HAVAINTOJA ROOMASTA

✖ ROME, ITALY

Instagramin puolella seuraavat tietävät jo, että tulimme Roomaan viettämään pitkää viikonloppua. Uskallan jopa käyttää sanaa taianomaista sanaa loma – kamera kulkee toki olalla, mutta ohjelmassa on lähinnä täydellisen voisalviapastan metsästys ja yleinen vetelehtiminen. Edellisestä Rooman visiitistäni on kymmenisen vuotta aikaa enkä silloin tainnut viipyä kaupungissa kuin yhden yön, sillä ajoimme läpi Italiaa emmekä ehtineet jäädä pidemmäksi aikaa. Tavallaan vierailen kaupungissa siis ensimmäistä kertaa. Tätä kirjoittaessa takana on pari päivää, edessä vielä jokunen, enkä yhtään haluaisi lähteä!

Ikuinen kaupunki on takuulla kuuma ihan joka kesä, mutta juuri nyt täällä on läkähdyttävää. Helle huojuu kivisillä kaduilla, hohkaa asfaltista kenkien läpi ja hivelee niskaa terasseilla. Olen pakannut pelkkiä hellevaatteita, niistäkin on suurin osa aivan liikaa. Toissapäivänä asteita oli +36 eikä kaupungissa käynyt tuulenvirettäkään. Vasta pimeän tullen voi avata pitkät hiukset ja harkita pukevansa jotain hihallista, mutta ei silloinkaan tarvitse – yön alin lämpötila on +25.

Historia on käsinkosketeltavan läsnä ja sen määrä on pökerryttävä. Kaupunki on pakattu täyteen antiikin aikaisia monumentteja, joita ei suinkaan tarvitse erikseen etsiä – niitä löytyy ihan jokaisen kulman takaa. Leuka oli loksahtaa kun kävelimme ensimmäistä kertaa kotikadullamme etsimässä lähikauppaa ja tajusimme, että ensimmäisen risteyksen päässä näkyy Colosseum. Ahtailta kaduilta löytyy historiankirjoista tuttujen rakennusten ja raunioiden lisäksi loputon määrä kirkkoja ja unohtuneita kappeleita, teattereita ja renesanssipalatseja.

Mustat, mukulakiviset kadut ovat kuluneet niin pehmeiksi, että ne kiiltävät. Tekee mieli mennä kontalleen ja kosketella sileiksi hioituneita kiviä. Onneksi ne ovat sellaiseen aivan liian kuumia, vaikka tokkopa italialaiset olisivat siitä millänsäkään.

Italialainen hengailukulttuuri on ihana! Ihmiset notkuvat antiikkisten rakennusten monumentaalisilla portailla, piazzoilla, toreilla suihkulähteiden äärellä. Eväinä sitruunalimu ja takeaway-pizza, toisilla viinipullo. Jotkut lukevat kirjaa, toiset soittelevat kitaraa. Yhden jaloissa torkkuu koira vierellään vesikulho. Olemme erityisen rakastuneita italialaiseen konseptiin nimeltä takeaway cocktail: vitosen Aperol Spritz viilentää helteessä ja maistuu sitäpaitsi erityisen hyvältä, kun sen saa nauttia muovimukista kuljeskellen mutkittelevilla pikkukaduilla.

Tiesin toki, että Rooma on kaunis, mutta en tajunnut ennen tätä kuinka kaunis. Esteetikon polvet notkuvat tämän kaiken edessä. Valkoisesta marmorista veistettyjä suihkulähteitä on joka torilla ja kadunkulmalla. Köynnökset kiemurtelevat pitkin rakennuksia, kukat valuvat raskaina ryppäinä. Kultainen utu leijuu iltapäivisin mukulakivisillä kaduilla, auringonlaskut värjäävät kaiken vaaleanpunaiseksi. Ahmin kaupunkia katseellani, kadehdin roomalaisia jotka saavat elää tämän kauneuden keskellä joka päivä.

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

LOPPUKESÄN LEMPPARIT

Kaupallisessa yhteistyössä Nanso, sisältää arvonnan

✖ MÉTHAMIS, FRANCE

Hypätään hetkeksi roadtrip-jutuissa aivan matkamme loppuun, kun päädyimme Provencen kukkuloiden keskelle, pieneen kylään nimeltä Méthamis. Takana oli kaksi viikkoa matkantekoa ja tuhansia ajettuja kilometrejä, jotka alkoivat jo vähän painaa jaloissa ja päässä. Seikkailunhalu oli toviksi taltutettu ja halusimme rentoutua hetken ennen kotimatkan alkamista. Kukkulan päällä uinuva pikkukylä oli täydellinen paikka viimeisten päivien viettoon: koirat torkkuivat kivimuurien varjoissa, kaskaat säksättivät ympärillä aukeavassa rotkossa ja aurinko siritti pilvettömällä taivaalla viinitarhojen yllä. Majapaikkamme, bed&breakfast nimeltä Metafort, sijaitsi kylän korkeimpaan kohtaan 1600-luvulla rakennetussa talossa, jonka uima-altaalta oli huimausta aiheuttava näkymä rotkoon ja ympäröiviin kukkuloihin. Olisin voinut viettää paikassa parin päivän sijaan kokonaisia viikkoja.

Olin pakannut matkalaukkuun suosikkivaatekappaleeni Nanson loppukesän mallistoista ja kuvasimme ne Méthamiksessa, sillä miljöö oli siihen täydellinen. Kolmenkymmenenkahden asteen helle asetti kuvien ottamiselle omat haasteensa, mutta onneksi nuo juuri kauppoihin rantautuneet vaatteet ovat kevyet ja hengittävät, ja tuntuvat kuumallakin kelillä ihanalta päällä.

Kampa-paitapusero on yksi loppukesän helpoimmista vaatteista. Sen alle voi tietysti pukea shortsit tai vajaamittaiset housut, mutta minusta pitkä paitapusero käy kesällä vallan hyvin mekosta – sitäpaitsi väljä leikkaus tasapainottaa edestä lyhyempää helmaa. Tykkään hellekelillä pitää napitushalkion avonaisena alas asti, mutta voisin kuvitella, että esimerkiksi toimistossa paita näyttäisi superhyvältä napitettuna kiinni ja yhdistettynä kapeisiin housuihin ja korkoihin.

Tiedän, olemme ennenkin puhuneet tästä hihojen kroonisesta käärimisestä. Paitapuseron hihat ovat oikeasti siis täyspitkät. Kuvissa vilahtavia keltavihreitä perhosia oli muuten koko kylä täynnä ja ne olivat melko tuttavallisia, yksi tuli lepäilemään hattuni lieriin ja toinen käväisi tervehtimässä kädelläni.

Kauniisti laskeutuvassa viskoosipaidassa on sama Kampa-kuosi kuin monissa muissakin suosikkipoiminnoissani. Tykkään sen helppoudesta, se on kaikessa yksinkertaisuudessaan levollinen mutta tuo vaatteisiin elävän pinnan.

Yksi ehdottomista suosikeistani Nanson vaatteista ovat olleet yksinkertaiset t-paidat, joissa on aivan loistava hinta-laatusuhde. Peruspaidan rinnalle on tullut kevyempi kesäversio nimeltä Aavistus, jonka helma ja takakappale ovat ohuesti läpikuultavaa kangasta. Mustaa paitaa olen käyttänyt eniten, mutta kaikkein kuumimpiin päiviin valkoinen passaa vielä paremmin. Paita on täydellinen kaikenlaiseen kesäloikoiluun, mutta näen sen kyllä syksymmälläkin farkkujen ja neuletakin kaverina.

Tunikatyttönä rakastuin salamana tähän venepääntiellä varustettuun Kampa-tunikaan, joka on malliltaan asteen kapeampi ja simppelimpi kuin ensimmäisissä kuvissa vilahtanut paitapuseroversio. Tunikaa löytyy kuosin vaaleammassakin vaihtoehdossa, oma suosikkini on tämä tummempi ja särmempi. Tunika on helppo kesävaate, sen seuraksi ei tarvita kuin leveälierinen hattu ja sandaalit niin kesäasu kaupungille (tai kylän ainoaan kauppaan, joka on oikeastaan hedelmäkoju) on valmis. Täydellinen tunika myös syksyyn mattamustien sukkahousujen, trenssin ja tennareiden seuraksi. Tai pitkän nahkatakin ja nilkkureiden. Tai villatakin alle kumppareiden kaveriksi.

Samasta kuosista löytyy myös a-linjainen Kampa-hame. Käytän harvoin polviin asti ulottuvia hameita, mutta tähän tykästyin – lanteesta napakka ja helmaa kohti levenevä hame näyttää samaan aikaan retrolta että superfreesiltä, kun sen alle sujauttaa rennon t-paidan. Pyöreät aurinkolasit täydentävät lähdössä Ranskan-lomalle -lookin.

Kuvissa näkyvä t-paita on siis Nanson vakiovalikoimissa oleva Tasku-paita, joka kannattaa ostaa heti pois, jos vaan onnistuu sitä Nanson myymälöistä tai verkkokaupasta löytämään, sillä se näyttää olevan jatkuvasti loppuunmyyty. En ihmettele, omistan itse paidan kolmessa värissä ja käytän niitä koko ajan. Paita päätyi myös viimekeväiselle klassikkolistalleni.

Jarno nappasi seuraavat kuvat kun olin huoneessa vaihtamassa vaatteita. Niistä tuli minusta niin tunnelmalliset, että menköön sellaisenaan julki, vaikka paita ei ollut ehtinyt vielä päälle. Kampa-housut ovat nappivalinta naiselle, joka salaa haluaisi kulkea leggingseissä, mutta ei kehtaa, koska leggingsit eivät ole housut. Mutta nämä ovat, vaikka tuntuvat päällä aivan yhtä mukavilta! Kangas on napakkaa puuvilla-elastaani-neulosta, vetskari löytyy ja tukeva vyötärökaistale ja hakaskiinnitys pitävät housut paikallaan. Lisäksi nämä ovat imartelevat! Sitä ei voi aina leggingseista sanoa.

Salakuva! Asioita, joita tapahtuu, kun elää, asuu, matkustaa ja työskentelee valokuvaajan kanssa. Pakko samaan syssyyn sanoa, että pidän näistä kuvista paljon – niihin jotenkin tiivistyy roadtripin tunnelmaa, vaikka ne kuvattiin kaikki samassa pikkuisessa kylässä emmekä näiden päivien aikana kovin kauas ajelleet.

Aavistus-paidasta löytyy myös samanniminen tunikaversio, josta tuli ehdoton suosikkini koko mallistosta. Pitkähihaisessa tunikassa on siis sama läpikuultava helma ja takaosa kuin t-paidassakin – yksityiskohta, joka tekee monikäyttöisestä perusvaatteesta kiinnostavan. Tunika on kevyt ja kaunis, tuntuu päällä henkäykseltä, sopii kaikkiin vaatteisiini, näyttää hyvältä kaikissa tilanteissa enkä oikeastaan tiedä mitä enempää yhdeltä tunikalta voisi edes vaatia.

Läpikuultavan helman takia käytän tätä tunikaa shortsien tai housujen kanssa, mutta tuolla autossa tuli vielä auringonlaskunkin aikaan niin kuuma, että riisuin housut matkan ajaksi. Olimme menossa syömään, puin pöksyt takaisin ravintolan parkkipaikalla. Joku toinen viereisessä autossa veti juuri bikineidensä päälle paitaa. Nauratti – lomatunnelma täydellisimmillään.

Arvonta on päättynyt, kiitos kaikille osallistuneille! Onnetar valitsi voittajiksi nimimerkit Katri Johanna, NN ja Sanna. Voittajiin ollaan henkilökohtaisesti yhteydessä.

Nanso-arvonnat ovat olleet supersuosittuja, joten laitamme tälläkin kertaa lahjakortteja jakoon! Kerrohan kommenteissa mikä kuvissa näkyvistä vaatekappaleista on suosikkisi, ja miksi. Toki saat halutessasi valita suosikkisi myös Nanson verkkokaupasta. Vastanneiden kesken arvotaan kolme lahjakorttia, joilla saa lunastaa itselleen vapaavalintaisen tuotteen Nanson myymälästä. Vastausaikaa on ensi viikon tiistaihin 1. elokuuta saakka, muista sähköpostiosoite. Arvontailoa ja kuumaa loppukesää!

PHOTOS BY JARNO JUSSILA

ESTHOLMEN, VUOSI SITTEN

✖ ESTHOLMEN, SUVISAARISTO

Halkean onnesta! Tämä on yksi kesän odotetuimmista päivistä, suuntaamme nimittäin viikonlopuksi yhteen lempipaikoistani maailmassa – Suvisaaristoon pikkusaareen nimeltä Estholmen. Olemme ties kuinka monennetta kertaa vuokranneet sen kokonaan oman porukan käyttöön ja tällä kertaa meitä on peräti viisitoista (no seitsemäntoista, jos mäyräkoirat lasketaan mukaan) eikä saareen juuri enempää mahtuisikaan. Ohjelmassa on kaikkea sitä mitä voi odottaa viikonlopulta saaristossa: saunomista ja grillaamista, iltoja venevajalla, pulahduksia mereen, kahvia laiturin nokassa, ehkä nokosia riippumatossa. Nämä kuvat ovat viime vuodelta, silloin oli jo alkusyksy. Tällä kertaa ajattelin hengata lähinnä bikineissä.

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA