vinkistä, tsekkaan seuraavaksi tuon dokumentin.

      • Hmm mä jäin miettimään tätä keskustelua ja kommenttia, pahoittelut että tulen mukaan vähän sivuvasemmalta.

        Oletko Stella bloggaajana tosiaan vain kiinnostunut kuluttaja, vai kuitenkin sisällöntuottaja, jolle maksetaan tietynlaisen viestin viemisestä? Tällaisissa postauksissa usein ilmenee se epätarkkarajaisuus, että onko bloggaaja vain kuluttaja joka kirjoittelee mistä huvittaa, vain lähes toimittajaan rinnastettava viestinnän ja pr:n ammattilainen. Tässä mielessä kuvittelisin, että Katjan peräänkuuluttama vastuu tietojen totuudenmukaisuudesta pitäisi olla aika merkittäväkin.

        Kyseessä ei varmasti ole mikään henkilökohtainen hyökkäys, vaan lähinnä napakka toive siitä että asiat setvittäisiin kunnolla ennenkuin vinoutunutta tietoa liikkuu tuhansille lukijoille. Itse esimerkiksi teen työtä juurikin kehittyvissä maissa yrittäen lisätä ihmisten ymmärrystä ison vesivoiman mittavista haittavaikutuksista, ja nyt tuntuu hassulta että tämä postaus saattoi vaikuttavuudessaan painaa yhtä paljon kuin oma akateeminen tutkimustyöni, mutta väärään suuntaan.

        Joka tapauksessa on hyvä että postaukset käsittelevät nykyään yhä useammin oikeasti tärkeitä aiheita, eikä pelkästään pääsiäiskattauksia tai viimeisimpiä reissuja. Eli siitä suurkiitos!

        • Juuri näin! Mun mielestä Stellan blogi on jossain määrin jopa perinteisiä journalistisia julkaisuja vaikuttavampi, ja silloin kun (onneksi usein) tässä blogissa kirjoitetaan myös vakavammista aiheista, toivoisin että faktat on oikeasti tarkistettu kunnolla. Vesivoiman suuria ympäristövaikutuksia ei voi mitenkään kutsua melko pieniksi.

          Tämän on yksi harvoista blogeista, joita luen siksi että Stella sä osaat kirjoittaa ja valokuvat on ihania! Siksi ehkä kiivastuinkin tästä, koska odotukset blogia kohtaan ovat niin korkealla.

          Ja kiitos Stella, että olet avoin keskustelulle ja käyt sitä täällä meidän kanssamme. Asiat voi maailmassa oikeasti muuttua paremmiksi vain jos olemme avoimia vuoropuhelulle ja vaadimme parempaa näissä ympäristöasioissa.

          • Kiitos Katja kun palasit asiaan!

            Ymmärrän kyllä kiivastumisen. Näin bloggaajan näkökulmasta on vaan välillä turhauttavaa, kun lukijoiden odotukset ovat joka asian suhteen todella korkealla eikä virhemarginaalia ole. Bloggaaja ei ole täydellinen sen enempää kuin kukaan muukaan, joten virheitä ja väärinymmärryksiä sattuu väistämättä, vaikka kuinka tekisi parhaansa.

            Itse asiaan otin pidemmin kantaa tuossa aiemmassa vastauksessani! xx

          • Huomiona: Jos vesivoiman yhteydessä puhutaan Suomesta tai edes Pohjoismaista niin lisävesivoimaahan ei meille enää rakenneta. Kaikki potentiaaliset joet ovat jo valjastettu vesivoiman käyttöön vuosikymmeniä sitten. Ja mitä tulee vaelluskalakantoihin, niin nykyistä vesivoimaa käyttämällä ei niitä ainakaan enää nykyisestä pääse huonontumaan. Vesivoimaa käyttämällä (+säädösten avulla) siivu sähkön hinnasta ohjautuu suoraan voimalaitokseen, joista useat (ellei lähes kaikki) panosta kalakantoihin ja -portaisiin. Mielestäni on hieman turhaa valitella jo tehdyistä virheistä vaan panostaa siihen, miten voisimme tehdä asiat nyt paremmin.

            Ja mitä tulee vesivoimaan muualla kuin Suomessa/Euroopassa, niin tämä on sitten asia erikseen, sillä ongelmat ovat lähinnä “kehitysmaissa” tms. joissa lainsäädäntö/ympäristöarvot ovat täysin erilaiset tai kehittymättömät. Tästä syystä koko vesivoiman demonisointi ei ole järkevää. Huomiona vielä, että kys. tuotantomuodon elinkaaripäästöt ovat kuitenkin pienimmästä päästä, ellei jopa pienin.

        • Aina saa tulla mukaan sivuvasemmaltakin!

          Hyvä ja tärkeä kysymys, johon on vaikea vastata lyhyesti. Bloggaajalla on mun mielestä monta roolia, jotka painottuvat eri tavoin eri tilanteissa. Bloggaaja on sisällöntuottaja, joka kirjoittaa omalla äänellään omista ajatuksistaan. Aihepiirit ja käsittelytavat vaihtelevat, mutta yhteistä niille on se, että bloggaaja kertoo asioista omasta näkökulmastaan, eikä ole toimittajan lailla velvoitettu pyrkimään objektiivisuuteen.

          Kaupallisessa yhteistyössä asiakas maksaa bloggaajalle näkyvyydestä ja siitä, että bloggaaja luo sisältöä, johon asiakkaan tuote sijoittuu blogin tyyliin luontevasti sopivalla tavalla. Bloggaajan mielipidettä tai henkilökohtaista kokemusta ei kuitenkaan voi ostaa, ja siksi suurin osa ammattibloggaajista valitsevat tarkoin ne yhteistyöt, joihin lähtevät. Yhteistyö toimii nimittäin parhaiten silloin, kun bloggaaja on muutenkin kiinnostunut aiheesta ja suhtautuu siihen lähtökohtaisesti positiivisesti tai ainakin uteliaasti. Itse ainakin kieltäydyn kaikista muista tarjotuista kampanjoista, koska koen, että siinä ei voita kukaan – en minä, ette te lukijat eikä se asiakas – jos lähden kirjoittamaan aiheesta, joka ei osu mitenkään omiin kiinnostuksenkohteisiini, maailmaani tai arvoihini.

          Ammattibloggaajan työtä ei voi mielestäni rinnastaa kummassakaan tapauksessa toimittajan työhön, koska ammattibloggaajaa sitovat mainontaa koskevat lait ja toimittajaa journalistinen etiikka. Se tarkoittaa bloggaajan kohdalla sitä, että bloggaaja on velvoitettu olemaan läpinäkyvä ja avoin kaupallisista kampanjoistaan ja sponsoroiduista/testiin saaduista tuotteista ja palveluista – hassua kyllä huomattavasti läpinäkyvämpi kuin mikään perinteinen mediatoimitus, joilla myös on maksavia asiakkaita eli mainostajia ja testiin saatuja tuotteita ja palveluita.

          Tähän yhteistyöhön oli helppo lähteä, koska uusiutuva energia on ollut oma valintani jo vuosia ja toivon, että siihen siirtyisi mahdollisimman moni muukin, jotta kaikkein kuormittavimmat sähköntuotantomuodot loppuisivat. Tekstin kirjoittamisessa kohtasin kuitenkin haasteita, koska en tiennyt aiheesta enempää kuin keskivertokuluttaja. Tein juttua varten paljon taustatyötä ja opin sen myötä paljon uutta, mutta kuten olette tuoneet ilmi, juttuun jäi silti puutteita. Olen selvästi ohittanut vesivoimaan liittyvät ympäristöhaitat liian kevyesti, anteeksi siitä ja kiitos kaikille, jotka nostitte aiheeseen liittyviä faktoja esiin.

          Bloggaajat kirjoittavat hyvinkin monenlaisista aiheista olematta asiantuntijoita. He jakavat treenivinkkejä, vaikka eivät välttämättä ole ammattimaisia valmentajia, tai näkemyksiään terveellisestä ruoasta, vaikka eivät todennäköisesti ole ravitsemustieteilijöitä. Lukijoilta vaaditaan medialukutaitoa ymmärtää, että bloggaajan tarjoilemat näkemykset eivät välttämättä edusta 100% tutkittua faktaa, vaan heijastavat bloggaajan omia mielipiteitä, kokemuksia ja maailmankuvaa. Kaupallisissa yhteistöissä on mukana myös asiakkaan agenda, vaikka teksti onkin bloggaajan oma.

          (Lisättäköön tähän väliin, että perinteistenkin medioiden kohdalla tarvitaan medialukutaitoa. Myös toimituksella tai yksittäisellä toimittajalla voi olla kaupallisia siteitä, yhteiskunnallinen agenda tai oma mielipide, joka vaikuttaa sisältöön, vaikka ihmiset mieltävät sen puolueettomaksi. Blogeissa kaupallinen sisältö on sentään merkitty selvästi eikä lukijan tarvitse arvailla onko sitä vai ei.)

          Tottakai ajattelen, että tälläisen aiheen kohdalla asiasisällön pitää olla kohdallaan eikä harhaanjohtavia väitteitä saa esittää, vaikkei bloggaajana olisikaan toimittajan lailla sitoutunut journalistiseen etiikkaan. Ison lukijamäärän mukana tulee kuitenkin tietty vastuu, ja siksi tarkistin kaikki energian vastuulliseen käyttöön liittyvät vinkit useammasta lähteestä. Juttu ei kuitenkaan sisältänyt uusiutuvien energiantuotantomuotojen hyötyjen ja haittojen tarkempaa vertailua tai analysointia, joten en tällä kertaa paneutunut niihin pintaa syvempää. Olisi joko pitänyt varata tähän vielä enemmän aikaa, tai jättää vesivoiman vastuullisuutta koskevat mielipiteet kokonaan pois.

          Tuntuu, että jotain olennaista jäi nyt vielä sanomatta, mutta nyt pitää mennä tekemään ruokaa, joten palaan tähän jos keksin myöhemmin mikä se on.

          Kiitos Katja ja VV rakentavasta keskustelusta, olen tosi iloinen siitä että blogilla on fiksut lukijat joiden kanssa voi jutella hyvässä hengessä vaikeistakin asioista.

          • Tämän takia tykkään sun blogista! Että täällä saa keskustella ja nostaa asioita esiin. Ja pahoittelut ekassa viestissä olevasta tarpeettoman äksystä sävystä, nyt kirjoittaisin sen toisin, kun olen hengitellyt vähän aikaa.

            Kiitos kun avasit ajatuksiasi bloggaaja vrs. toimittaja-asiasta. Kun on valtaa (ja sitähän luetuimla bloggaajilla on:)), on myös vastuuta!

          • Kiitos Stella todella paljon kattavasta vastauksesta, itselleni oli todella tärkeää se, että alleviivasit sisällöntuottajan ja toimittajan eroa. On myös ihailtavaa ja rohkeää myöntää, että jonkin asian suhteen tietämys ei ollut riittävää tai taustatyötä olisi pitänyt tehdä enemmän. Arvostan sitä todella, ja siksi tästäkin keskustelusta jäi hyvä maku.

            On tietysti totta, että bloggaaja kirjoittaa asioista omasta näkökulmastaan ja olematta asiantuntija. Silti esimerkiksi reseptit tai jumppavinkit saattavat olla hieman kevyempiä aiheita, kuin vastuullisiin ja kestäviin hankintoihin liittyvät (riippuu tietysti kontekstista tämäkin). Pääasia kaiketi silti, että olemme aina tarkkoina kaikissa arjen valinnoissa ja pyrimme punnitsemaan asioita monelta kantilta, olemmepa sitten kuluttajia tai sisällöntuottajia. Ehkä omasta kommentistani paistaa läpi myös se, miten turhauttavaa on, että tutkimustyön arvostus on Suomessa tällä hetkellä hyvin pohjalla ja varsinkin kriittinen ympäristötutkimus saa jatkuvasti fake newsin leiman. Moni bloggaaja saa teksteilleen paljon enemmän huomiota tai vaikutusvaltaa tietämättä aiheesta juuri keskivertoheppua enempää, ja se on välillä turhauttavaa. En nyt tietenkään viittaa tällä kommentilla pelkästään sinuun :)

            Joka tapauksessa olen äärimmäisen iloinen että näitä eettisyteen ja kestävyyteen liittyviä postauksia alkaa tipahdella blogeihin. Omasta näkökulmastani ne ovat kuitenkin kaikkien tärkeimpiä ja kiinnostavimpia. Odotan innolla kantaasi lentämisen ja matkailun etiikkaan ja ympäristökuormittavuuteen, siinäkin tietysti kannattaa tehdä taustatyöt hyvin.

            Ihanaa kevättä ja kiitos vielä!

          • Kiitos vastauksesta VV! Joo, toki reseptiikasta tai jumppavinkeistä kirjoittaminen on siinä mielessä turvallisempaa, että siinä ei tarvitse olla tekemisissä tarkkuutta vaativan, faktoihin pohjautuvan asiasisällön kanssa. Minusta on kuitenkin parempaa, että vastuullisesta kuluttamisesta ja kestävästä elämäntyylistä kirjoitetaan blogeissa kuluttajan erehtyväisestä näkökulmasta kuin ettei siitä kirjoitettaisi ollenkaan. Eivät ne asiantuntijatkaan aina esitä 100% luotettavia, puolueettomia ja tutkimuksilla todennettuja väittämiä, joten täydellistä suoritusta on ehkä turha odottaa miltään rintamalta. Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö pitäisi aina pyrkiä parempaan. Sitä vaan, että harvaan asiaan kannattaa ihan sokeasti luottaa.

            Kamalaa, jos tutkimustyön arvostus on tosiaan Suomessa tuota luokkaa. Kuvittelin, että täällä oltais päinvastoin todella kiinnostuneita tutkimustuloksista, vai elänkö tämän suhteen jossain kuplassa, joka ei mitenkään edusta koko maata?

          • Hei, pakko kommentoida vielä tähän, sillä itselläkin pisti silmään tuo vesivoiman “pienten, ellei olemattomien huonojen puolien” mainitseminen. Täällä olikin jo käyty aiheesta loistavaa keskustelua! :) Toinen puolisko kun on kalastaja, niin näistä asioista saa kuulla tuon tuosta.

            Sen varjolla otankin kommentoijan LL kalakanta ja -porrasasiaan vielä kantaa. Ongelmahan nimittäin on, että monet voimalaitokset, esim. Kemijoen varrella, eivät ole rakentaneet vaadittuja kalaportaita, tai vaihtoehtoisesti ovat rakentaneet ne niin paskasti, ettei niistä ole mitään hyötyä. Kalat eivät pääse nousemaan jokea pitkin kutemaan. Voimalaitosten rakentamisen edellytyksenä on nuo kalaportaat mainittu, mutta maininnassa on ollut porsaanreikä, jonka kautta velvoitteen on pystynyt kiertämään. Yritin etsiä tähän jotain artikkelilinkkiä tai vastaavaa, mutten löytänyt, joten asiantuntijoita haastattelemalla on tämä kommentti osittain kirjoitettu. Pahoittelut siitä (väheksymättä asiantuntijoita).

            Kalapolitiikassa on niin paljon tunteita puolin jos toisin, että saadaankohan siihen koskaan mitään lopputulemaa.. Meilläkään ei vesivoimaa käytetä, muuten uusiutuvaa energiaa kyllä. :)

            (Tästä voisi sitten toki aloittaa uuden keskustelun siitä, mikä on ydinvoiman rooli, energian kulutus kun ei tule maailmassa ainakaan vähenemään ja olen kuullut huhua, että paljon myös vihreiden edustajia on ydinvoiman puolella, mutta vain omassa päässään – julkisesti sitä ei tietenkään voi sanoa, sillä se ei ole puolueen linjan mukaista. Olisipa niin viisas, että tietäisi aina, mikä olisi se paras ratkaisu!)

          • Moikka,

            muiden jokien kalaporteista en osaa nyt sanoa, mutta Vattenfallilla ei ole Kemijoessa vesivoimantuotantoa. Tiedätkö tarkemmin mikä niissä huonosti rakennetuissa kalaporteissa tarkalleen ottaen mättää, että kalat eivät pääse niiden kautta jokea ylös?

            Niin, 100% haitatonta energiantuotantomuotoa ei taida ollakaan. Mitä teillä muuten käytetään, aurinko- vai tuulivoimaa?

          • Koitan Stella vastata kommenttiisi, katsotaan, tuleeko tämä oikeaan paikkaan (varsinaisessa kommentissa ei ole reply-nappia, varmaan niin monta sisäkkäistä kommenttia jo).

            Mä en valitettavasti osaa sanoa kalaporrasasiasta tarkemmin, että mikä niissä portaissa mättää. (Tällä hetkellä mun asiantuntijatkin on tavoittamattomissa, täytyy selvitellä niiltä! Tai katsoa Concrete Reasons -dokkari, jonka joku olikin jo tänne linkittänyt, siinä lienee joitakin vastauksia). Voi olla, että niissä ei paljoa edes tarvitse mennä pieleen, että ollaan tilanteessa, että ne eivät toimi – eihän portaat voi ikinä olla sama kuin virtaava joki. Porsaanreikä, mistä mainitsin, on siis käsitykseni mukaan sellainen, että voimaloiden rakennusluvissa on kyllä vaadittu kalaportaiden rakentamista, mutta ei ole määritetty MIHIN MENNESSÄ portaat pitäisi rakentaa. Ja sitten ne ovatkin edelleen rakentamatta. Mutta nyt en osaa tätäkään valitettavasti varmistaa etsinnöistäni huolimatta. :( Palaan asiaan, mikäli löydän järkevän lähteen! Muistan kyllä lukeneeni tämän jostain artikkelista, mutta kun en löydä niin en löydä.

            Meidän sähkö on tuulisähköä. Ei sekään tietenkään ongelmatonta ole, kuten ei varmasti yksikään sähköntuottokeino koko maailmassa (kuten sanoitkin). Ja tuleeko sähkön ja energian tarve maailmassa pienenemään? Ei varmasti. Meillä länsimaisilla on se vapaus ja oikeus, että me voidaan oikein ajatuksen kanssa valita mahdollisimman ekologinen elämäntapa, tinkimättä silti radikaalisti mukavuuksista. Musta meillä ei silloin ole oikeutta vaatia kehittyviltä mailta sellaista energiankäytön supistamista, että samalla estetään heidän elämänlaadun kasvaminen samaan tasoon meidän kanssa. Mutta onhan se kylmä fakta, että ei maapallo kestä tällaista. Me ollaan kasassa edelleen vain siksi, että on myös niitä vasta kehittyviä ja vähemmän kuluttavia maita. Jos kaikki kuluttaisivat kuten suomalaiset, pallomme olisi varmaan kaluttu loppuun vuosikymmeniä sitten. Ja silti, samaan aikaan, meidän pitäisi tietenkin näyttää esimerkkiä kehittyville maille, että oikeasti leikatkaa niitä päästöjä jo nyt, ennen kuin on myöhäistä. Onneksi innovatiivisuus on asia, johon voi uskoa. Ihmiset on keksineet kaikenlaista, varmasti tulevaisuudessa myös uusia, kestäviä energiantuottotapoja.

            Musta tää keskustelu on tosi kiintoisa! :) Ootan kans innolla lentopäästöpostaustasi, se kun on varmasti useiden meidän omatuntoa kolkuttava asia. Itsekin rakastan matkustamista, vaikken sitä kovin paljon teekään, mutta aika usein joutuu sitä lentokonetta käyttämään, kun ei täältä Suomen perukoilta kovin moneen paikkaan pääse muuten kuin lentämällä.

            Pahoittelut, jos kommentti oli poukkoilua ajatuksesta toiseen!

  16. Toivoisin sitä, että ilmanlaatuun keskityttäisiin enemmän maailmalla, ja että sitä arvostettaisiin suomessa enemmän! :)

  17. Toivoisin, että Suomessa säilyisi puhdas luonto (toki muuallakin), puhdas vesi ja että maaseutuelinkeino säilyisi tulevillekin sukupolville.

  18. Omalla kohdallani toivon että voisin elää kuluttamalla vähemmän ja samalla tuottaa vähemmän jätettä. Aloitimme puolison kanssa hiljattain muovin kierrätyksen ja olemme pöyristyneitä siitä miten paljon muovia kierrätysastiaan kertyykään! Järkyttävää! Kaipaisin kyllä vinkkejä muovittomampaan arkeen.

    Laajemmalla skaalalla toivon että ilmastonmuutos pysähtyisi. Hyviä kommentteja tästä onkin jo tullut aiemmissa kommenteissa. Meidän kaikkien tulee olla niissä talkoissa mukana, halusimmepa tai emme.

    • Ai niin, en halua osallistua arvontaan vaikka tuote kiva onkin. Just nyt sellaiselle ei vaan ole käyttöä.

    • Muovia on ihan kaikessa! Se on ihan hullua. Toivoisin jotain järkeä pakkaussuunnitteluun. Kaikkea ei tarvitse kääriä kolmeen muovikerrokseen, tai edes yhteen.

    • Moikka Fia, se on kirppikseltä! Sorry, tiedän että tästä vastauksesta ei ole paljoa iloa…

  19. Heh, unelmoin maailmasta, jossa ihmiset hoksaavat, että 100% aurinkosähkösopimuksen tekemällä ei saa aurinkosähköä suoraan omasta pistorasiasta ;) (Kiinteähintaiset, esimerkiksi kahden vuoden) sähkösopimuksethan toimivat niin, että sähkön myyntiyhtiö ostaa sähköpörssistä kerralla koko sopimuskauden sähköt tietyllä tuotantotavalla tuotettua sähköä tiettyyn hintaan. Näin sähkösopimuksen hinta saadaan pysymään koko sopimuskauden samana, vaikka tänä aikana sähkön markkinahinta nousisikin. Myyntiyhtiöt saavat sähkön käyttöpaikkojen vuosikulutusarviot verkkoyhtiöiltä ja näiden mukaan sähköä ostetaan tietty määrä vaikkapa juuri tälle kahden vuoden sopimuskaudelle. Se omasta pistorasiasta tuleva sähkö voi kuitenkin olla ihan mitä tahansa sähköä. Lähinnä nämä eri tuotantomuodoilla tehtävät sähkösopimukset ovat kuluttajien keino ilmaista tahtonsa tukea jotain tiettyä tuotantomuotoa. Ja tietysti, jos kaikki ihmiset ottaisivat vaikkapa aurinkosähkösopimukset, joutuisivat myyntiyhtiöt ostamaan enemmän aurinkosähköä sähköpörssistäkin.

    • Olet tietysti oikeassa – ilmaisin asian hauskasti, mutta en kovin täsmällisesti. Fyysinen sähkö tulee tosiaan aina kellonajasta ja vuodenajasta riippumatta lähimmästä voimalaitoksesta. Aurinkosähköä ei siis tuoteta samaan aikaan kun sitä käytetään, joten aurinkosähköä on saatavilla myös talvisin kun aurinko ei paista. Ostamalla alkuperätodennettua sähköä (kuten aurinko-, tuuli- tai vesisähköä) voi edistää uusien, hiilineutraalien voimaloiden rakentamista. Tuotot ohjataan Energiaviraston valvoman alkuperäsertifikaattijärjestelmän kautta kyseisen sähkön tuottajille. Alkuperätodennettu sähkö syrjäyttää markkinoilta fossiilisia polttoaineita, joten valinnalla voi edistää puhtaan energian lisärakentamista globaalisti ja hidastaa ilmastonmuutosta.

  20. Haaveilen siitä, että en veisi roskapussia jätekatokseen joka toinen päivä. Tähän voi vaikuttaa omilla valinnoilla, ja olenkin hiljakseen siirtynyt pakkauksettomiin ja muovittomiin tuotteisiin mutta vieläkin on parannettavaa. Suurimpia syöppöjä varmaan omassa taloudessa on sähkölaitteet, ja häpeäkseni vedenkäyttökin on välillä täysin ajattelematonta.

    Loppuviimein oma unelmani on, että ne massiiviset kaatopaikat ja merten roskaaminen saataisiin poistumaan lähes kokonaan, ja siirtyisimme kokonaan ekologiseen sähköön ja emme käyttäisi fossiilisia polttoaineita. Vielä on paljon matkaa, mutta viime aikoina tässä on tehty jo paljon harppauksia joten olen luottavainen tulevaisuuteen.

    • Joo, sama homma – niin paljon olisi vielä korjaamista omissa kulutustottumuksissa. Just tuo roskan määrä on yksi asia, jonka haluaisin muuttaa.

      Minäkin uskon, että tässä ihan paraikaa tapahtuu muutoksia kohti parempaa, ja isompi herääminen ympäristötietoisuuteen on edessä ihan lähitulevaisuudessa.

  21. Minun unelmani on sama kuin jollain aiemmallakin kommentoijalla: että ihmiset ajattelisivat globaalimmin ja tinkisivät omasta mukavuudenhalustaan ja tottumuksistaan asioissa, joilla on vaikutusta koko maapallon tasolla. Tähän liittyy myös unelma siitä, että maailman johtajat ottaisivat asiat tarvittavalla vakavuudella, eivätkä ajattelisi vain vaalikausi kerrallaan.

    Itselläni on ollut käytössä tuulisähkö jo nelisen vuotta, ostan pääasiallisesti vaatteet ja tavarat käytettyinä ja pyrin suosimaan kasvispainotteista ruokavaliota. Tosin mukavuudenhalu tulee vastaan lasten kanssa matkatessa ja suosin omaa autoa junan kustannuksella.

    • Hyvin kiteytetty. Olen täsmälleen samaa mieltä.

      Ja niin, harvapa meistä kykenee kaikilla elämän osa-alueilla valitsemaan sen kaikkein kestävimmän vaihtoehdon. Mutta jos me kaikki tekisimme vähän enemmän ympäristömme puolesta, kenenkään ei tarvitsisi luopua ihan kaikesta.

  22. Itselläni on käytössä Vantaan Energian roskasähkö, polttavat siis sekajätettä. Olen ymmärtänyt sen olevan ekologinen vaihtoehto, tosin täytyy myöntää että perehtymiseni aiheeseen on jäänyt hyvin vähäiseksi..

  23. Olen huolissani siitä, kuinka meidän kahden henkilön taloudessa roskapussi täyttyy liian nopeasti. Tähän voi toki itse vaikuttaa jo paljon ostopäätöksillään, mutta tuotteiden pakkausmateriaaleihin tai pakkaamattomuuten toivoisin löytyvän uusia ratkaisuja.

    • Hyvä huomio! Muovia käytetään tuotteiden pakkaamiseen aivan tolkuttoman paljon, siihen saisi todellakin löytyä uudenlaisia ratkaisuja. Ja onko kaikkia tuotteita aivan välttämätöntä edes pakata siinä määrin missä nyt?

  24. Unelmoin siitä, että keksisimme vielä parempia energiaratkaisuja sähkön ja polttoaineen saamiseen. En haluaisi, että joudumme käyttämään metsiä ja jokia energian saamiseksi.

    Särähti muuten minullekin korvaan huomautus vesivoiman pienistä haitoista.. Suosittelen tutustumaan asiaan lisää!

    • Kiitos Oona kommentista! Vesivoimasta on käyty täällä nyt paljon keskustelua ja olen jo paljon viisaampi. Eri yhtiöiden toiminnassa on onneksi jonkin verran eroja, toiset toimivat vastuullisemmin kuin toiset.

  25. Toivoisin, että tulevaisuudessa ei tarvitsisi lukea uutisia valtavista roskalautoista valtamerillä!

  26. Hei, kiitos postauksesta, siinä oli paljon hyviä vinkkejä. Pakko kuitenkin kommentoida yhtä keskistä väittämää.

    Vesivoima ei valitettavasti ole täysin ongelmatonta tai päästötöntä, vaikka tietysti Vattenfallin imagoon tuo väite sopisikin. Uusien voimaloiden ja niiden patoaltaiden tieltä pitää usein kaataa metsää, ja allejäävä biomassa mätänee ja tuottaa metaania. Lisäksi lukuisten kalakantojen migraatio ja sedimenttien kulkeminen häirintyy, millä voi olla valtavat vaikutukset alavirran ruoantuotantoon. Vesivoiman massiivinen lisääminen on erittäin suuri ongelma nykyisin etenkin kehitysmaissa. Energiakysymyksissä ei tosiaan kannata vetää mutkia suoriksi, eikä uusiutuva ole sama asia kuin kestävä (sama juttu mm biopohjaisissa polttoaineissa). Itse suosin Suomessa tuulisähköä, vaikka tietysti sen haittana on korkeat tuet. Koen välillä ongelmalliseksi, että sisällöntuottajat ottavat kantaa moniin eri aiheisiin niihin kunnolla tutustumatta, jolloim virheellistä tai yksinkertaistettua tietoa saattaa lähteä liikkeelle. Kukaan ei tietysti voi olla ekspertti kaikessa, mutta yritysyhteistöissä olisin tarkkana sanomasta yrityksen takana.

    Kiitos silti postauksesta ja blogista ylipäänsä! Toivoisin, että individualismikeskeinen maailmankuvamme murenisi ja oppisimme arvostamaan tätä yhteistä kotiamme niin, että osaisimme ottaa sen huomioon kaikessa päätöksenteossa. Ilmastonmuutoksen lisäksi meillä olisi ratkaistavana myös biodiversiteettikato ja ympäristökemikaalit ja muoviongelma. Mikään yksittäinen tekninen temppu ei siis taida riittää..

    • Tässä vielä muutamia linkkejä kommenttini taustaksi, jossa viittasin siis ennen kaikkea suureen vesivoimaan (kyläkohtaiset turbiinit ovatkin aivan eri juttu). Suomessa on tehty jo vuosien ajan tutkimusta esim. Mekong-joen vesivoimaloiden vaikutuksista niin ekosysteemeihin kuin paikallisväestöihinkin.

      http://www.aalto.fi/fi/current/news/2017-01-02-003/
      https://www.kepa.fi/uutiset-media/uutiset/padot-vievat-mekongin-ruokaturvan
      https://www.internationalrivers.org/problems-with-big-dams

    • Hienoa, että VV osasi avata asian nurjia puolia rakentavasti ja kattavasti. Kiitos!

      Mielestäni Vattenfall vähättelee vesivoiman ekologisia vaikutuksia sivuillaan. Vesivoimalla on ollut esimerkiksi merkittävä rooli raakun uhanalaisuudessa ihan täällä meillä Suomessa: “Jokien perkausten, ruoppausten ja uoman korjailujen lisäksi olemme sulkeneet jokia vesivoiman tuottamiseksi ja samalla estäneet raakun isäntä- kalojen nousun jokiin. Yksinomaan Kemijoen valjastaminen lopetti raakun lisääntymisen puolessa Lapin läänissä, kun lohi ei enää päässyt nousemaan vanhoille kutupaikoilleen.” (Metsähallitus: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/rakkaudesta-lajiin-raakku.pdf). Ei vesivoima tietenkään ainoa syyllinen em. tilanteeseen ole.

      Koen kuitenkin, ettei sellaista energiaa, joka edesauttaa luonnon monimuotoisuuden katoamista, voi kutsua ympäristöystävälliseksi.

      Energia-asiat on kaiken kaikkiaan erittäin tärkeitä juttuja ja toivon, että moni ottaa Stellan innoittamana oman energian käyttönsä tarkasteluun. Itse hartaasti haaveilen huomisesta, jossa osaisimme elää tukien ja arvostaen maapallomme monimuotoisuutta.

      • “Koen kuitenkin, ettei sellaista energiaa, joka edesauttaa luonnon monimuotoisuuden katoamista, voi kutsua ympäristöystävälliseksi.”

        Tätä mä oon miettinyt tässä koko tämän ajan – onko siis olemassa jokin energiantuotantomuoto, joka olisi 100% ympäristöystävällinen ja kestävä? Uusiutuvat energiantuotantomuodot ovat tietysti paremmat kuin uusiutumattomat, mutta mikä niistä sitten olisi paras tai vähiten huono?

      • Moikka Elisa,

        tarkistin tämän asian. Vattenfallilla ei ole Kemijoessa vesivoimantuotantoa eikä Vattenfallin Suomen laitokset sijaitse niissä joissa, joissa raakkua on tai olisi joskus ollut.

        • Kiitos, kun selvitit ja tarkensit!

          “Tätä mä oon miettinyt tässä koko tämän ajan – onko siis olemassa jokin energiantuotantomuoto, joka olisi 100% ympäristöystävällinen ja kestävä?”

          Voi olisipa! Meidänkin pistorasioihin virtaa sähkö vesivoimaloista tällä hetkellä, jonka tietysti koen sataprosenttia paremmaksi vaihtoehdoksi kuin esim. fossiilisista lähteistä saadun sähkön, mutta en ole täysin tyytyväinen tähänkään valintaan. Jään seuraamaan mielenkiinnolla, että onnistuuko esimerkiksi tulevaisuudessa aaltovoima vastaamaan sähkön tarpeeseemme ympäristöystävällisemmin kuin nykyiset tuotantomuodot.

          Sähköasiat tuntuvat tällä hetkellä muutenkin niin ylivoimaisilta, kun rakentamisessakin suositaan tiiviitä rakennuksia, jotta lämmityskulut saadaan minimoitua ja rakennuksesta mukamas vihreämpi, mutta samalla koneistamme ihan kaiken ilmanvaihdosta alkaen.

          Kaunis kiitos Stella kaikesta täällä kommenttiboksissa käydystä keskustelusta! Jos kaikki tämä olisi käyty viinilasillisten äärellä, olisi ilta ollut varmasti uskomattoman antoisa.

    • Moikka,

      palaan vielä tähän nyt kun sain Vattenfallilta lisätietoa aiheesta:

      “Uuden vesivoiman rakentamisen ja käytön vaikutukset kehittyvissä maissa on tärkeä aihe, eikä siitä aiheutuvia ympäristövaikutuksia pidä vähätellä tai lakaista maton alle, mutta Vattenfallin ympäristövaikutukset liittyvät jo olemassaolevaan pohjoismaiseen vesivoimaan. Vattenfall ei toisinsanoen toimi kehittyvissä maissa eikä ole rakentamassa uutta vesivoimaa.

      Vattenfallin oman vesivoimatuotannon ympäristövaikutukset on selvitetty objektiivisesti EPD-prosessissa (EPD = Environmental Product Declaration eli ympäristöseloste). Prosessissa selvitetään vesivoimatuotannon ympäristövaikutukset elinkaariarvioinnin mukaisesti (LCA), joka perustuu kansainvälisiin ISO-standardeihin. Selvitykset on akkreditoitu ulkopuolisen tahon osalta.”

      Selosteet ovat luettavissa (englanniksi) täältä: http://www.environdec.com/en/Detail/?Epd=7468
      Lisätietoa Vattenfallin sivuilta täältä (ruotsiksi): https://www.vattenfall.se/foretag/miljo/epd/

  27. Toivoisin, että lentokoneiden teknologia kehittyisi ympäristöystävällisemmäksi, jotta lentäminen ei olisi niin epäekologista. Ja että poliitikot ja liike-elämän päättäjät ottaisivat ympäristövaikutukset paremmin huomioon päätöksissään.

    Olen muuten ollut siinä käsityksessä, että vesivoiman haitalliset vaikutukset kalakantoihin eivät ole ihan pieniä. Ja usein kyseessä on uhanalaisia lajeja. Esimerkiksi Kemijoen voimalaitoksen osalta WWF:n sivuilla mainitaan näin: “Voimalaitosrakentamisen haittavaikutuksia kalakannoille ei voida kompensoida istutuksin tai elinympäristökunnostuksilla, sillä patoaminen tuhoaa virtavesikalojen luontaisen elinkierron, eikä vastaavia kunnostettavaksi kelpaavia elinalueita ole enää jäljellä Kemijoessa.” Patoamisen seurauksena virtavesikalojen luonnollinen lisääntyminen siis loppuisi.

    Vaikeita juttuja nämä energia-asiat. Meillä on useita vuosia ollut tuulivoimalla tuotettua sähköä, mutta ei sekään ongelmatonta ole.

    • Joo, ihan samaa mieltä lentoliikenteestä! Uskon, että tähän on tulossa lähivuosina isoja muutoksia.

      Vesivoiman haitoista on enemmän keskustelua tuossa ylempänä, mutta yleisesti todettakoon, että ihmiset ovat erilaisia ja arvostavat eri asioita. Vattenfallin asiakkaana on mahdollisuus valita useamman eri sähköntuotantomuodon välillä, omien arvojen mukaisesti. Vattenfall on muuten yksi Euroopan suurimmista tuulivoimantuottajista, mutta kuten kaikissa uusiutuvissa energiantuotanmuodoissa, siinäkin on omat miinuksensa. Ei taida ihan täydellistä vaihtoehtoa vielä ollakaan.

  28. Puhtaista vesistöstä, vaihtoehdoista muovituotteille ja runsaasti kaupunkiviljelypaikkoja kaikkien saataville.

  29. Toivoisin, että lapseni ja mahdolliset lapsenlapseni saisivat nauttia luonnosta, eikä sitä kaikkea tuhottaisi tässä ahneuden maailmassa. Toivon, ettei eläimiä metsästettäisi ja tapettaisi turhuuden ja urheilun vuoksi. Toivon, että jääkarhut eivät kuolisi ilmastonmuutokseen, eikä enää yksikään eläin söisi mahaansa täyteen muovia. Toivoisin, että maailman huonot päättäjät syrjäytettäisiin ja tilalle tulisi hyvät ja järkevät. Toivoisin vaikka mitä, mutta realistisin toteutumaltaan näistä kaikista lienee silti se, että toivon voittavani tuon muistitaulun. Vaikka en kyllä ikinä voita mitään, joten ei ehkä sekään niin realistinen.. :)

    • Haha! Nauratti nämä todennäköisyyslaskelmat. Voi jääkarhut… Ne tarvitsisivat akuutisti apua. Ja niin monet muutkin.

  30. Haaveilen maailmasta, jossa ihmiset pystyisivät ajattelemaan muitakin kuin itseään. Ymmärtämään, että meillä on vastuu myös ympäristömme hyvinvoinnista, johon kuuluu tämä uskomaton maa planeetta sekä kaikki kanssaeläjät.

  31. Unelma olisi, jos lentoyhtiöt aloittaisivat automaattisen lentopäästöjen kompensoinnin! Pieni askel kohti tätä unelmaa olisi, että lentoyhtiöt aloittaisivat aktiivisen yhteistön päästöjä kompensoivien yhtiöiden kanssa ja tarjoaisivat kompensointimahdollisuutta jo lippuja ostettaessa (en ole ainakaan vielä törmännyt tällaiseen vaihtoehtoon).

  32. Toivoisin että yhteiskunnassa tehdään ekologisia valintoja ja siirrytään kestävään kehitykseen. Toivoisin muovin käytön ja roskaamisen vähentyvän minimiin. Toivoisin jokaisen ulkona liikkuvan poimivan sen roskan päivässä ja laittavan sen roskikseen. Kiitos hyvistä vinkeistä.

  33. En maksa enään nykyään sähköstä erikseen, enkä sitä säästä. Haluan valkoisen jos voitan.

  34. Tärkeä aihe! Tässä olisi paljon petrattavaa itsellä mm. lämpimien pitkien suihkujen kanssa.Mietitytti lukiessa esimerkeistäsl, että eikö esim. uunin lämmittäminen kuluta enemmän kuin ruuan lämmittäminen mikrossa? Siinä mielessä ainakin ruuan uudelleen lämmittämiseen ei mikrokaan ehkä ole hullumpi valinta.

    • Näinpä, pieni ruokamäärä kannattaa lämmittää mikrossa, ja myös esim. vedenkeitin kuluttaa selvästi vähemmän kuin veden kiehauttaminen liedellä.

    • Joo, se tulikin tätä aihetta tutkiessa yllätyksenä, että itseasiassa nuo pienet sähkölaitteet tulevat sähkönkulutuksen kannalta kestävämmäksi ratkaisuksi kuin kaasulieden käyttö samoihin tehtäviin. Mutta kuten tekstissäkin kirjoitin, asiat eivät ole mustavalkoisia: pienten kodinkoneiden valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja, ne kuluvat ja vaihtuvat valitettavan nopeasti ja jäävät sen jälkeen kuormittamaan kaatopaikkoja. Se kaasuliesi sen sijaan kestää ja porskuttaa menemään vuodesta toiseen. Että puolensa ja puolensa. Olisi kiva kuulla jonkun asiantuntijan näkemys siitä mitkä asiat painavat vaa´assa eniten, jos lähestyy asiaa puhtaasti ympäristönäkökulmasta.

  35. Liika tiivistäminen voi aiheuttaa sisäilmaongelmia varsinkin vanhoissa taloissa. Että suo siellä vetelä täällä.

Leave a Reply

Your email address will not be published.