Perun puheeni harmaasta viikonlopusta, sunnuntai valkenikin aurinkoisena! Kauhistelin likaisia ikkunoita, joita emme ole pesseet vielä kertaakaan. Koirat löysivät vuoden ensimmäisen aurinkoläntin ja havahduin taas siihen kuinka paljon opittavaa meillä on niiltä: kuka jaksaa välittää likaisista ikkunoista, jos voi torkkua aurinkoläntissä? Tai lojua sohvalla ja juoda kahvin mustana, koska kauramaito on loppu ja kauppa liian kaukana.
Valo teki sunnuntaista epätodellisen. Kuvasin haltioituneena auringon juovittamia huoneita: pöly kimalsi valossa, koirat liikkuivat läntin mukana. Kotona vallitsee tavanomainen sekasorto, kuivuvia pyykkejä siellä täällä, eilisillan lasit unohtuneena pöydälle. Merkkejä elämästä. Merkkejä keväästä.
PHOTOS BY STELLA HARASEK
Mulle sanoi jo vuosikymmeniä sitten eräs iäkäs mummu, sotalotta, erikoissairaanhoitaja kirralta, sekä silloinen näkijä, että tyttö ; elämä pitää elää juuri vain omannäköisekseen ❤️
Paras neuvo ihan kaikkeen <3
Valo ja kesä!!!!!!!
Kyllä! Ihana neuvo.
Ihanat kuvat : ) Kevätpölyvalokuvat ovat <3
Kiitos ♥ Minäkin tykkään!
Ihanaa, noin pitääkin sanoa omassa kodissa, pöly kimaltaa valossa, kiitos Stella, kun poistit pölyangstin auringossa :)
Oi kyllä, se on kaunein näky ♥
Nää kuvat <3
Kiitos, minäkin tykkäsin xx