Ihan kuin kesä olisi nyt vasta alkanut

Kaksi tämän kirjoituksen kuvista on julkaistu Instagramissa osana kaupallista yhteistyötä. Tämä kirjoitus ei ole osa yhteistyötä.

Pohjoiseen lähtöä edeltävänä iltana emme pesseet pyykkiä ja pakanneet pakua, vaan menimme Eiranrannan kallioille. Monen viileän viikon jälkeen oli yhtäkkiä lämmintä, ilma oli sillä tavoin sakea kuin vain heinäkuussa on ja tajusin, etten ole koko kesänä ollut rannalla. Päätimme pakata yöllä ja pestä pyykit aamulla, sujautin kassiin viiniä ja kaksi kirppislasia ja haimme lähikaupasta eväitä. Sinnikkäästi rakastan aprikooseja ja kirsikoita, vaikka olen vähän allerginen kivellisille hedelmille ja marjoille. Kallio oli lämmin ja viini kylmää, suussa kutisi ja yhtäkkiä tuntui kuin kesä olisi nyt vasta vihdoin täällä, saapunut hitaana ja kuumana, seisauttanut ajan aaltojen kohinaksi ja lokkien kirkunaksi.

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Päivä Asuntomessuilla Kouvolassa

Kaupallinen yhteistyö Suomen Asuntomessut ja Asennemedia

Sisustamisesta, remontoimisesta ja talonrakentamisesta kiinnostuneet kuulolle: Asuntomessut Kouvolassa ovat alkaneet! Kirjoitin tovi sitten asioista, joihin meillä oli tarkoitus etsiä messuilta Lapin kakkoskotiimme remppa- ja sisustusinspiraatiota. Listalla oli erityisesti keittiöremontti, uuden kylpyhuoneen rakentaminen ja erilaiset ideat pihalle.

Messuhallin läpi asuntomessualueelle.

Ajelimme viime viikolla Kouvolaan heti aamusta. Tunnin ja neljänkymmenen minuutin matka Helsingistä ei tuntunut pitkältä, siinähän se kului messulehti-Dekoa selatessa ja suunnitellessa mitä kaikkea halusimme nähdä päivän aikana. Varsinaisia messukohteita on 33 ja niiden lisäksi alueelta löytyy pitkä rivi erilaisia näytteilleasettajia. Lounaaseen ja kahvitaukoonkin pitää varata aikaa, että jaksaa kiertää messualuetta.

Varuskunnan vanhasta miehistösaunasta on tullut Muusikon talo (kohde 6), jonne on valmistumassa asuintilojen lisäksi studio.

Messualue sijaitsee Kouvolan Koriassa, Kymijoen rannalla Pioneeripuiston vanhalla kasarmialueella. Törmäsimme heti muutamaan vanhempaan mieheen, joille alue oli erittäin tuttu armeija-ajoiltaan, he kertoilivat missä olivat nukkuneet ja missä syöneet, halusivat tietää oliko Jarnokin ollut Korian varuskunnassa. Mutta ei ollut – viimeisetkin varuskunnan taistelupioneerit ovat siirtyneet alueelta pois 90-luvun puolivälissä, kymmenen vuotta ennen Jarnon asevelvollisuutta.

En ole ikinä aiemmin käynyt asuntomessuilla ja pää menikin samantien pyörälle tarjonnan keskellä. Messuilta löytyy ihan kaikkea asumiseen, rakentamiseen, remontoimiseen ja sisustamiseen liittyvää. Ai paljuja? Todellakin tahdon paljun! Olen aina haaveillut paljusta! Mitä, lähitilalta tulevia lampaantaljoja? Ooooh! Pientaloja? Sellainen Lappi-talon pihalle vierasmajaksi! Onneksi oli se suunnitelma, koska muuten olisimme joutuneet jäämään Kouvolaan viikoksi.

Airon Haaveen (kohde 4) vaalea Puustellin keittiö huokui modernia 50-luvun henkeä, joka viehätti silmää ja muistutti siitä keittiöstä, joka Lappi-talossamme oli ennen kuin nykyinen keittiö rakennettiin sen tilalle. Muistelen, että 50-luvun mittasuhteet sopivatkin hyvin talon pieneen keittiöön. Tykkään tässä erityisesti avohyllyjen ja yläkaappien yhdistelmästä sekä siitä, että välitilan laatoitus jatkuu avohyllyjen taakse.

Airon Haaveen yläkerran makuuhuoneessa Matrin okrankeltainen sängynpääty sopii ruskeaksi maalattuun seinään ja mustavalkoinen taideteos tuo tilaan rytmiä. Tykkäsin teoksen ripustuksesta: teoksia ei tarvitse aina asettaa symmetrisesti kalusteiden yläpuolelle kuin alttaritaulun, vaan niitä voi ripotella seinille rennoksi osaksi sisustusta.

Pihatiilet kiinnostivat, sillä haaveilemme istuskelualueesta syreeneiden alla. Varsinaista terassia emme 1800-lukulaisen talon pihalla näe, mutta tuolien ja pöydän alla voisi olla jotain rennosti laatoitettua kiveä, joiden välistä kasvaisi ruohonkorsia ja niittykasveja. Ei liian siistiä ja sliipattua, saa olla rosoa!

Villa Element (kohde 5) on rakennettu kokonaan puusta ja suunniteltu hiilijalanjäljeltään mahdollisimman pieneksi. Talon sisäpinnatkin ovat puuta, joka kuulosti alkuun arveluttavalta, mutta näytti sittenkin superfreesiltä. Kuvassa työhuone, jonka konjakinruskea nahkasohva ja mustat yksityiskohdat toimivat kivasti vaaleaa puuta vasten.

Rakastuin päätä pahkaa Huliswoodin kelopuusaunaan! Lappi-talomme pihalla on vanha 60-luvulla rakennettu puusauna, josta saa maailman parhaat löylyt, mutta sauna on niin pikkuinen että sinne mahtuu hädintuskin kolme ihmistä samaan aikaan. Meillä käy Lapissa vieraita sen verran tiuhaan tahtiin, että jossain vaiheessa isomman saunan rakentaminen tai hankkiminen tulee olemaan ajankohtaista. Toiveena on, että pukuhuoneessa olisi myös ylimääräistä vierasmajoitustilaa.

Muusikon talo (kohde 6) oli aidossa korjausrakennushengessä vielä osin vaiheessa. Tulevassa studiotilassa on vielä vanhan miehistösaunan suihkuosaston tiilet näkyvissä. Asuintiloista olohuone ja avokeittiö olivat lähes valmiit – ja tarjolla oli tietysti elävää musiikkia! Jarnoa ilahdutti erityisesti tilassa risteilevät johdot ja siellä sun täällä lojuvat soittimet ja äänentoistolaitteet. Kuulemma kotoisaa. Hän haaveilee tietysti juuri tälläisestä kodin ja studion yhdistelmästä, ehkä vielä Lappiin jonain päivänä?

Muusikon talon korjausrakennusvaiheita on dokumentoitu runsain kuvin, jotka ovat kohteessa esillä. Todella mielenkiintoisia! Työ etenee myös Asuntomessujen aikana. Remontti tehdään vanhaa rakennusta kunnioittaen – eli juuri kuten kuuluukin – ja hyödyntäen nykyaikaisia materiaaleja, kuten betonia, josta on tehty mm. asuintilojen lattia.

Sievitalo Unto (kohde 22) jäi mieleen erityisesti olohuoneen puupaneliseinän ansiosta (toki myös lattiasta kattoon ulottuva ikkuna oli vaikuttava näky). Jokin tälläinen pinta voisi sopia Lappi-talon keittiöön, jos laajennamme sitä nykyisestä keittiöstä esimerkiksi vierashuoneen puolelle. Messuilla näkyi muutenkin paljon luonnonmateriaaleja ja lämpimiä puupintoja.

Sievitalo Unton Omega-keittiössä on puuviiluovet ja marmorikuvioiset kvartsitasot, joka on oikeaa marmoria kestävämpää ja käyttöystävällisempää. Kylpyhuoneen allas (kuva yllä) ja kylpyamme (kuva alla) ovat suomalaisen Woodion, jonka puukomposiitista valmistettuja ekologisia altaita ja ammeita näkyi messuilla useammassakin kohteessa. Kekseliäät altaat ovat kevyet, kestävät ja Suomessa valmistetut.

Olemme pohtineet pitäisikö Lappi-talon kylphuoneeseen rakentaa sisäsauna, sillä 17-neliöiseen pitkänmalliseen huoneeseen sellainen mahtuisi hyvin. Lasiseinä voisi olla yksi tapa pitää tila avarana ja päästää luonnonvaloa myös saunaan rakentamatta lisäikkunoita. Pidin myös ajatuksesta viherkasveista pesutiloissa, ne tekevät tilasta raikkaan ja viihtyisän. Palmuja talossa on ollut aiemminkin: muistan itsekin valtavan kultapalmun, joka huojui pirtissä nojatuolien yllä. 60-luvulla taloon tuotu palmu oli kasvanut vuosikymmenten aikana yli nelimetriseksi. Harmi, että nyt siitä on aika jo jättänyt.

Mustaksi maalattu ja sisältä vaalea Dekolaku (kohde 21) oli yksi messualueen näyttävimmistä kohteista valtavalla huonekorkeudellaan ja suurilla ikkunapinnoillaan. Messuilla näkyi muutenkin paljon lattiasta kattoon ulottuvia ikkunoita ja jopa suuria kattoikkunoita, mikä oli erityisen ilahduttavaa: Suomessa on niin vähän luonnonvaloa, että siitä kannattaa ottaa kaikki irti, varsinkin nykyään kun rakennustekniikat mahdollistavat talojen rakentamisen niin ettei ikkunoista karkaa lämpö samalla tavalla kuin ennen.

Tykkäsin pelkistetystä lepopaikasta ikkunoiden äärellä. Ehkä jotain tälläistä Lappiinkin sitten kun saamme joskus kylmätilana olevan vintin rakennettua asuttavaksi. Pidin myös vessan rauhallisesta ilmeestä: harmaan ja valkoisen sävyjä, iso peilipinta, ei yläkaappeja.

Tanskalaisen Hans J. Wegnerin Wishbone-tuolit ovat superkauniita, samoin Annon Rae-matto, jota olen itsekin harkinnut juuri Lapin kotiin. Siinä on samaan aikaan boheemia runsautta että yksinkertaista, maanläheistä kauneutta.

Dekolakun musta ulkokuori muistutti minua Ulla Koskisen suunnittelemasta Kannustalon Ladosta, jota olen kuolannut ystäväni kanssa niin kauan kuin muistan. Jos rakennuttaisin itse talon alusta, valitsisin sen. Dekolakun on kuitenkin rakennuttanut Deko-Talo Oy. Tykkäsin paljon mustan talon ja vaalean terassin yhdistelmästä, ja inspiroiduin ruukkuihin istetuista kukista – eihän niitä ole pakko istuttaa maahan, vaan ruukuista saa todella kauniita asetelmia, jotka voi nostaa talveksi sisälle turvaan.

Dekolakun pihalla on nurmikkoalueen ja avotulipaikan lisäksi sammalta ja muuta aluskasvillisuutta. 

Kävi onnekas sattuma! Menimme AsukasAreenalle kuuntelemaan maisemasuunnittelija ja ympäristöbiologi Taina Suonion luentoa puutarhasuunnittelusta, mistä päädyimmekin Tainan ja asuntomessuväen kanssa lounaalle. Saimme myös kysyä Tainalta suoraan vinkkejä Lappi-talomme pihaa varten! Piha on tällä hetkellä lähinnä villiintynyttä puskaa, jossa syreenit ja marjapensaat kohoavat nokkosten keskellä. Taina kehotti meitä pohtimaan mikä sopii talon tornionjokilaaksolaisen miljööseen ja mitä kasveja ympäristöstä löytyy. Voisiko esimerkiksi nurmikon tilalle istuttaa lappilaista aluskasvillisuutta, tai kylvää pihan laitamille samoja niittykasveja, joita alueella kasvaa muutenkin? Tykkäsimme tosi paljon molemmista ajatuksista, sillä emme ehkä ole kukkapenkkejä tonkivaa tyyppiä, vaan rento, helppohoitoinen ja sopivasti villi piha tuntuu eniten omalta.

Kannattaa kuulemma myös miettiä paljonko on valmis panostamaan pihan suunnitteluun (monia asioita voi toteuttaa edullisestikin, mutta siihen myös saa uppoamaan yllättävän paljon rahaa) ja kuinka paljon haluaa huolehtia pihasta vai pitäisikö sen mieluummin olla kokonaan huoltovapaa. Meidän kohdalla pihalla ei voi olla mitään jatkuvaa hoitamista vaativaa, koska olemme talolla vain silloin tällöin.

Kysyimme Tainalta myös mitä mieltä hän on istuskelualueen kivetyksestä. Hän suositteli nupukiviä tai graniittia, jotka sopivat tyyliltään 1880-luvulla rakennetun hirsitalon pihalle. Graniittia löytyy myös talon kivijalasta, joten se olisi varmasti luonteva valinta.

Upeat Decor-kylpyhuoneiden laatat ovat esillä Pioneerikoulun Sisustusloungessa (kohde 8b). Tykkäsin todella paljon näistä kaikista, voisin hyvin nähdä useatkin näistä Lappi-talon kylpyhuoneessa tai keittiön välitilassa.

Huh, paljon kuvia mutta silti tässä oli vasta nopea pintaraapaisu kaikesta – loput teidän täytyy mennä katsomaan paikan päälle! Suosittelen myös koluamaan korjausrakennuskohde Pioneerikoulun kohteet, joiden joukosta löytyy myös Galleria Koria sekä kasarmialueen varuskuntatoimintaan keskittyvä valokuvanäyttely.

Messulipulla pääsee myös kolmeen oheiskohteeseen, joista meidän oli tarkoitus käydä kulttuurikeskus Taideruukissa ja maailmanperintökohde Verlan historiallisella tehdasalueella. Emme valitettavasti ehtineet kumpaankaan, sillä päivä kului messualuetta kolutessa – niin valtavasti nähtävää! Mutta olihan tässäkin jo roppakaupalla inspiraatiota ja ideoita omiin suunnitelmiin.

Pioneerikoulun Trendikoti (kohde 8a) sai minut muuttamaan mieleni siitä, että en ole tapetti-ihminen. Öljyvärimaalaukselta näyttävä tapetti valtavan korkeassa tilassa oli hengästyttävän hieno! Superkaunis vihreä marmoripöytä on Cobellolta.

Vinkit Asuntomessuille:
✖ Varaa kunnolliset kengät, tulet kävelemään päivän aikana paljon, vaikkei se hissuksiin haahuillessa ehkä siltä tunnukaan.
✖ Vältä jonotus messualueella ostamalla liput etukäteen.
✖ Mieti etukäteen mitkä kohteet ainakin haluat nähdä. Aika hupenee messuilla yllättävän nopeasti. Heinäkuun Deko on messulehti, josta löytyy niin alueen kartta kuin kuvia ja tietoa kohteista.
✖ Nappaa puhelimella kuva kaikesta kiinnostavasta, näin saat muistiinpanot suoraan puhelimen kuvarullaan eikä tarvitse kerätä käyntikortteja ja esitteitä.
✖ Koirat ovat tervetulleita asuntomessualueelle, mutta eivät pääse kohteisiin sisään. Alueelta löytyy koiraparkki, jonne koirat voi jättää vilvoittelemaan, leikkimään ja nautiskelemaan snack-tarjoilusta (5€/h, suosittelevat paikan varaamista etukäteen).
✖ AsukasAreenalla on joka päivä ohjelmaa, jota seuratessa voi samalla lounastaa, sillä samasta teltasta löytyy myös lounasbuffet.
✖ Kurkkaa messujen teemaviikot ja päiväkohtaiset tapahtumat kun suunnittelet vierailua.
✖ Jos haluat nähdä niin paljon kuin mahdollista, ajoita vierailusi yhteen pidennetyistä keskiviikoista (kts. ajat alla) tai jää Kouvolaan yöksi ja palaa messualueelle seuraavana päivänä. Toisen päivän lipun saa edullisemmin.

Asuntomessut Kouvolassa ovat auki klo 10-18 joka päivä 11.8.2019 asti.
Poislukien pidennetyt illat: ke 24.7., ke 31.7. ja 7.8. klo 10-21.

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Lapuan kautta Lappiin – vinkkejä matkaan?

Jee! Mäykkyjen saikku on virallisesti ohi, sillä viimeiset tikit poistettiin tänä aamuna. Sehän tarkoittaa, että lähdemme lomanviettoon Lappiin. Kutsun sitä sinnikkäästi lomaksi, vaikka töitä on kyllä tiedossa, mutta onneksi aika rennolla otteella eikä mahdottoman paljon. Paku kääntyy kohti pohjoista jo huomenna, vähän aiemmin kuin olimme olettaneet, kun tänä viikonloppuna siintäneet juhlat siirtyivätkin ensi kesään. Ei se mitään, onpahan siellä jo jotain mitä odottaa.

Kuvat ovat viimekesäiseltä matkalta Lappiin. Autossa voi vallan hyvin tehdä töitä, kunhan aurinko ei porota suoraan läppäriin!

Yleensä ajamme suorinta reittiä maan halki, nelostietä pitkin Esplanadilta Lappiin: lähdemme aamulla ja olemme yöhön mennessä perillä, tai kuten viime kesän helteissä, yötä vasten matkaan ja aamulla perillä. Se oli koirien kanssa reissatessa ainoa järkevä vaihtoehto, sillä vanhassa pakussamme ei ole ilmastointia ja kuumalla kelillä siellä on ihmisilläkin tukalat oltavat. Toivotaan, että tällä kertaa ei ole luvassa ihan yhtä korkeita hellelukemia, sillä tarkoitus on lähteä ajamaan aamusta.

Tällä kertaa meillä ei ole raksa-aikataulun tai saapuvien vieraiden takia kiire olla perillä, joten päätimme kerrankin pilkkoa pitkän ajomatkan osiin ja taittaa matka kaikessa rauhassa kahden päivän mittaan. Välietappina on mikäs muukaan kuin Pohjanmaa! Jep, emme saaneet Provinssi-visiitillä Jarnon synnyinseuduista vielä tarpeeksemme. No, eipä tälläkään pikavisiitillä ihan hirveästi ehditä nähdä, mutta ainakin vähän enemmän kuin aiemmilla läpiajomatkoillamme, joilla on tullut tutustuttua lähinnä nelostien varrella oleviin huoltoasemiin.

Olemme varanneet pienen rantamökin Maksamaasta ja ajattelimme ajella maisemareittejä pitkin hissuksiin, pysähdellen kivannäköisiin paikkoihin jaloittelemaan, kahvittelemaan ja nauttimaan kesäisestä Suomesta. Lähimatkailu kiinnostaa, joten otetaan nyt matkasta kaikki irti kun siihen on kerrankin täydellinen mahdollisuus. Täytyy varmuuden vuoksi pakata uikkarit, vaikka olen sen sortin vilukissa, että talviturkki ei välttämättä lähde Suomen viileissä vesissä ollenkaan. Mutta ei sitä tiedä mikä fiilis on viiden tunnin autossa istumisen jälkeen, jos kohdalle osuu kunnon hellekeli.

Kysymys kuuluu: onko teillä vinkkejä matkan varrelle? Reittimme kulkee Tampereen ja Seinäjoen kautta Lapualle, sieltä Maksamaahan yöksi. Sieltä jatkamme lauantaina rannikkoa pitkin kohti Lappia. Otamme ilolla vastaan kaikki vinkit reitin varrelle tai lähettyville osuvista ihanista kahviloista, ravintoloista, kirppiksistä, näyttelyistä ja luontokohteista!

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Viime viikkojen kirppislöydöt

Yksi parhaista asioista, joita somessa voi mielestäni tehdä, on ihastella ja kadehtia muiden kirppislöytöjä. Ah sitä iloa, kun joku on löytänyt jotain superihanaa! Onneksi niitä löytöjä sattuu myös omalle kohdalle, sillä koluan kirppiksiä ahkerasti. Nykyään lähden entistä useammin kirppiksiltä tyhjin käsin, sillä kotona on tyhjennetty nurkkia ja vaatimustaso on noussut – en halua viedä kotiin mitään ihan kivaa vaan kelpuutan mukaan ainoastaan ihania esineitä, niin ihania, että haluan todellakin suoda niille kodin rajallisista neliöistä oman paikan. Iso plussa, jos esineelle on käyttöä, sillä koristeena kököttävää tavaraa ei viitsi kerätä nurkkiin liikaa – olen sitäkin tehnyt ja se johti vain pölyiseen kotiin, joka ei inspiroinut. Aika moni keräilijä on varmaan nyt täysin eri mieltä.

Mutta asiaan! Ajattelin nimittäin vilauttaa omia viimeaikaisia löytöjäni siltä varalta, että muutkin saavat iloa toisten ihmisten kirppisonnesta. Nämä aarteet ovat peräisin Fiskarsin antiikkimarkkinoilta ja Billnäsin antiikki- ja perinnepäiviltä parin viikon takaa. Ruskeat kahvikupit alavasemmalla ovat Arabian Ruskaa, ostamme sarjan isoimpia mukeja sekä kaupunkikotiin että Lapin kakkoskotiin kun niitä osuu kirppiksillä vastaan. Tykkään erityisesti niistä, joissa on tummempi lasite. Myös ruskeat pikkukulhot ovat Arabian ja maksoivat yhteensä vain vitosen. Ajattelin tarjoilla niistä hummusta ja oliiveja.

Kupittaan saven siniset pikkulautaset maksoivat yhteensä maltilliset 1,50 euroa. Virallisesti en edes pidä sinisestä ja silti olen huomannut viime aikoina hipelöiväni kirppiksillä sinisiä astioita tuon tuosta. Tekee mieli kattaa niitä sikinsokin maanläheisten sävyjen sekaan ja viis veisata, vaikka vähän riitelisivätkin. Hopeoidut alpakkalusikat tongin valtavasta lusikkakasasta, jossa kaikki maksoivat euron. Löysin samoja lusikoita aiemmin keväällä ja setti täydentyi nyt mukavaksi 12 lusikan pinoksi, jolla isompikin porukka kahvittelee tai nautiskelee pavlovaa.

Rakastuin sekunnissa ruskeaan 50-lukulaiseen teekannuun, jolla on rottinkinen kahva. Kokemus on opettanut, että salamarakkauksia ei kannata päästää käsistään – ne tuottavat kotona iloa joka ikinen päivä. Kannu on sisältä tarpeeksi siistikuntoinen päästäkseen ihan tositoimiin: viimeistään syksyn tullen hauduttelen tässä piparminttuteetä. Afrikkalainen korkea vati seisoi pöydässä kannun vieressä ja sopi niin täydellisesti sen kaveriksi, etten raaskinut erottaa heitä, vaan tinkasin hyvän yhteishinnan ja ostin molemmat.

Kertokaapa, onko teillä käynyt kirppisonni viime aikoina?

PHOTOS BY STELLA HARASEK

Kimallusta ja kokomustaa

Kesäasu viikon parin takaa, kun lähdimme ulos viettämään vähän iltaa ja teki mieli pukea päälle jotain kivaa. Keksin, että kimaltava uimapuku näyttää ihanalta väljien housujen ja niukan jakun alla. Muistan keskimäärin kerran vuodessa, että uikkareita voi käyttää osana muutakin kuin rantapukeutumista – ja olen joka kerta yhtä tyytyväinen itseeni ihan kuin tämä olisi täysin uusi idea eikä suinkaan yksi niistä miljoonista, jotka olen nyysinyt menneiltä vuosikymmeniltä. Mutta miksi keksiä pyörää uudestaan, kun maailma on täynnä ihania ideoita, jotka on todettu toimiviksi ennen kuin edes synnyin!

Hankin Donna Karanin valuvat, levenevät vintagehousut New Yorkista. Rakastan niiden rentoa eleganssia – ne ovat samaan aikaan aivan älyttömän mukavat ja tyylikkäät, mikä on yhdistelmänä vähintäänkin harvinainen. Lahkeita pitäisi ehkä lyhentää aavistuksen, mutta keräillessäni voimia siihen olen käyttänyt housuja korkojen kanssa, siten ne ovat täydelliset enkä astele koko aikaa lahkeideni päällä. Mikä siinä muuten onkin, että vaatteiden vieminen ompelijalle on samanlainen monen vuoden motivoinnin vaativa urakka kuin taideteosten vieminen kehystämöön?

MUSTA JAKKU* FILIPPA K
FRENCY & MERCURY AURINKOLASIT* TREND OPTIC
UIKKARIT & OTHER STORIES
DONNA KARAN HOUSUT VINTAGELÖYTÖ
NAHKASANDAALIT* SOKOS
PUNOSKASSI KIRPPISLÖYTÖ
KAULARIIPUS PARIISISTA
*SAATU

Mustat vaatteet, kullanhohtoinen kimallus ja olkapunoskassi näyttävät itseasiassa aika kivalta kesäyhdistelmältä – ehdottomasti jatkoon. Ohuet kultakorut kruunaavat lookin. Olen viime aikoina myynyt ja lahjoittanut melkein kaikki koruni pois, säilytin vain ne joita oikeasti käytän. Ah miten paljon energiaa säästyy, kun ei tarvitse enää tuskailla korulaarin äärellä, sovittaa kaikenlaista ja valita kuitenkin lopuksi ne tismalleen samat kuin aina.

PHOTOS BY JARNO JUSSILA

Saari kutsuu

Ah! Lähdemme tänään ystävien spontaanista kutsusta minilomalle saaristoon. Käymme matkan varrella kaupassa ostamassa jotain grillattavaa ja huristelemme satamaan, josta meidät noukitaan veneen kyytiin. Koska olen optimisti, pakkaan aurinkorasvan ja bikinit, mutta olen samalla sen verran realisti, että pakkaan myös villapaidan, kuoritakin ja sateenkestävät kengät. Suomen kesä ei ole viime päivinä varsinaisesti hellinyt meitä, mutta ihan sama, aion sääolosuhteista huolimatta ottaa saareilusta kaiken irti.

Kaivoin saaripäissäni esiin kuvia viimekesäiseltä retkeltämme Estholmeniin, ne olivat näköjään unohtuneet arkistoihin. Taitaakin olla ensimmäinen kesä viiteen vuoteen, kun emme ole varanneet Estholmenia omalle porukalle. Energia on alkanut salavaivihkaa suuntautua enemmän pohjoiseen sen jälkeen kun aloitimme Lappi-projektimme, mutta onneksi saaristo ei katoa mihinkään – ja kivaa, kun näitä pikkuretkiä putkahtaa suunnittelemattakin eteen.

Mitäs teillä on viikonloppuna ohjelmassa?

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Asioita, joita ette ehkä tiedä Stellasta

✖ Stella on ällistyttävän taitava hukkaamaan asioita. Mikään ei koskaan ole lopullisesti hukuksissa, mutta esimerkiksi silloin kun hän tekee lähtöä jonnekin, tavarat ovat ihan itsestään ryömineet piiloon. Tavanomaisimmin hukassa on aurinkolasit, kotiavaimet, puhelin tai valokynä. Varsinkin tämä valokynä on kova kaveri katoamaan. Etsintään joukkoistetaan koko perhe ja asiat yleensä löytyvät sieltä, minne ne on jätetty. On muutama asia, jotka ovat kadonneet kokonaan. Näihin tapauksiin liittyy joko mustaa magiaa tai minun sekaantuminen asiaan.

✖ Stella on mestari tekemään listoja. Se helpottaa meidän molempien elämää melkoisesti, sillä itse en osaa listata. Elän harhaisessa kuvitelmassa, että muistan kaiken, mutta alan pikkuhiljaa ymmärtää miksi listoja on joskus hyvä tehdä. Onhan tämäkin postaus tavallaan lista, eli olen aloittanut treenaamisen – huipulle on tosin vielä matkaa. Stellan listat ovat mielestäni taidetta. Esimerkiksi kauppalista laaditaan kaupan tavaraosastojen mukaan, millä välttää turhan edestakaisin poukkoilun. Lista on saksalaisen selkeästi jäsennelty, siinä ei ole ainuttakaan kirjoitusvirhettä ja parhaassa tapauksessa siihen on liitetty resepti mukaan.

✖ Stella rakastaa konseptoida ja viihteellistää arkisia asioita. Vietämme joka ilta hetken keskustellen Juno-koiran kanssa hänen päivästään ja koira-askareistaan. Meillä myös operoi pienlentoyhtiö Mäyr Air, joka lennättää Junon joka ilta igluunsa nukkumaan. Last call for Juno Anemona. Short distance flight from sofa to iglu boarding now. En voi väittää etten myös itse osallistuisi suurella innolla näihin konsepteihin ja toteutuksiin.

✖ Stella voisi helposti laittaa kaikki rahansa sisustamiseen, taiteeseen ja kirjoihin. Kirjapinot alkavatkin toisinaan vallata uhkaavasti pinta-aloja, mutta kirjat luettuaan hän usein kierrättää niitä eteenpäin. Tärkeimmät kirjat jäävät hyllyyn, joka on Stellan silmäterä – sinnepäin ei saa kuulemma edes KATSOA. Auta armias, jos yrität koskea. Vuokraamme kotiamme toisinaan muille kuvauskäyttöön ja ylivoimaisinta vaikeinta Stellalle on, jos joku haluaa liikutella hänen kirjojaan. Siksi myös paljon toivotuissa kirjapostauksissa kestää aina, sillä aihe on hyvin tärkeä ja hyvin henkilökohtainen. Kaikista kirjoista ei kuulemma edes voi kirjoittaa.

✖ Stella on harrastanut opiskelua lukuisissa opinahjoissa. Lukion jälkeen hän pääsi yliopistoon opiskelemaan kirjallisuustiedettä ja kävi kuokkimassa vähän muissakin tiedekunnissa. Sitten hän meni TTVO:lle opiskelemaan taidetta ja olisi valmistunut kuvataiteilijaksi, ellei olisi vaihtanut graafisen suunnittelun linjalle. Ensinnäkin minusta on uskomatonta, että hän on päässyt kaikkiin sisään (ehkä tähänkin liittyy mustaa magiaa) ja toisekseen tuollaiset päätökset ovat takuulla vaatineet kanttia (hän itse tietysti kutsuu sitä teinisekoiluksi). On ihanaa nähdä, että kiinnostus kirjallisuuteen ja taiteeseen on kulkenut mukana läpi hänen elämän ja näkyy edelleen vahvasti kaikessa tekemisissään. Aikamoinen renesanssinainen. Tottakai hän haaveilee välillä hakevansa johonkin uuteen kouluun, kuten Taideteollisen valokuvauslinjalle. Sieltäkin hän varmaan keksisi vaihtaa vielä kerran johonkin muualle ennen kuin valmistuisi.

✖ Stella ei aja koskaan autoa, vaikka hänellä on ajokortti. Hän kävi autokoulun kuorma-autolla, joten välillä epäilen, että hän on salaa pätevä kuski, mutta ei vaan jaksa vaivautua. Itse hän perustelee ajamattomuuttaan hajamielisyydellä, syvyysnäön puutteella ja huonolla havainnointikyvyllä, joka kuulemma saattaa niin hänet kuin muut tiellä liikkujat hengenvaaraan. Mun tavoite on silti saada hänet ratin taakse ja todistaa tämä tapahtuma vänkärin puolelta. Ehkä tänä kesänä Lapissa nähdään tilanne, että annan hänelle käteen pieteetillä suunnitellun kauppalistan ja pakun avaimet, jolloin saamme molemmat kokeilla toistemme saappaita. Toisaalta nautin itse ajamisesta niin paljon, että olen ihan kamala kyydittävä – seuraa välitön hermokireys ja neuvomistulva.

✖ Stellalla on vaatekaappissaan toinen toistaan kauniimpia mekkoja ja paljettiunelmia, mutta mielestäni NÄEN NIITÄ LIIAN HARVOIN.

Uutta Bon Iveria

Bon Iver on julkaissut uutta ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen! Ja se on ihanaa. Ei mitään yllättävää, mutta unenomaista ja kaunista sillä tavalla kuin vain Justin Vernon kumppaneineen osaa. Hey, ma sukeltaa kynttilänliekin lailla lepattaviin lapsuusmuistoihin. Kertosäe kimmeltää kuin vanha kaitafilmi: You’re back and forth with light. Tätä voi kuunnella toistolla silmät kiinni ja antaa kappaleen kuljettaa jonnekin kauas.


☊ BON IVER ~ HEY, MA

On muuten toinenkin uusi biisi, U (Man like), joka ei ollut minun suosikkini, mutta saattaa tunnelmansa ja polveilevien melodioidensa puolesta ilahduttaa esimerkiksi Sufjan Stevensin ystäviä.

Sisustus- ja remppainspiraatiota etsimässä

Kaupallinen yhteistyö Suomen Asuntomessut ja Asennemedia

Olen saanut viimeisen vuoden aikana paljon palautetta sisustus- ja remonttijutuista: niistä kuulemma tykätään ja niitä toivotaan jatkuvasti myös lisää. Ah, minulla on teille loistavia uutisia! Vaikka kaupunkikodin remontti on ohi, nämä jutut eivät tule loppumaan blogista ihan lähiaikoina, sillä Lapin kakkoskodissa suurimmat urakat ovat vasta edessä.

Aloitimme loppuelämän kestävän urakan sukuni vanhan hirsitalon parissa reilu vuosi sitten. Tähän mennessä olemme tyhjentäneet talonpuolikkaamme asuinhuoneet turhasta tavarasta ja jynssänneet ne vuosikymmenten pölystä, aloittaneet ränsistyneen pihan raivauksen, aloittaneet viimeksi 50-luvulla käytössä olleiden perähuoneiden pintaremontin saadaksemme ne asuttavaan kuntoon sekä kartoittaneet talon kunnostustarpeita. 150-vuotiaassa talossa niitä riittää. Edessä on kaikenlaista ikkunaremontista talon ulkokuoren kunnostukseen, mutta etenemme hissuksiin omien voimavarojemme puitteissa, rauhassa ideoiden ja suunnitellen.

Moni asia on vasta ideointiasteella: etsimme inspiraatiota, tutkimme vaihtoehtoja, katsomme millaisiin ratkaisuihin muut ovat päätyneet. Heinäkuinen yhteistyömme osuu siis täydelliseen saumaan: Asuntomessut Kouvolassa alkavat ensi viikon perjantaina 12. heinäkuuta ja me huristelemme paikalle heti seuraavalla viikolla. Messualue on rakennettu Pioneeripuiston vanhalle kasarmialueelle Kouvolan Korialle ja messujen tämän vuoden teema on asuminen historiallisessa kasarmimiljöössä. Alueelta löytyy tuttuun tapaan uusia taloja, mutta myös korjausrakennuskohteita, jotka kiinnostavat meitä aivan erityisesti, sillä vanhoja rakennuksia remontoidessa ja sisustaessa kohtaa toisentyyppisiä mahdollisuuksia ja haasteita kuin uudiskohteissa.

Kouvolan kauneimmat uusimmassa Deko-lehdessä.

Teimme alustavan listan asioista, joihin erityisesti etsimme ideoita. Yksi niistä on kylpyhuoneremontti, joka tulee olemaan Lapin kakkoskodissa lähivuosina edessä, sillä talon pikkuruinen kylpyhuone on huonokuntoinen ja sijaitsee epäkäytännöllisessä paikassa pirtin leivinuunin kyljessä. Se rakennettiin aikoinaan siihen talon silloisen asukkaan, liikuntarajoitteisen sotainvalidin tarpeisiin, mutta olosuhteet ovat siitä tietysti muuttuneet. Suunnitelmamme onkin mahdollisesti ja toivottavasti jo ensi vuonna purkaa nykyinen kylpyhuone ja rakentaa tilalle uusi talon vanhaan köökkiin.

Kaikki on vasta ideointivaiheessa. 18-neliöinen huone on kylpyhuoneeksi melko iso, joten mietimme esimerkiksi miten tila kannattaa hyödyntää. Äiti ehdottaa sisäsaunaa, mutta olemme itse vielä kahden vaiheilla tarvitaanko sisälle saunaa, kun pihalla on erillinen puusauna emmekä kuitenkaan sauno päivittäin. Voisi olla käytännöllistä rakentaa erillinen vessa ja kylpyhuone, mutta tuntuu ajatuksena ikävältä jakaa kaunis huone pienempiin osiin. Tilaan kannattaisi jokatapauksessa yhdistää kodinhoitoon liittyvät toiminnallisuudet, kuten pesukoneen ja säilytystilaa, mutta samaan aikaan haluaisin säilyttää siellä huonemaisen tunnelman. Kerrankin olisi mahdollisuus tilavaan kylpyhuoneeseen, johon mahtuisi jokin niistä ihanista mutta useimmiten täysin mahdottomista asioista – vaikka kaksi allasta rinnakkain, tai kylpyamme ikkunan alle.

Ah, löysin jostain vanhemmasta sisustuslehdestä ihanan kylpyhuonereferenssin.

Lisäksi huoneen nurkkaan on muurattu vanha kotiliesi, jonka kohtalosta emme ole vielä varmoja. Se on huonokuntoinen, vie paljon tilaa eikä ole erityisen esteettinen, joten purkaminen olisi tavallaan houkutteleva vaihtoehto – talon jokaisessa huoneessa on tulisija, joten niistä rikkinäisimmän menettäminen ei olisi valtava isku talon historialliselle arvolle. Toisaalta valurautaisen lieden ja varsinkin sen ympärillä olevan muurauksen purkamisessa olisi aivan valtava työ verrattuna siihen, että siitä tekisi vaan kiinteän osan kylpyhuoneen rakenteita ja asentaisi siihen vaikka tason tai hyllyn. Lienee parasta kerätä kaikki mahdolliset ideat talteen ja pohtia sitten mikä niistä alkaa tuntua parhaalta.

Toinen isompi urakka, johon etsimme ideoita ja inspiraatiota, on hirsitalon keittiön uudistus. Se ei ole akuuttien asioiden listalla, koska talon nykyinen keittiö kaikessa ahtaudessaan ja epäkäytännöllisyydessään kuitenkin toimii. Kylpyhuoneremontin yhteydessä on kuitenkin korjattava vanhoja keittiön alla kulkevia putkia ja vedettävä sieltä uusia kohti tulevaa kylpyhuonetta, joten olisi kätevintä tehdä samaan syssyyn myös keittiöremontti, joka on jokatapauksessa edessä seuraavien vuosien aikana.

Toisin kuin tulevassa kylpyhuoneessa, keittiössä on haasteena rajallinen tila. Huone on melko pieni ja niin työskentelytila kuin säilytystila loppuu koko ajan kesken. Sielläkin on vanha valurautainen kotiliesi, mutta sen tahdomme säilyttää, se on kaunis ja toimii yhä. Äitini lämmitti sillä keittiötä asuessaan talossa joitakin vuosia sitten. Tilan toimivuutta ei varsinaisesti paranna keittiökaapiston ja kotilieden välissä tönöttävä pesukone, jonka epäkäytännöllinen paikka on määräytynyt pesukoneliitännän mukaan.

Marmori kiinnostaa, mutta sopiiko se vanhaan hirsitaloon? Kuvat ovat kirjoista ja vanhoista lehdistä.

Myös keittiön suhteen on olemassa monenlaisia vaihtoehtoja. Voimme tehdä vain pienen päivityksen: vaihtaa kaapiston fiksumpaan, siirtää pesukone tulevaan kylpyhuoneeseen ja asentaa sen tilalle enemmän tasotilaa. Tai sitten voimme miettiä keittiön kokonaan uusiksi – jos olisimme valmiit uhraamaan keittiön takana sijaitsevan ison vierashuoneen, siitä saisi lohkaistua tilaa isommalle keittiölle, ja silloin aukeaisi ihan uusia mahdollisuuksia. Toisaalta se johtaisi siihen, että lisämajoitustilaa pitäisi tehdä vinttiin, josta haluaisimme muutenkin jossain vaiheessa remontoida asuttavan. Paljon pohdittavaa, varsinkin kun haluamme toteuttaa remontoinnin talon henkeä ja historiaa kunnioittaen ja luonnollisia materiaaleja käyttäen. Kovasti kiinnostaa miten messualueen korjausrakennuskohteissa on ratkaistu keittiöihin ja kylpyhuoneisiin liittyvät tarpeet.

Olen säästänyt vanhoja lehtiä ja sisustuskirjoja juuri siksi, että niitä voi sadepäivinä selailla ja haaveilla.

Kylpyhuoneen ja keittiön osalta kiinnostaa myös sisustuksen yksityiskohdat, kuten värit, pinnat ja kalusteet. Haluamme säilyttää vanhan talon ajattoman tunnelman ja välttää liian modernit tai trendikkäät ratkaisut, jotka näyttäisivät hassulta jokilaakson historiallisessa miljöössä. Maanläheiset sävyt ja luonnolliset materiaalit kiinnostavat, samoin ratkaisut, joilla modernin tekniikan voi integroida vanhan rakennuksen rakenteisiin mahdollisimman huomaamattomasti. Ei sinne tarvita mitään hirveän ihmeellisiä teknisiä keksintöjä, mutta esimerkiksi astianpesukone voisi olla kiva helpottaja, kun pikkukeittiössä pienenkin porukan illallistiskit valtaavat kaiken tasotilan.

Uusimmasta Deko-lehdestä on omistettu kokonainen osio messukohteille, joita olen selannut viime päivinä tiuhaan. Messuilla on niin paljon nähtävää, että päivän kulkua kannattaa suunnitella vähän etukäteen. Ehkä eniten odotan näkeväni Muusikon taloksi nimetyn messukohteen, joka on paljon matkustavalle muusikolle remontoidun kodin. Aikoinaan varuskunnan miehistösaunaksi ja leipomoksi rakennettu punatiilinen rakennus on nyt remontoitu vanhaa kunnioittaen, mutta nykyaikaisin tekniikoin ja materiaalein.

Messuilla on myös lähes joka päivä oheisohjelmaa ja tapahtumia, jotka kannattaa tsekata etukäteen nettisivuilta tai Dekosta. Tarjolla on mm. remontti- ja sisustusneuvontaa sekä kokonainen remontoimiselle omistettu teemaviikko, joka alkaa heinäkuun lopussa. Pyrimme itse ajoittamaan oman vierailumme tiistaihin 16. heinäkuuta, kun maisemasuunnittelija on paikalla puhumassa puutarhasuunnittelusta. Listamme kolmas kohta on nimittäin hirsitalon piha. Villiintynyt pihapiiri tarvitsee alkuun lähinnä raivaussahaa, mutta sitten kun pahimmat ryteiköt on taltutettu, olisi kiva laittaa pihaa viihtyisäksi. Omat haasteensa asettaa se, että emme ole jatkuvasti paikalla hoitamassa pihaa: kukkaistutusten sijaan täytyy siis panostaa asioihin, jotka eivät kaipaa jatkuvaa huolenpitoa. Ehkä monivuotisia kasveja? Luonnonkivilaattoja? Terassi olisi kiva, entä grilli? Katettu istuskelualue syreeneiden alle? Eiköhän messualueelta löydy monenlaisia ideoita. Odotan varsinkin Dekolaku-nimisen kohteen pihaa, jonka maisemasuunnitteluhortonomi Minna Harju on suunnitellut yhdessä asukkaiden kanssa – siellä on tiettävästi myös avotulipaikka.

Myös mäyräkoiria kiinnostaa Dekon sisustustoimittajien poiminnat asuntomessujen parhaista paloista.

Varsinaisen messualueen lisäksi messulipuilla pääsee kolmeen muuhunkin kohteeseen, joista meitä kiinnostaa ainakin maailmanperintökohde Verla, historiallinen tehdasalue puuhiomoineen ja työläismökkeineen, sekä kulttuurikeskus Taideruukki, joka on luovien alojen keskittymä paikallisista käsityöläisistä näyttelyihin ja kulttuuriklubitoimintaan. Jos aikaa vaan jää, kiinnostaisi myös käydä tutustumassa paikallisiin sisustuskauppoihin ja kirppiksiin. Hmm – pitäisiköhän jäädä Kouvolaan yöksi?!

Loppuun vinkki! Jos haluaa välttää lippujonot, liput kannattaa ostaa ennakkoon. Asuntomessujen lippukaupasta saa 10% alennuksen ennakkolipuista 11. heinäkuuta puoleenyöhön saakka. Ennakkolipun ostaja saa myös muita etuja mm. Viking Linelta, Viaplaylta ja Habitare-messuilta.

Ovatko sisustaminen ja remontoiminen teillä ajankohtaisia aiheita, entä kiinnostavatko Asuntomessut?

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Vaaleita raitoja ja kirjakauppaunelmia

Nappasimme tovi sitten muutaman kuvan sen kunniaksi, että olin käynyt taas Markon saksittavana. Vähän taas lisää vaaleutta, vähän enemmän keveyttä, sama resepti jolla on menty viime kuukaudet. Olen alkanut tottua tähän lookiin, hätkähdin kun näin pitkät hiukseni viimekesäisissä kuvissa. En muistanutkaan miten pitkät ne olivat! Ja silloin tietysti ajattelin suurimman osan ajasta että äh miksi ne roikkuvat taas tiellä.

Olen alkanut taas vähän vaiheilla tukkani kanssa – pitäisikö taas antaa sen vaan kasvaa pitkäksi surffireuhkaksi, vai pitää lyhyempänä ja särmänä? Molemmissa on puolensa. Välillä tuntuu, että tästä lyhyemmästä saisi enemmän irti, jos jaksaisi laittaa sitä silloin tällöin, taivutella latvoja raudalla kuten Marko tekee. Sama olo oli tosin pitkästäkin tukasta. Ehkä näin 37-vuotiaana kannattaa jo myöntää itselleen, että is just not happening. Hiustenkuivaajaan voisi silti sijoittaa ensi syksynä kun lämpötilat alkavat laskea.

Kuvat on otettu Albertinkadulla pienen kirjadivarin edessä. Se on ollut kiinni niin kauan kuin olemme asuneet Punavuoressa, siis yli vuoden, ja haaveilen välillä, että ostaisin sen pois ja alkaisin tarjoilla siellä viiniä ja kirjasuosituksia. Asiakaspaikkoja (eli nojatuoleja) mahtuisi ainakin kaksi ja koiria varten levittäisin lattialle paksun marokkolaisen maton. Kirjakauppa-viinibaarini ei ehkä olisi liiketoiminnaltaan voittajakonsepti, mutta tunnelma olisi takuulla kohdallaan.

Käytän harvoin valkoista, mutta aina kun käytän, mietin että pitäisi käyttää useammin. Se näyttää niin freesiltä varsinkin vähän päivettyneellä iholla. Rakastan sitä, että valkoisesta paidasta syntyy mustien housujen oikea asu, ajaton ja rento ja elegantti. Kenkävalinnalla saa taivuteltua nyanssit siihen suuntaan kuin haluaa: lenkkareiden kanssa kokonaisuus olisi urbaani, mustien avokkaiden kanssa klassinen. Mokkaisten korkosandaalieni kanssa se näyttää just siltä miltä haluan kesäisin näyttää, siltä että olen juuri kuljeskelemassa torille ostamaan kukkia tai lähdössä ulos viinille (vaikka oikeasti olen menossa apteekkiin hakemaan koiralle matolääkettä).

MOS MOSH KAULUSPAITA* DOTS
FRENCY & MERCURY AURINKOLASIT* TREND OPTIC
TOTEME FARKUT URBAN A
MARYAM NASSIR ZADEH MOKKAKOROT* MINIMAL NORDIC
KULTAINEN RIIPUS MATKAMUISTO PARIISISTA
*SAATU


PHOTOS BY JARNO JUSSILA