Lomatunnelmaa makuuhuoneeseen (ja pehmeitä paketteja jouluun)

Kaupallinen yhteistyö Familon ja Asennemedia

Ihan kuin tänä jouluna olisi ollut tavallista rennompi meno. Jouluruuhkissa ryysiminen ja kilpavarustelu ei tunnu kiinnostavan ketään, ja hyvä niin. Pitkä ja pimeä syksy on tainnut verottaa kaikkien jaksamista ja kaikkein eniten kiinnostaa yhdessäolo, pitkät yöunet ja aikatauluton oleminen.

En ole mikään poikkeus. Eniten odotan joululta juuri tuota kiireetöntä aikaa, kun saa hyvällä omatunnolla unohtua teekupin kanssa sänkyyn lukemaan kirjaa. Hämäriä aamuja, kun huoneen nurkkaan voi sytyttää valon, mutta ei tarvitse vielä nousta tai oikeastaan edes herätä. Iltoja, kun saa sujahtaa peiton alle heti kun huvittaa.

Luvassa vielä muutama kaunis ja käytännöllinen joululahjavinkki, jotka sopivat täydellisesti lomajoutilaisuuteen (ja sen jälkeen koittavaan arkeen). Jo vuoden kestäneen yhteistyömme tiimoilta tutuksi tullut suomalainen Familon on kerännyt verkkosivuilleen joulukalenterin verran lahjavinkkejä: 24 tuotetta, jotka irtoavat jouluaattoon asti 24% alennuksella. Poimin joukosta omat suosikkini, jotka taikoivat makuuhuoneeseen ihanan pehmeän lomatunnelman. Aaaah saanko ottaa joululomaan pienen varaslähdön?

Kääräise pakettiin pellavainen petaus

Sekä me että väliaikaisen sänkylisenssin saanut mäyräkoira ihastuimme Korsi-pellavalakanoiden pehmeyteen ja minimalistiseen kuosiin. Harkitsimme ensin mustavalkoista versiota, mutta luonnonläheinen harmaan ja beigen sekoitus eli greige vei voiton. Kaikki lakanamme ovat yksivärisiä ja vaihtelu ilmeisesti virkistää, sillä simppeli printti tuntuu itseasiassa tosi freesiltä vaihtoehdolta. Se on myös helppo yhdistää yksivärisiin lakanoihin.

Syitä rakastaa pellavaa: sen kasvattamiseen ei tarvita keinokastelua tai torjunta-aineita, se on superkestävä materiaali ja paranee vaan pesusta pesuun, ja mikä ihaninta, se näyttää hyvältä ryppyisenä. Elämä on liian lyhyt lakanoiden silittämiseen.

Mutta kaikki eivät pidä pellavasta ja sekin on ihan ok. Korsi-lakanoista on tarjolla myös edullisempi puuvillainen versio, josta löytyy greigen ja mustavalkoisen lisäksi vaaleanpunainen sävy – näet tästä kaikki vaihtoehdot.

Kaunista kylpyhuoneeseen

Välimerellisestä kulttuurista tutut hamam-pyyhkeet ovat valloittaneet viime vuosina myös pohjoismaita, sillä niiden ominaisuudet ovat loistavat: ohuet pyyhkeet mahtuvat pieneen tilaan kaapissa tai kassissa ja kuivuvat nopeasti käytön jälkeen. Olen itsekin rakastunut konseptiin ja tuonut Istanbulista ohkaisia pellavapyyhkeitä, mutta poikaystävä ei ole ollut järin ihastunut niihin, sillä hänen mielestään ne eivät kuivaa tarpeeksi tehokkaasti. Siksipä Familonin uusi harmaaraidallinen hamam-pyyhe on otettu meillä ilolla vastaan: toinen puoli on sileää ja imukykyistä puuvillaa ja toinen on ohutta froteeta. Nyt kuulemma toimii, eikä haittaa yhtään, että pyyhe on valtava. Tykkäämme tummanharmaasta, mutta siitä löytyy myös vaaleampi harmaaraidallinen versio.

Anna lahjaksi paremmat unet

Olen tullut tänä syksynä siihen tulokseen, että laadukas tyyny on loistava lahja, sillä yllättävän harvat muistavat tai raaskivat vaihtaa tyynynsä niin usein kuin kannattaisi. Hyvällä peitolla pärjää vuosia, kun muistaa välillä pestä ja tuulettaa, mutta tyynyt ovat paljon kovemmalla kulutuksella ja pitäisi siksi vaihtaa parin vuoden välein.

Tyynyllä on todellakin väliä: olemme nukkuneet ihan liian kauan monta vuotta sitten hankituilla litteiksi liiskoiksi puristuneilla tyynyillä. Saimme Familonilta uudet puolikorkeat untuvatyynyt ja eron huomasi yhdessä yössä, sillä herätessä niskan joka-aamuinen jäykkyys oli historiaa. Että voikin lopulta olla niin pienestä asiasta kiinni!

Meillä on tavallisten tyynyjen lisäksi kaksi jättityynyä, jotka alkavat olla elinkaarensa päässä. Konsepti on loistava eikä siitä luovuta, täytyy vaan vaihtaa tilalle Familonin jättityynyt. Jättityynyillä saa loihdittua hotellihuoneesta tutun muhkean petauksen, jossa on ihana lukea tai katsoa leffaa.

Torkkuhetki on paras hetki

Olen tunnustuksellinen vilukissa ja haahuilen suurimman osan talvesta kotona pukeutuneena villapaitaan, villasukkiin – ja vilttiin. Jarno on ihan samanlainen vilttien suurkuluttaja ja meillä viltteihin kääriytyy usein yksi tai kaksi koiraakin. Siksi vilttejä saa olla mielellään joka huoneessa, jotta jokaiselle riittää.

Familonin puuvillainen torkkupeitto on muhkea ja sopii pehmeän materiaalinsa ansiosta hyvin ihan kaikkien käyttöön. Jarnon iho on herkkä kutisevalle villalle, niinpä hän on ominut peiton itselleen (ja antaa pitkin hampain meidän muiden välillä lainata sitä). En tiedä onko Familon suunnitellut peiton käytettäväksi kotivaatteena, mutta todistettavasti se toimii myös sellaisena.

Täytyy tähän loppuun vielä sanoa, että ylivoimaisesti paras sijoitus kodin viihtyvyyteen ja elämänlaatuun on ollut ympäristöystävällisesti valmistettu ja superlaadukas sänky, joka saapui meille Familonilta viime keväänä. Ikävöin sitä aina kun matkustan ja parasta kotiinpaluussa on pääseminen takaisin omaan sänkyyn.

Vuonna 1966 perustetun Familonin sänkyjen laatu on vakuuttanut siinä määrin, että hankimme heiltä Lapin kakkoskodin vierashuoneeseen sängyt, mistä vieraat ovat olleet mielissään. Tekisi mieli uusia myös meidän oma sänky – uuden tieltä väistynyt vanha sänkymme nimittäin muutti pohjoisen kakkoskotiin, mutta on siellä ihan yhtä huono kuin oli Helsingissäkin. Sänkyuudistus voisi olla ensi kesän projekti.

Loppuun vielä nopeat vinkit makuuhuoneen valmistamiseen joulua varten:

1 ~ Älä vaan ryhdy mihinkään suursiivoukseen, jos ajan kanssa tekee muutenkin tiukkaa näin joulun alla. Täydellisyydentavoittelua tärkeämpää on ladata akkuja ja levätä. Ajelehtivat tavarat voi piilottaa surutta kaappeihin, sitä varten ne ovat.
2 ~ Tuuleta huone hyvin ja petaa sänkyyn puhtaat lakanat.
3 ~ Tyhjennä yöpöytä ja sijoita sille vain asioita, joihin haluat keskittyä jouluna. Minun yöpöydällä tulee olemaan vain pino kirjoja, marsipaania ja tilaa teekupille.

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Ensi kesän festariuutisia

Nyt on kuulkaas onni olla Suomessa asuva musadiggari! Viime päivinä on julkistettu ensi kesän kaupunkifestareiden ensimmäiset artistikiinnitykset ja olimme molemmat haljeta toinen toistaan mahtavammista uutisista.

Festarikauden starttaa Sideways, jossa vierailin viime kesäkuussa ensimmäistä kertaa. Tästä on näköjään tulossa tapa, sillä ensi kesänä Sidewaysissa nähdään yksi vanhoista lempibändeistäni, brittipopin aallonharjalla surffannut ja viimeisenä neljästä suuresta yhä seisova Suede! Oli korkea aika tulla takaisin, yhtye on nähty Helsingissä edellisen kerran vuonna 2002 juuri ennen telakalle jäämistään. Sueden karismaattinen keulakuva Brett Anderson oli yksi teinivuosieni tyylivaikuttajista ja muutenkin tietysti tärkeä tyyppi, sillä hän on tehnyt kappaleita kuten The Beautiful Ones ja ikisuosikkini Europe Is Our Playground. Se julkaistiin alunperin Trash-sinkun b-puolella ja myöhemmin Sci-fi Lullabies -kokoelmalla, johon kerättiin kaikki b-puolet Sueden siihenastisen tuotannon varrelta (ja on edelleen loistava kokonaisuus täynnä vähän vähemmän tunnettuja ja puhkisoitettuja Suede-helmiä). Monen Suede-fanin iloksi ja toisten kauhuksi yhtye teki joitakin vuosia sitten comebackin ja julkaisi uusimman levynsä The Blue Hour viime syyskuussa. Itselle tärkeiden artistien comebackit ovat aina vähän osastoa uhka vai mahdollisuus, mutta kritiikot ovat kehuneet uutta levyä estoitta, joten täytyy selvästi ottaa se tehokuunteluun.

Sidewaysin lavalle kipuaa myös amerikkalainen Kurt Vile & The Violators, yhtye jonka nokkamiehestä tulin sattumalta juuri viikko sitten kirjoittaneeksi. Jenkki-indien kultapoika on tunnettu raukean letkeistä kappaleistaan, joissa kaikuu niin 70-luvun nimet Neil Youngista Tom Pettyyn kuin tämän päivän indievaikutteet.

Myös festarikauden puolestaan päättävä Flow Festival julkisti artistikiinnityksiä, joista perheessämme iloitaan isosti. Father John Misty on yksi Jarnon tämänhetkisistä suosikkiartisteista: superlahjakas muusikko-tuottaja on soittanut Jarnoa lainatakseni “helvetin hyvissä bändeissä” mutta eniten Jarno diggaa herran nykyisestä itseironisesta alter egosta ja sen ympärille rakentuneesta soolotuotannosta, joka on keitos yhteiskunnallista kannanottoa, kirjoittajansa elämästä ammennettuja henkilökohtaisia tilityksiä ja juurevia indiesoundeja.

Merkittävin uutinen meikälle oli tietysti se, että Suvilahteen saapuu ensi elokuussa brittiläinen postpunk-suuruus The Cure, joka on minulle ei yhtään enempää eikä vähempää kuin yksi maailman tärkeimmistä bändeistä. Robert Smithin johtama yhtye vieraili Suomessa pari vuotta sitten jäähallikeikalla, jonka yhteydessä kirjoitin vanhalle lempibändilleni rakkaudentunnustuksen. Lista on yhä ajankohtainen.

Flow’ssa nähdään myös Jarnon suosikki Tame Impala sekä Robyn, jonka uudesta albumista kirjoitin aiemmin syksyllä. Eniten silti toivon kuulevani Dancing On My Own, joka on kaveripiirissämme julistettu bailuklassikkoasemaan. Tarkoittaa, että sillä kappaleella saa bailut aikaan vaikka aamukuudelta.

Ainoa haaste tulee olemaan se, että olemme ajatelleet viettää suurimman osan ensi kesästä Lapissa, mutta näyttää siltä, että on ainakin muutama syy huristella kesän aikana vähäksi aikaa Helsinkiin. Osuuko ja uppoaako joku näistä kenties teihinkin?

Keittiön uusi elämä

Keittiöremontti toteutetaan yhteistyössä Kitzenin kanssa

Kukaan meitä somessa seuraava ei ole voinut välttyä tiedolta, että uudessa kodissamme tehdään remppaa. Remonttijuttuja on toivottu paljon ja nyt niitä alkaa tulla, sillä olemme vihdoin päässeet vaiheeseen, jossa tapahtuu. Remontin aloittaminen viivästyi ensin seinädraaman takia ja senkin jälkeen moni asunnon rakenteisiin liittyvä seikka on hidastanut sitä, mutta nyt ne on yksi kerrallaan ratkaistu ja olemme päässeet siihen ihanaan vaiheeseen, kun uusi keittiö alkaa pala palalta rakentua paikoilleen.

Mutta miksi kuvissa on vanha keittiömme Tehtaankadulta? Siksi, että se muutti mukanamme Punavuoreen! Se ei ollut mikään itsestäänselvyys, vaan onnekas sattuma: kotimme uusi omistaja oli päättänyt muuttaa asunnon pohjaratkaisua ja rakentaa uuden keittiön asunnon toiselle puolelle. Minun ja kämppäkaverini remontin yhteydessä kolmisen vuotta sitten tehty keittiö olisi jokatapauksessa jäänyt heille tarpeettomaksi, ja niin meille tarjoutui mahdollisuus purkaa ja pakata se mukaan. Monissa paikoissa on muuten ihan normaalia muuttaa keittiön kanssa – esimerkiksi Berliinissä se on enemmän sääntö kuin poikkeus. Teimme siis berliiniläisen muuton Helsingin kantakaupungin sisällä.

Teetimme aikoinaan kauniin ja laadukkaan mustan keittiömme yhteistyössä kotimaisen Kitzenin kanssa ja nyt yhteistyö saa luontevaa jatkoa, kun keittiö muuttaa kanssamme uuteen kotiin. Olen siitä ikionnellinen, sillä ainoa asia, joka muutossa harmitti, oli nimenomaan tuon toiveidemme mukaan tehdyn keittiön jättäminen taakse. Eipä onneksi tarvinnut! Kitzenin asentaja Jani tuli purkamaan keittiön kanssamme ja oli hupaisaa nähdä kuinka kaapiston purkaminen sujui yhtä ketterästi kuin sen kasaaminen aikoinaan. Eipä olisi itseltä onnistunut ihan sukkelasti… Onneksi on ammattilaiset – jotka ovat kaiken lisäksi todella ihania tyyppejä, niin asentajamme Jani kuin Kitzenin Eva, jotka molemmat jaksavat vastailla hölmöihin kysymyksiimme ja keksivät avoimiin asioihin aina paljon paremmin vaihtoehdon kuin itse olisimme tulleet ajatelleeksi.

Kauniiden kaappien takaa löytyy myös integroitu astianpesukone.

Otimme nämä kuvat viikko ennen kuin muutimme pois ja purimme keittiön mukaamme. Jos kuvia vertaa kolmen vuoden takaisiin, niistä huomaa, että keittiökaapistoon ei ole kolmessa vuodessa tullut mitään kulumaa. Kaapit on tehty mattapintaisesta Fenix-nanolaminaatista, joka on kestänyt aikaa ja käyttöä ilman mitään ongelmaa. Moni on vuosien varrella kysynyt onko mattapintaisten kaappien pehmeältä näyttävä pinta hankala pitää puhtaana. Vastaus on ei, päinvastoin! Rasvaisista sormista jää toki tahroja siinä missä jäisi mihin tahansa pintaan, mutta ne on ollut helppo pyyhkäistä rätillä pois, eikä ole tarvinnut hangata tai käyttää mitään erikoisaineita.

Ainoa muutos kolmen vuoden takaiseen taitaa olla se, että Tapwellin kupariseen hanaan on – kuten oli tarkoituskin – tullut tummaa patinaa. Sen voi kiillottaa, jos haluaa, mutta olemme tykänneet hanasta juuri patinoituneena. Hanan ajaton muotoilu viehättää silmää yhtä paljon nyt kuin kolme vuotta sitten.

Pesuallas on antrasiitin värinen Silgranit-allas eli todella kestävää kivimassamateriaalia, jonka neliskulmainen muotoilu tekee siitä tilaihmeen. Pelkäsin vähän etukäteen rikkoisinko vahingossa astioita kolistelemalla niitä altaaseen, mutta eipä ole kolmessa vuodessa mennyt rikki ainuttakaan. Materiaali kestää hyvin käyttöä, mutta ei ole niin kovaa, että koituisi herkkien astioiden tuhoksi.

Keittiömme musta kivitaso on kvartsikomposiittia, jonka rosoinen pinta on pehmeä ja elävä käden alla. Se on näillä näkymin ainoa osa keittiötä, jota emme pysty kierrättämään uuteen kotiin, sillä se tehtiin aikoinaan mittatilauksena Tehtaankadun kotiin ja uudessa kodissa on hiukan erilaiset mitat ja enemmän tasopinta-alaa. Kivitaso painaa ihan käsittämättömän paljon, onneksi Tulikiven miehet tulivat kantamaan sen pois silloin kun purimme keittiön. Viisi kerrosta alas kadulle ei tainnut olla kaikkein mukavin kantomatka, mutta he vaikuttivat tottuneelta (ja ehkä juuri sen vuoksi erittäin hyväkuntoisilta). Uusi kivitaso on tilattu Tulikiveltä ja tulee olemaan hiukan erilainen.

Toinen onnekas sattuma oli tietysti se, että uusi kotimme sattui olemaan keittiöremontin tarpeessa ja saimme asunnon omistajalta luvan ryhtyä siihen. Asunto on muutoin todella kaunis ja hyväkuntoinen, mutta toistakymmentä vuotta vanha keittiö oli parhaat päivänsä nähnyt eikä vastannut meidän tarpeita, sillä käytämme asuntoa monenlaisiin työtilaisuuksiin ja kuvauksiin. Eipä se vanhakaan keittiö kaatopaikalle mennyt, vaan sai uuden elämän meille hyvin tutussa osoitteessa, mökkiolosuhteissa Suvisaaristossa. Keittiökalusteiden kierrätystä parhaimmillaan.

Palataan pian aiheeseen!

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA