10 x kirppisvinkit

Kiertelimme tovi sitten kierrätyskeskuksessa, kun kuulin sivukorvalla hyllyjen välissä kiertelevän pariskunnan keskustelevan. Kirppiksillä on niin ärsyttävää käydä, kun ei ikinä tiedä mitä löytää, nuori nainen sanoi poikaystävälleen. Miten erilaisia olemmekaan! Juuri se on minusta nimittäin kaikkein parasta koko hommassa. Kirpputoriapajat ovat arvaamattomat. Saatat löytää juuri sitä mitä toivoitkin, tai sitten vastaan osuu jotain ihan muuta. Sekin kuuluu kirppistelyyn, että joskus lähdet tyhjin käsin, mutta toki on olemassa niksejä, joiden avulla kirppisonnen voi houkutella kohdalleen useammin.

Kokoelma kirppislöytöjä: Arabian käsinmaalattu maljakko 70-luvulta, Oiva Toikan tuikkulyhty, puinen tarjotin, Arabian Ruska-kahvikuppi ja pieni keraaminen kulho, jonka toimme Marokon matkalta.

Olen aina rakastanut haahuilla kirppiksillä ja Jarno on samanlainen, niinpä kirppisretkistä on tullut meidän yhteinen lempiharrastus. Piipahtelemme kirppiksillä ja secondhand-kaupoissa aina kun niitä osuu sopivasti vastaan, antiikkikauppoja on ihanaa koluta vapaapäivinä. Kierrätyskeskukset ovat parhaimmillaan aarreaittoja, sillä niissä tavarat on lajiteltu valmiiksi – niitä olemmekin käyneet läpi viime aikoina erityisen ahkeraan, sillä uuteen kotiin on tarvittu kaikenlaista varastohyllynkannattimista työhuoneen kirjahyllyihin. Miksi hankkia kaikki uutena, jos käytettynä voi löytyä edullisempia, laadukkaampia ja persoonallisempia vaihtoehtoja?

Italialainen nahkasohva, Askon 60-luvun senkki ja Picasson keramiikkanäyttelyn juliste ovat kirppislöytöjä, musta vitriini antiikkikaupasta. Valaisin löytyi roskalavalta ja kunnostettiin.

Second hand -harrastus näkyy niin vaatekaapissa kuin sisustuksessa. Melkein kaikki kodissamme on hankittu kirppiksiltä, kierrätyskeskuksista ja antiikkikaupoista. Myös monet lempivaatteeni ja laukkuni on hankittu käytettynä ja tuntuu, että juuri kirppisaarteideni alkuperästä kysytään kaikkein eniten. Nyt seuraakin kauan toivottu vinkkiopas, joka perustuu omiin, erittäin subjektiivisiin kirppishain kokemuksiini. Lisätkää perään omia vinkkejänne!

Hymypoikapatsas kahdella eurolla Hietsusta. 

Mutta ennen vinkkejä kirppishain on pakko vielä vähän paasata siitä miksi kirppistely kannattaa! Niin paljon syitä!

Second hand -shoppailu on ekologisempaa kuin tavaran ostaminen uutena. 

Elämme maailmassa, joka hukkuu heikkolaatuiseen kertakäyttökamaan. On ympäristöteko hankkia uuden sijaan käytettyä, varsinkin jos suosii valinnoissaan laatua, joka kestää aikaa ja käyttöä. Olen esteetikko, haluan ympäröidä itseni kauneudella. Rakastan vaatteita ja esineitä, jotka huokuvat silmääni ja sieluani hiveleviä nyansseja. On ihanaa, että kirppislöytöni kuormittavat korkeintaan omia kaappejani, eivät ympäristöä.

Suomalaista lasia 50-, 60- ja 70-luvulta, suunnittelijoina Saara Hopea, Kaj Franck ja Nanny Still. Ruskea maljakko taitaa olla Karhulan Lasitehtaan.

Vanha tavara on usein tehty paremmin kuin uusi.

Ennen monet käyttötavarat tehtiin kestämään omistajansa koko eliniän ja monet säilyivät seuraavaankin polveen. Taidokkaasti tehdyt, omistajalta toiselle siirtyneet esineet puhuttelevat nykyisessä kertakäyttökulttuurissa: monissa vanhoissa tavaroissa on sielu, joka puuttuu nykypäivän halpatuotantolinjalla syntyneistä esineistä. Rakastan hankkia kirppiksiltä kauniita ja kestäviä käyttötavaroita, kuten astioita, kalusteita ja tekstiilejä. Keitämme kahvit 50-luvun teräspannulla, joka ilahduttaa joka aamu. Suurin osa matoistamme ovat vanhemmat kuin me. Kaikki kirppis- ja antiikkilöytömme ovat käytössä, mitään ei ole hankittu pelkäksi koristeeksi.

60-luvun nahkarahi, metallinen lehtiteline ja vanha teräspannu. Taustalla olevat Iittalan, Wiialan ja Riihimäen lasipurkit ja puinen tarjoilualusta ovat myös kirppislöytöjä.

Second hand -löydöillä syntyy persoonallisempaa jälkeä.

Olen totaalikyllästynyt somevirrassa vastaan tulviviin koteihin, joita ei erota toisistaan. Tuntuu, että kaikilla on samat värit, pinnat ja tavarat, yhdisteltynä samalla tavalla. Haluan, että koti tuntuu ja näyttää omalta, että sieltä tunnistaa kuka siellä asuu. Sieltä sun täältä kerätyillä secondhand-löydöillä sisustuksesta tulee suuremmalla todennäköisyydellä persoonallinen kuin hankkimalla kaiken uutena kaupasta, jossa myydään pääsääntöisesti kulloinkin muodissa olevaa tavaraa. Olemme tuoneet kirppis- ja antiikkilöytöjä myös matkoilta ja niin sisustuksesta on pala palalta tullut kokoelma elettyä elämää, tarinoita, päähänpistoja, äkkirakastumisia ja vaivalla metsästettyjä vintageaarteita. Aavistuksen eripariset kalusteet ja kerrostumat ovat kiinnostavampia kuin täydelliset konseptikodit.

Vanha marokkolainen matto ja tehdasvalaisimet ovat antiikkikauppahankintoja. Iso 70-luvun peili, tiikkitaso ja rottinkikori ovat kirppikseltä. Talonpoikaiskaappi löytyi Facebookin kierrätysryhmästä ja sai sitä kautta itselleen myös uuden kodin kun sillä ei enää ollut paikkaa meiltä.

Kirppiksillä voi tehdä löytöjä pikkubudjetillakin.

En ole pihi. Saatan käyttää isonkin summan yksittäiseen hankintaan, jos tiedän, että se on minulle täydellinen ja pysyy mukana pitkään ellei peräti loppuelämän. Maksoin antiikkisesta astiakaapista melkein tonnin, iloitsen siitä joka päivä ja olen edelleen sitä mieltä, että se oli joka penninsä väärti. Silti saan suurta iloa siitä, että kirppiksillä voi tehdä ihania löytöjä pikkurahalla. Suurin osa kotimme kalusteista ja esineistä onkin hankittu edullisesti: löysin vasta esimerkiksi loistokuntoisia 60-luvun tiikkituoleja kympillä kappale.

Raha ja edulliset hinnat ovat suhteellisia käsitteitä kirppismaailmassakin. Design-aarteita voi säkällä löytää parilla hassulla eurolla, mutta joskus kannattaa maksaa hiukan enemmänkin. Asioiden suhteuttaminen auttaa: satanen täydellisesti istuvasta, laadukkaasta vintagetakista ei ole paljon, sillä vastaava maksaa uutena moninkertaisesti enemmän eikä luultavasti ole puoliksikaan yhtä laadukas. Kymppi Arabian loistokuntoisesta kahvikupista ei ole paha hinta, sillä se 50-luvulla tehty kahvikuppi on valmistettu Suomessa, maalattu todennäköisesti käsin ja kestää helposti vielä vuosikymmeniä.

70-luvun viinilasit hankittiin ystävän kirppispinosta, lisää on löytynyt myöhemmin omilta kirppisreissuilta.

Vanhan tavaran arvo säilyy.

Vanhojen tavaroiden kohdalla jälleenmyyntiarvo säilyy ihan eri tavalla kuin suurimmassa osassa tänä päivänä valmistetuissa esineissä. Harva tekee kirppislöytöjä sillä ajatuksella, että tämän myyn joku päivä eteenpäin, mutta on kiva tietää, että 60-luvun tiikkipöydän saa todennäköisesti myytyä eteenpäin suunnilleen samalla summalla, jolla sen on ostanutkin. Trendit ja kysyntä toki vaikuttavat käytetyn tavaran, vintagen ja antiikin jälleenmyyntiarvoon, mutta kestävä ja laadukas esine, joka on kelvannut sinulle, löytää todennäköisesti sopuhintaan myös uuden omistajan, jos päätät siitä joskus luopua. Jos olet pitänyt esineestä huolta ja ehkä jopa hiukan kunnostanut sitä, se saattaa päättyä takaisin kiertoon jopa paremmassa kunnossa kuin oli ja ehtii tuottaa iloa vielä monelle muulle.

En enää ajattele, että kaikki on ikuista. Toiset esineet seuraavat minua joka kotiin ja elämänvaiheeseen, mutta toiset eivät löydä enää muuton tai karsintakierroksen jälkeen paikkaansa, eikä se haittaa. Kauniit ja kestävät vanhat tavarat löytävät aina uuden kodin: myyn ne eteenpäin, lahjoitan ne ystäville tai vaihdan ne johonkin tarpeellisempaan. Viimeksi vaihdoin ystävän kanssa vanhan pianojakkaran valaisimeen, sillä tarvitsin kattovalaisinta enemmän kuin jakkaraa, joita oli kertynyt pari ylimääräistä.

Esineiden historia, muotoilu ja kulttuuriset merkitykset ovat kiehtovia.

Kirppislöytöihin saa toki suhtautua vain kauniina esineinä miettimättä sen enempää mistä ne ovat peräisin, niin minäkin tein! Mutta sitten kävi niin, että aloin kiinnostua myös niiden valmistajista ja suunnittelijoista, iästä ja kulttuurisesta maisemasta, johon ne olivat syntyneet. Kun tietää vähän mistä kirppisaarteet ovat peräisin ja mitä niiden suunnittelussa on ajateltu, niistä iloitsee ja niitä arvostaa vielä entistäkin enemmän. Ajattelen, että on tärkeää kohdella kunnioituksella esineitä ja kalusteita ympärillään. Silloin niistä pitää huolta ja niihin sitoutuu.

Kauniisti hiotut lasirasiat ja pikkulautaset olivat edullisia kirppislöytöjä ja sopivat loistavasti korujen sun muun pikkutavaran säilytykseen.

1 ~ Kiertele usein

Ihmisiä, jotka tuskailevat etteivät löydä ikinä kirppiksiltä mitään, yhdistää yleensä se, että he käyvät kirppiksellä ehkä kerran tai kaksi vuodessa. Ja toisaalta ne tyypit, jotka löytävät jatkuvasti toinen toistaan upeampia juttuja, ovat juuri heitä, jotka piipahtavat säännöllisesti tutkimassa laareja.

Tärkein vinkki onkin: käy kirppiksellä usein! Itse piipahdan kirppiksillä useamman kerran viikossa aina kun niitä osuu sopivalla hetkellä vastaan, monesti kiireettöminä aamuina koiran kanssa aamukävelyn varrella. Kerran tulin koiraulkoilutusreissulta kotiin rottinkipöydän kanssa. Sovin kesäisin myös kahvitreffejä ystävien kanssa Hietsun torille: ensin kierretään kirppispöydät, sitten istahdetaan kahville.

Mitä useammin käyt, sen useammin tulee aarteita vastaan.

2 ~ Määrittele mistä olet kiinnostunut

Kirppiksen tavarapaljouden skannaamista helpottaa, jos on jotain käsitystä siitä minkälaisia asioita etsii, mistä tyyleistä ja millaisista nyansseista tykkää? Konkreettisia tarpeita voi listata: isommat kahvimukit. Taso eteiseen. Jotain väriä olohuoneeseen. Viikonloppukassi. Sopivia tunnelmia ja nyansseja voi metsästää helposti lehdistä, netistä ja Instagramista. Minua inspiroi eniten alkuperäislähteet, kuten vanhat kirjat, leffat ja dokumentit, taiteilijoiden kodit ja ateljeet – tilat, tunnelmat ja tyylit ajalta ennen sosiaalista mediaa ja Pinterestia.

Pidä pää kylmänä. Kirppikseltäkään ei kannata ostaa mitään turhaa, joka jää lojumaan kaappiin. Jos et ole tuunaajatyyppiä, et tule kaventamaan myöskään sitä vähän liian isoa kirppismekkoa. Asioita voi sulkea tietoisesti myös pois: jättää astiat väliin, jos keittiön kaapit pullottavat jo valmiiksi, tai skipata kengät, jos niitä on muutenkin liikaa.

Omalla kirppisostoslistallani on tällä hetkellä Arabian Ruska-astiasarjan kahvikupit ja teemukit ja joku iso peili uuden kodin eteiseen, sillä vanha ei sovi sinne. Lisäksi kestolistallani on kiinnostavat taideteokset ja taidekirjat, käsintehty keramiikka ja pari vanhaa juomalasisarjaa, joita omistan muutaman ja haluaisin vielä pari lisää. Yleisesti ottaen en kerää kokonaisia sarjoja, vaan poimin kauniita asioita jonkin epämääräisen intuition varassa ja luotan siihen, että eripariset löytöni yhdistää jokin punainen lanka, joka saa ne näyttämää hyvältä yhdessä.

Kukkamekko ja Samujin nahkasandaalit ovat kirppishankintoja, vuosia mukana kulkenut rannerengas on vintagekoruja myyvästä pikkuputiikista.

3 ~ Tunnista esineiden potentiaali

Uskon, että säännöllisten kirppisvisiittien lisäksi tämä on ominaisuus, joka yhdistää kokeneet kirppishaukat: he tekevät huippulöytöjä, koska osaavat irrottaa mielessään esineet kirppiskaaoksesta ja nähdä ne kodissaan tai vaatekaapissaan muiden tavaroidensa keskellä.

Kirppiksen tavarameren keskellä ei ole nimittäin aina helppo hahmottaa miltä jokin esine tai vaate istuu omaan elämään, mutta sitä kannattaa harjoitella. Kokeile ajatusleikkiä: ihastuisinko tähän, jos näkisin sen väljästi sisustetussa kaupassa tai sisustuslehden jutussa? Kysy myös itseltäsi: tiedänkö jo minkä kanssa tämän pukisin tai mihin tämän esineen sijoittaisin?

Ei pidä antautua halvan hinnan hurmaan: ihan kiva pellavahuivi ei muutu aarteeksi, vaikka se maksaisi vain euron. Poimi mukaan vain asiat, jotka saavat sydämesi sykähtämään tai sielun hyrisemään.

4 ~ Tarkista kunto

Itsestäänselvyys, joka unohtuu helposti kirppishurmoksessa! Tsekkaa aina vaatteiden napit, saumat ja vetoketjut, kenkien pohjat ja korkolaput, kalusteiden liimaukset ja kiinnitykset, esineiden pinnat. Varsinkin laitteiden kohdalla on syytä olla tarkkana ja niitä onkin monilla kirppiksillä mahdollisuus tarkistaa. Itse löysimme juuri kierrätyskeskuksesta muutamalla kympillä 60-luvun kaiuttimet, jollaisista saa vintageen erikoistuneissa audioliikkeissä pulittaa satoja euroja. Pikainen testaus paljasti, että kaiuttimet olivat loistokunnossa ja niin ne lähtivät matkaan.

Pienten vikojen ja kulumien korjaaminen tai vaikka vanhanmallisen pistokkeen vaihtaminen uuteen ei välttämättä ole iso homma ja voi hyvinkin olla sen arvoista, sillä pieneen kunnostamiseen valmis voi tehdä loistolöytöjä hyvinkin edullisesti. Haluat ehkä kuitenkin arvioida asiaa ennen ostopäätöstä etkä vasta sen jälkeen.

Pyöreä musta maljakko on kympin löytö berliiniläisestä antiikkikaupasta, korkea käsintehty maljakko on kirppikseltä Australian Queenscliffista.

5 ~ Suosi laatua

Secondhandinakin kannattaa ostaa vain laadukasta tavaraa, joka kestää käyttöä. Kertakäyttötavaroita ja huonosti tehtyjä lastulevykalusteita löytyy yllin kyllin kirppiksiltäkin, joten vaatii joskus kärsivällisyyttä onkia seasta ne potentiaaliset aarteet. 

Vaatteiden kanssa saa olla tarkkana, sillä halpatrikoo on valloittanut valitettavasti kirppiksetkin ja todelliset löydöt vaativat usein tarkkaa silmää ja aikaa penkoa. Kannattaa kiertää kaukaa nyppääntyneen trikoot ja akryylit ja etsiskellä mieluummin luonnonmateriaaleja, kuten nahkaa, pellavaa ja silkkiä. Ne maksavat uutena paljon, mutta niitä voi löytää kirppiksiltä pikkurahalla – sitäpaitsi vanha silkki ja pellava on monesti paljon vahvempaa kuin nykyiset materiaalit.

Vanha rulokaappi ja retrovalaisin olivat rento yhdistelmä vanhan kodin makuuhuoneessa. Myös kirjoista osa on hankittu kirppiksiltä.

6 ~ Nopeat syövät hitaat

Itse piipahtelen kirppiksille vähän miten sattuu, mutta kirppisvisiitit voi ajoittaa viisaastikin, jos ehtii. Torikirppiksille kannattaa iskeä joko heti aamusta, kun myyjät ovat vasta puranneet laatikkonsa, tai sitten päivän lopussa, kun viimeisiä aarteita viedään parhailla hinnoilla. Itsepalvelukirppiksillä vaihtuvat myyjät ja sen myötä valikoimat yleensä tiettynä päivänä viikosta – usein maanantaina, jolloin kirppikset ovat kiinni, eli tiistaisin kannattaa osua paikalle. Secondhandiin ja vintageen erikoistuneilla liikkeillä, kuten Fidalla ja UFFilla, on usein tyhjennyspäiviä, joista pysyy kärryillä seuraamalla niitä somessa tai tilaamalla uutiskirjeet sähköpostiin. Ja tyhjennysten jälkeinen aukiolopäivä on tietysti paras hetki tsekata tilalle saapuneet uudet valikoimat.

Kirppisapajilla ei kannata aikailla. Jos löydät jotain mistä pidät, iske kiinni heti, koska minuutin päästä voi olla liian myöhäistä.

Vanhan kotimme eteisessä melkein kaikki oli hankittu kirppiksiltä tai vintageputiikeista. 

7 ~ Tongi takahyllyt ja laatikot

Älä tyydy vilkaisemaan läpi vain päällimmäiset tavarat! Käännä katse myös takahyllyille ja kurkkaa myös pöytien alle sekalaisiin rojulaatikkoihin. Edullisimmat ja jännittävimmät löydöt odottelevat usein siellä, mistä kiireisemmät kirppisasiakkaat ovat kulkeneet ohi.

Pöytä kannattaa tutkia huolellisesti varsinkin, jos olet jo löytänyt siitä jotain kiinnostavaa. On mahdollista, että sinulla ja myyjällä on samantyyppinen maku! Ajan kanssa penkomalla voi löytyä vaikka mitä muutakin. Pätee myös antiikkikauppoihin: jos löydät putiikin, jossa on paljon makuusi osuvia aarteita, kannattaa tutkia hyllyt läpikotaisin ja ehkä myös kysäistä mitä jännää varastosta löytyy.

8 ~ Säästy virhehankinnoilta, käytä mittanauhaa

Jos katselet huonekaluja, pohdintaa ja päätöksentekoa helpottaa huomattavasti, jos olet ottanut valmiiksi kodin mittoja muistiin – ei tarvitse sitten kotona tuskailla, kun kaunis senkki onkin viisi senttiä liian leveä tai peili liian kapea sille suunniteltuun paikkaan. Pätee myös vaateostoksilla: aina ei ehdi tai jaksa sovittaa, joskus se ei ole mahdollistakaan. Silloin voit tarkistaa kriittiset kohdat kätevästi mittanauhalla ja vertailla niitä mittoihisi, jotka olet tietysti naputtanut puhelimeen muistiin. Mittaa muistiin ainakin vyötärön- ja lantionympärys, jalan pituus haarasta nilkkaan ja rinnanympärys.

9 ~ Maltti on valttia

Kirppistely ei sovi kiireisille ja kärsimättömille, joille tärkeintä on valmis lopputulos. Se on parhaimmillaan elämäntapana tai rentouttavana harrastuksena, sillä haahuilu, penkominen ja tutkiminen on itsessään hauskaa, vaikka mitään ei tarttuisi mukaan. Kirppistely on kaikkein kivointa kun siihen ei liity paineita, odotuksia tai kiirettä löytää jotain, ja kummallista kyllä, silloin tekee myös eniten loistavia löytöjä! Kai se on tässäkin jutussa niin, että parasta syntyy rennoin rantein ja puristamatta mailaa.

Rottinkinen tarjotin on yksi lempiesineistäni ja maksoi kirppiksellä kolme euroa. Viime viikolla näin antiikkikaupassa saman tarjottimen varustettuna 440 euron hintalapulla. On kuulemma Artekin eikä ollut tuotannossa enää vuosikymmeniin.

10 ~ Tee täsmäiskuja silloin kun etsit jotain tiettyä

Eihän sitä ikinä tiedä mitä kirppiksiltä löytyy, mutta metsästystä voi kyllä helpottaa silloin kun hakusessa on jotain aivan tiettyä. Facebookin kierrätys- ja myyntiryhmät ovat loistavia paikkoja ilmoitella ostohaluistaan ja nettisivut kuten Tori.fi, Huuto.net ja Bukowskis-huutokauppa palvelevat monipuolisilla hakutoiminnoillaan. Myös Kierrätyskeskuksen, UFFin, Fidan myymälät ja Punaisen Ristin Kontti- putiikit ovat loistopaikkoja täsmäiskuihin, koska niissä tavarat on lajiteltu ja laitettu esiin tuoteryhmittäin. Näet kertasilmäyksellä onko huonekaluosastolla sopivaa hyllyä tai laukkulaarissa oikeanlaista kesäkassia. Pelkästään pääkaupunkiseudulla on tukuttain esimerkiksi kierrätyskeskuksen myymälöitä ja tavarataloja.

50-luvun puupöytä, messinkitarjotin ja kaikki lasit: arvasitte oikein, kirppikseltä.

Kiinnostaa: millainen on teidän suhde kirppiksiin, secondhand-putiikkeihin ja antiikkikauppoihin? Käyttekö usein, mitä tarttuu mukaan? Löytyykö vinkkejä listan jatkoksi? Sana on vapaa kommenttilootan puolella!

PS. Seuraavaksi vuorossa: parhaat kirppikset ja antiikkikaupat.

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

21 thoughts on “10 x kirppisvinkit

  1. Olipa hauska yhteensattuma, löysin juuri samanlaisen rottinki tarjottimen. Ja samalla reissulla näin teidät myös Loimaan Lidlissä.

  2. Pohjoisen sukulaistätini käyvät Ruotsin puolella esim. Luleåssa kirpparilla, mm.ihania astioita ovat tuoneet.
    Täällä pohjanmaalla oon myös nähnyt myynnissä ruotsista tuotuja antiikkihuonekaluja, oisko siellä niitä enemmän tarjolla, kuin meillä? Ainakin on ollut leveämpi leipä pidempään.
    Teillähän on nyt hyvät mahikset laajentaa kirpparikierrokset naapuriinkin ;)

  3. Stellaaa mä en kestä ihana juttu taas ja tuo lasikuva jossa on erilaisia laseja, se bourbon/viskilasin näköinen lasi ni mullon sellanen 1 lasi, löyty kirppikseltä myöskin. Oon harmitellu ku en oo löytäny toista :) kiitos!

  4. Mainio juttu ja kauniit kuvat, tästä sai hyviä vinkkejä. Vielä kuulisin mielelläni suosittelemiasi kirppareita ja vintageputiikkeja!

  5. Niin asiaa kirjoitat taas!
    Minulle on tuota tavaraa, mitä monet etsivät kirppareilta, kertynyt isovanhemmilta ja lähisuvulta. Olen aina rakastanut pappani aikoinaan tekemää jykevää keittiönpöytää. 50-luvun huonekaluja ja vanhaa keramiikkaa. Nämä ja isosetäni tekemät matalat tasot kulkevat mukanani.
    En pidä Ikea-kodeista, niistä joissa tunnet käveleväsi Ikean luettelossa. Enkä niistä blogikodeista, joissa kaikki on kopioitu toisten bloggaajien kodeista. Mutta jokainen asukoon tyylillään.

    Olen kesän aikana myynyt facebookim kirppareilla ja Torissa huonekaluja ja tavaraa. Ikean paniikkihätäostokseni ovat menneet heti! Lack-pöydästä tuli jopa “kinaa”. Mutta vanha, täysipuinen, laatikollinen sohvapöytä ei kelpaa ja täyspuinen hyllykin odottelu ostajaansa melko pitkään.

    Itse en kirppareita juurikaan kiertele, koska en tavaroita kotiini halua. Mutta lähipiirissä on innokkaita kirpparien kiertelijöitä ja jotkut löydöt ovat kyllä hämmästyttäviä!

  6. Kiitos inspiroivasta postauksesta! Itse olen myös varsinainen kirppishai ja arjen esteetikko. Silmä on tosiaan kehittynyt vuosien saatossa hurjasti aarteiden bongaukseen ja voin allekirjoittaa kaikki vinkkisi! Innolla odotan postausta kirppis -suosikeistasi! Parhaat löytöni olen itse tehnyt muualta kuin Helsingistä. Täällä hinnat ovat usein kohtuuttoman kovat huomioiden että kyseessä second hand tavara. Mutta jos jotain todella tarvitsen ja haluan, niin olen myös valmis maksamaan. Itse olen löytänyt ihania messinki esineitä sieltä sun täältä, ulkomaita myöten. Parhaat tonkimispaikat Berliinin, Pariisin ja Nykin ulkoilmakirppikset viikonloppuisin! Yllättäen Kotkan kirppiksiltä olen löytänyt ihania eläimen pääkalloja seinälleni ja maailman upeimman vanhan messinkisen ananaksen sekä pinkin samettisen sohvakaluston tahuttoman halvalla! Tukholman vintage liikkeestä löysin maailman ihanimman silkkisen Isabel Marantin mekon parilla kympillä! Toivon vaan, että aikaa olisi enemmän kollata etenkin Suomea ristiin rastiin. Mutta jatka Stella näitä juttuja, ihan parhaita! :)

  7. Hei,ihailen tyyliäsi ja bongailen samantyylisiä tavaroita itsekin. Laatu ja aidot materiaalit kiinnostavat. Kodissasi on viehättäviä yksityiskohtia ja ajaton kokonaisuus. Pyrin käymään pari krt. /vko. Homealtistuneena jotain kivoja juttuja täytyy skipata ja se vähän rajoittaa esim. Tori. fi ostoksiakin. Oletko törmännyt kirppistellessäsi lutikoihin? Teetkö varmuuden vuoksi lutikkakäsittelyt? Tuntuu että niistä pelotellaan etenkin pääkaupunkiseudulla.

  8. Hyvä kirjoitus, olen alkanut minäkin päästää irti tavaroista, joita en ole aikoihin käyttänyt. Onpa kevyempi olo, tilaa tulee ja on kiva katsella erilaisia tavaroita, joilla voi myös kotia uudistaa, kirppareilta enimmäkseen.

  9. Mun paras kirppisvinkki on tarkastaa mökkimatkoilla pienempien kaupunkien ja kylien kirppikset! Olen löytänyt useat parhaat löytöni Joensuusta, Jyväskylästä ja kaikenmaailman pikkukirppiksiltä matkan varrelta. Hinnat ovat usein Helsinkiä edullisempia, ja löytöjä putkahtelee useammin vastaan.

  10. On aivan totta, että mitä useammin kirpparilla vierailee, sitä parempia (ja enemmän!) löytöjä tekee. Edelleen jaksan ihmetellä, millaisia aarteita ja designklassikoita olen itsekin onnistunut löytämään pilkkahintaan tai jopa ilmaiseksi. (Toisaalta nykyäään hintataso on kaikesta huolimatta minusta korkeampi kuin viitisentoista vuotta sitten kun enemmän kirppareita harrastin. Ihmiset ovat tietoisempia tavarasta ja designista, mikä nostaa hintoja monien esineiden ja sarjojen kohdalla.)

    Kirjoituksesi oli mainio – ja miten upeita, hivelevän kauniisti yhteensopivia esineitä oletkaan onnistunut löytämään! Silti omien kokemusten pohjalta haluaisin tuoda esiin muutaman kriittisenkin ajatuksen kirppiskulttuurista. Tuot esiin kirppistelyn eettisyyden, eikä toki käykään kieltäminen, etteikö käytetyn laatutavaran ostaminen olisi järkevää ja kestävän kehityksen mukaista. Vaan kunpa kaikki – niin ostajat kuin myyjät – toimisivatkin niin kuin sinä, ja keskittyisivät laatuun ja hyödykkeiden pitkäaikaiseen käytettävyyteen! Kirppikset sinänsä eivät nimittäin mielestäni ole lainkaan eettisiä, vaan suorastaan kulutushysteriaa ylläpitäviä rakenteita. Kirppisten yleisyys on mahdollistanut sen, että turhaa kulutusta voi yhä helpommin ja vaivattovammin “viherpestä” dumppaamalla turhakkeet kirpputorille tai kierrätykseen. Kirppareiden olemassaolo legitimoi kritiikitöntä kulutusta, sillä “ainahan voin viedä tämän kirpparille, jos en löydäkään sille käyttöä”. Niinpä ajattelenkin, että kirpputorien olemassaolo omalta osaltaan tukee ja ylläpitää mahdollisuutta kuluttaa luonnonvaroja ja rahaa täysin vailla harkintaa. Lopputuloksena on sitten se, että tänä päivänä kirpputorit totisesti pursuilevat sitä lumppua ja lastulevyä, josta itsekin kirjoituksessasi mainitset. Itseäni tämä ällöttää nykyään siinä määrin, etten enää viihdy kirppiksillä lainkaan. Kaiken sen jo käyttöikänsä alkumetreillä hylätyn rojun näkminen ahdistaa ihan todella.

    Kirpputorit kannattelevat ja uusintavat omalta osaltaan äärimmäisen tavaroistunutta suhdetta maailmaan ja olemiseen. Ymmärrän hyvin, että hankitaan tarpeeseen – niin uutta kuin vanhaakin – mutta tavaran haaliminen haalimisen vuoksi sietäisi minusta joutua tarkemman pohdinnan kohteeksi. Omalla kohdallakin aloinkin pohtia, miten monta kippoa ja kannua ihminen lopulta tarvitsee, vaikka sitten kauniita ja muotoilullisesti arvokkaitakin?

    Tätä nykyä vierailen kirppareilla ehkä kaksi kertaa vuodessa, lähinnä reissuissa. Muuten menen mieluummin kahvilaan tai lähimetsään. :)

  11. Niin odotan et lapset kasvavat isoiksi ja olisi taas aikaa käydä siellä kirppiksillä. Ruuhkavuosina se valitettavasti on niin aikaa vievä harrastus (jossa yleensä ostetaan vain lasten vaatteita…).

  12. Hei Stella, ajan puutteen vuoksi kirppistely on jäänyt vähemmälle ja senkin takia, että kotimme on täynnä turhaa tavaraa, josta yritämme päästä eroon. Joten täytyy ostaa todella harkiten eikä kerätä varastoon sitä tulevaa kesämökkiä varten ;) Mutta tämä sun blogi on niin ihanan inspiroiva, ihan jokainen postaus :)

  13. Olin aikoinaan innokas kirpparilla kävijä, mutta nykyään ei ole aikaa eikä kärsivällisyyttä, koska niitä se kiertely tosiaan vaatii. Mutta siis asiaan, piti kommentoida, että minä voisin myydä sinulle Ruska teekuppeja. :) Laita mailia, jos olet kiinnostunut.

  14. Kiva juttu! Rakastan kirpputoreja ja olen kolunnut niitä viimeiset 15 vuotta. Vaatteita pilkkahintaan rohmuavasta teinistä on vuosien saatossa kasvanut tarkkasilmäinen aarteenmetsästäjä, enkä vuosikausiin ole ostanut juuri mitään uutena, vaan odottanut täydellisten ja tarpeellisten huonekalujen, käyttöesineiden ja vaatteiden ilmestymistä. Olen huomannut ettei mitään kannata ostaa uutena, jos ei ole akuutti hätätapaus, yllättäen kaikki tarpeellinen pistää silmään tavaran keskeltä. Kuten kirjoitit, kierrätetyt löydöt ovat sielukkaita ja vanhat vaatteet laadultaan ylivoimaisia.
    Olen rakentanut vaatekaappini naurettavan halvoilla löydöillä, etsintää ja malttia se vain vaatii. Usein löydän vaatteita myös kirppisten saa ottaa -laareista, joista parhaat löydöt on 6 vuotta etsimäni mokkanahkainen 60-luvun minihame, useampi merinovillapaita ja monet parit suomessa valmistettuja nahkakenkiä. Voi löytämisen iloa!
    Mielestäni kirppisten kiertely kehittää silmää ja omaa makua paremmin kuin mikään muu – tarjolla on niin paljon yllättäviä ja toinen toistaan erikoisempia juttuja. Eihän sitä voi tietää mihin ihastuu, ennen kuin sen näkee!
    Kierrätyskeskuksissa rakastan eniten astiasto-osastoa, silmää hivelee katsella värien mukaan aseteltuja astioita ja muuta lasitavaraa, etsiä katseella jotain erityisen kaunista ja miettiä mikä muotoilussa toimii.
    Viimeisenä vielä rollolaisen vinkki seuraavalle lapinlomallenne; Arabian Ruskaa ja muitakin astiastomalleja löytyy isoina paketteina keskustan Tuhat-torilta. Hinta on halpa ja Ruskan kuppeja löytyy montaa eri mallia ja sävyä – kurkkaappa sinne! Itselläni on kaapissa juurikin sarjan teeastiasto, joka ei mene rikki millään! Kerran yritin pirstoa vasaralla korvatonta kuppia ojitukseksi kukkaruukkujen pohjalle.. kolmannella lyönnillä hajosi ruukku alta ja vasta pitkällisen moukaroinin jälkeen kuppi.

  15. Voi ihana Stellanen!
    Niin kiva lukea sun juttuja! Nyt ja aina. Kiitos siitä!
    Ja tätä juttua! Samaistuin täysin.
    Kuvissa on montakin samaista tavaraa ja esinettä, mitä minunkin kodistani löytyy. Siinäkin mielessä oli, niin kotoista ja mukavaa lukea juttua.
    Hassua.
    Olen samaa mielestä, että käy kirppiksillä aina vaan, kun mahdollista.
    Kesäisin on kylillä, pikku pitäjissä ja kaupungeissa ihan mahtavia ns vintin tyhjennyksiä, joita kannattaa katsastaa. Niistä löytää usein löytöjä mukavaan hintaan.
    Asun ”ikälopussa”talossa (lue Tornionjoki) ja haluan kaikkea ”ikäloppua” / aikaa nähnyttä kotiini.
    Olen samaa mieltä, että aikanaan tehtiin paremmista materiaaleista tuotteita. Selvä se tietysti, kun silloin oli ajatus, että tavara kestää. Ja kestäähän se.
    Ja se toinen puoli ekologisuus. Kannatan isosti!
    Joskus löytää jotain sellaista mitä on koko aikansa etsinyt ja siihen se vaan tupsahtaa jossakin mummon pihakirppiksellä, vaikka Loviisan kauniit pihat tapahtumassa.
    No, mutta Turussa on Ekotori niminen Kirppis ( niitä löytyy Turusta ja lähikunnista ja kaupungeista), missä on myyntiloossi-tyyppiseksi tavaraa. Niistä usein löytää vaikka ja mitä. Paitsi, että osa ihmisistä on ymmärtänyt tavaran arvon ja pyytävät liikaa.
    Sitten on ihan mahtava Martin Aitta Martinkadulla. Todella kiva kauppa. Aalto/Artek linjaa pääsääntöisesti, mutta oikein kivoja juttuja ja huippu tyypit siellä auttelemassa.
    Lamppuja sieltä itse olen muutaman jo ostanut. Suosittelen isosti!
    Kontti kans ihan hyvä ja löytöjä sieltäkin tehnyt.
    Kaikki pihakirppikset ja siivouspäivä-kirppikset on hyviä kans. Ihania talon pihoja, joista tyhjennetään sitä sun tätä pois= löytöjä.
    Antiikkikauppojen on täällä myös tuhat ja sata ja ihan löydökkäitä paikkoja myös. En sen enempää niitä luettele.
    Iltatori Turussa myös, niinkun Hietsussa on aika hyviä juttuja. Ihmiset tyhjentävät vinttejään.
    Äkkiseltään nämä tässä ja nyt tuli mieleen.
    Jemiä Pohjoiseen ja muuhun remontointiin.
    Kiva lukea niistä tarinoita.
    -Heli

  16. Kyllä! Mielestäni sama ajatusmaailma sopii myös uutena hankittuihin esineisiin: osta vain se, jonka palavasti haluat ja suosi laatua. Itse ahdistelen suunnattomasti nykyistä sisustustamme, joka kyhättiin kasaan suht nopeasti muuton jälkeen (vajaa viisi vuotta sitten….) ajatuksella “vaihdetaan tämä ja tämä sitten myöhemmin”. Ihan surkea ajatusmalli, joka on aiheuttanut vain pahaa mieltä. Joten nyt tulevan pintaremontin siivittämänä, vihdoin saan tilaisuuden laittaa eteenpäin huonekalut, jotka eivät enää meitä palvele. Tällä kertaa emme aio pitää kiirettä, vaan fiilistelemme rauhassa kodin uutta henkeä. Second handina löydetyt huonekalut tulevat varmasti lisääntymään. Enkä malta odottaa, että pääsen ripustamaan eteisen kattoon facebookin kierrätysryhmästä bongatun ihanan vintage-valaisimen. Se on niin kaunis, että meinaan pyörtyä joka kerta sen nähdessäni.

  17. Olen toisaalta vähän kuin tuo aloituksessa mainitsemasi tyttö: valittelen, etten koskaan löydä mitään kivaa mutta samalla tiedostan, että käyn liian harvoin kirppiksillä. Lisäksi kun käyn, käyn yleensä aina sillä yhdellä ja samalla jättimäisellä itsepalvelukirppiksellä, mistä harvemmin mitään aarteita löytää. Pitäisi lähteä kaupungista pois, pienten kylien syrjäisille kirppiksille. Siinäpä kesäretki-idea, joka tänäkin kesänä jäi toteuttamatta.

    Itse kerään suomalaista lasitavaraa ja Arabian puhalluskuvioisia kuppeja, joten fb:n Arabia-kirppis -ryhmä on mainio, vaikkakin hinnat kipuavat usein korkeiksi. Samalla olen katkera, kun ihmiset mainostavat, kun ovat löytäneet kierrätyskeskuksesta jonkin aarteen todella halvalla. “Miksen minä koskaan?!” Niinpä niin.

    Tällä hetkellä roolini on kantaa kamaa kierrätyskeskukseen, kun tyhjennämme äitini kanssa hänen omakotitaloaan. On pakko ihaillen todeta, että hienoa, kun on Ekotori! Sinne on saanut raijata kaikkea pientä sälää mutta myös toimimattomat sähkölaitteet ja esim. maalit ja tärpätit sun muut.

  18. Minä löysin oman marokkolaisen mattoni tori.fi :stä, enkä olisi ikinä uskonut että siellä sellaisiakin on…. Hinta kirpaisi aluksi mutta matto ilahduttaa joka päivä. Kannatti!

  19. Itse pidän eniten Kierrätyskeskuksista ja Konteista, ja voisin allekirjoittaa hyvinkin kaikki vinkkisi! Ulkomailla melkein aina etsin käsiini kirpputorit, ja manailen työmatkoilla että miksi jotkut pitävät kirppikset vain sunnuntaina (kun jo pitää olla kotona).
    Vinkkeinä vielä, että kirjat kannattaa aina käydä läpi, joskus löytyy kirjailijan nimmarillakin (hei Jussi Valtonen ja Sofi Oksanen!). Viikonloput ovat vähän huonoja paikkojen kiertämiseen kun siellä ovat kaikki muutkin, suosin itse väliä ma – ke. Vaatteita en tällä hetkellä katsele niinkään mutta silkkiä joskus metsästän ihan erikseen (kasariajan silkki on vahvempaa kuin nykyään).
    Jos eksytte itäisempään Helsinkiin niin suosittelen lämpimästi Kontulan ja Itäkeskuksen kierrätyskeskuksia ja Itiksen Konttia!
    Lönnrötinkadun entinen kierrätyskeskus oli ihan legendaarinen: kasaribileisiin löydetty euron laukku myöhemmin paljastui Celinen laukuksi… O_O

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.