Aloittelevan ninjan aamu

Yhteistyössä Elovena

Olen kirjoitellut muutamankin kerran Helsinki Core Trainersin bootcampista, jossa käyn muistuttaakseni itseäni siitä, että ihmisen on hyvä elää ja liikkua myös päänsä ulkopuolella. Urheilun sivuvaikutuksina Kanerva ja muut valmentajat, joiden varmaotteisen ohjauksen alla olen hikoillut, ovat saaneet selkäni suoristumaan, stressikierrokseni laskemaan, vanhat t-paitani kinnaamaan hauisten kohdalta ja lempifarkkuni roikkumaan. Ei hullummin humanistilta, joka vielä kolme vuotta sitten olisi sohvanpohjalta nauranut makeasti, jos joku olisi ehdottanut, että tartupa tankoon ja vedä pari leukaa.

2016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-12016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-22016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-4

Bootcampin ohessa on tullut tehtyä Corella muutakin, nimittäin käytyä Redcord-tunnilla, joka tunnetaan taloudessamme myös ninjakouluna. Päivä ei voi alkaa huonosti, jos jaksaa hiipiä aamukahdeksaksi ninjakouluun. Punaisten köysien varassa harjoitellaan kehonhallintaa, vahvistetaan keskivartalon lihaksia ja koko kehon liikkuvuutta. Jos korkean sykkeen bootcamp-rääkissä voi heittää aivot narikkaan ja vetää täysillä, Redcordissa täytyy todella keskittyä: harjoitukset tehdään hitaasti ja hallitusti, ja ero hyvän ja huonon tekniikan välillä voi olla yhden lihaksen oikeanlaisessa aktivoinnissa. Fiilis on mahtava, kun viidenkymmenen sinnepäin osuneen toiston jälkeen vihdoin oivaltaa mistä ja miten oikea tuki löytyy.

2016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-32016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-62016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-5

Tunnit vetää useimmiten the original ninja Ville, tällä kertaa olimme Matin tunnilla. Masakin hallitsee ninjahommat ja pisti meidät hikoilemaan – piinallisen hitaasti – koko tunnin ajaksi. Vaikka syke ei nouse, treenin jälkeen tietää kyllä tehneensä. Täytyy hengitellä hetki ja ojennella täriseviä raajoja ennen kuin kiskoo vaatteet niskaan ja lähtee jatkamaan päiväänsä.

2016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-72016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-82016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-9

Ninjamanian aloitti Mikko, joka tartutti sen sittemmin muihinkin. Selvisi, että ninjan strategisiin tehtäviin lukeutuu mm. vakoilu, soluttautuminen ja sabotaasi. Erityisen vaikutuksen teki myös sanan etymologinen tausta: sana ninja on peräisin Japanin vuoristosta 800 vuoden takaa. Se tarkoitti alunperin henkilöä, joka harjoittaa ninjutsua, taistelulajia, jota kutsuttiin myös salaperäisyyden taidoksi tai näkymättömyyden taidoksi. ETTÄ! Salaperäisyyden taito ja sabotaasi! Eipä tämän pakkomielteen syntymiseen paljoa muuta enää tarvittukaan.

2016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-102016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-112016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-122016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-13

Olemme oma-aloitteisesti lisänneet ninjan tehtävälistalle myös hämmentämisen ja hiipimisen. Jälkimmäiseen tarvitaan juuri sitä kehonhallintaa ja keskittymistä, jota Redcordissa harjoitellaan. Minullahan ei kumpaakaan ole, joten ninjakoulu tulee todellakin tarpeeseen. En aio olla se ninja, joka sabotoi oman operaationsa kompastumalla tyhjään tölkkiin kesken hipihiljaa hiipimisen.

2016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-142016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-15

Kuvaaja (ja ninjakollega) sen kiteytti: nyt kannattaa katsoa tarkkaan, koska nämä saattavat olla viimeiset kuvat, jotka ninjasta näkee. Kun ninjakoulutus on valmis, ninjan pyydystäminen valokuvaan muuttuu mahdottomaksi.

2016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-162016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-17

Aaamutreenin jälkeen on pakko saada samantien jotain syötävää napaan. Viime aikona olen pistellyt poskeen puuroa, sillä Elovenan Puurokuppi on osoittautunut käteväksi evääksi: ei tarvita kuin loraus kuumaa vettä Coren keittiön vedenkeittimestä ja puuro hautuu kannen alla valmiiksi samalla kun vaihdan vaatteet. Kun pilkkoo päälle vielä banaanin tai omenan, jaksaa täysjyväkauran ja ruisleseiden voimalla painella töihin – ja harjoitella matkalla soluttautumista. Esimerkiksi omaan tukkaansa.

2016-03-15-stellaharasek-coretrainers-ninja-18

PS. Kiinnostuneille tiedoksi, että kaikki treenijutut löytyvät informatiivisesti nimetyn treeni-tunnisteen alta. Ehkä pitää luoda myös oma ninjatunniste.

Kuvat Jarno Jussila

Takkitulokas

Vilautin jo vähän tovi sitten, mutta esitelläänpä nyt paremmalla ajalla tuo takkikokoelman tuorein tulokas, Marimekon militantti villakangastakki. Äidin ei tarvitse saada slaagia – kuvat otettiin siihen aikaan syksystä kun vielä tarkeni paljain nilkoin, nyt sujautan tennareihin toki villasukat.

2016-01-05-stellaharasek-marimekko-takki-12016-01-05-stellaharasek-marimekko-takki-2

Ensimmäinen takkini, jossa on pitkä helma! Vierastin niitä pitkään, tuntui että ryhti hukkui pitkiin takkeihin. Näköjään tarvitaan vain kauniit, kapeat leikkaukset ja kunnollinen villakangas, joka liikkuu ja laskeutuu hyvin. Takki tuntui heti luontevalta, omalta.

2016-01-05-stellaharasek-marimekko-takki-32016-01-05-stellaharasek-marimekko-takki-4

Jos pitäisi valita vaatekaapin tärkein vaate, valitsisin epäröimättä takin. Oikeanlainen takki tekee enemmän kuin mikään muu yksittäinen vaatekappale: suojaa sateelta ja viimalta,  oikaisee olkapäät ja suoristaa selän, antaa ryhtiä ja ripauksen rämäpäisyyttä. Täydellisessä takissa olen hyväntuulinen, vahva ja valmis mihin vaan. Kun painelee sillä asenteella ulos ulko-ovesta, asioilla on taipumus sujua.

2016-01-05-stellaharasek-marimekko-takki-52016-01-05-stellaharasek-marimekko-takki-6

VILLAKANGASTAKKI* & PIPO MARIMEKKO
TENNARIT* ADIDAS ORIGINALS
T-PAITA ACNE STUDIOS
FARKUT IKIVANHAT
*SAATU

Kuvat Mikko Rasila

Treenit tien päällä

ONKO VALMENTAJANI KANERVA KUULOLLA? Kävin nimittäin treenaamassa taannoisella Thaimaan matkalla, kun hotellissa* sattui olemaan loistava sali. Aion nyt erikseen keulia aiheesta, koska tämä on toinen kerta maailmanhistoriassa, kun pakkaan treenikamat matkalaukkuun ja myös käytän niitä.

2015-12-21-stellaharasek-sensimar-khaolak-1

Historiallinen ensimmäinen kerta sattui vuosi sitten, kun reissasin – sattumalta melkein samaan maailmankolkkaan – äskenmainitun Kanervan kanssa. Tajusin aivan liian myöhään mitä tarkoittaa, kun lähtee matkaan seuralaisenaan ystävä, johon on tutustunut siksi, että hän sattuu olemaan myös Helsinki Core Trainersin valmentaja. Viisaampi olisi varmasti pohtinut tätä asiaa ennen kuin varasi päähänpistosta yhteisen matkan.

2015-12-21-stellaharasek-sensimar-khaolak-2

Minut herätettiin pumpulinpehmeistä hotellilakanoistani joka(!) aamu seitsemältä(!!) valheellisen lempeillä silityksillä: herää kulta, nyt mennään vähän hikoilemaan. Lempeys loppui luonnollisesti sillä sekunnilla kun olin kiskonut itseni pystyyn ja lenkkarit jalkaan. Juoksimme portaita kolmenkymmenen asteen aamuhelteessä, kunnes oli pakko vetäytyä ilmastoidun kuntosalin varjoon. Punnersimme. Teimme askelkyykkyjä. Nostimme tankoja. Kanerva komensi, minä hikoilin, liian unenpöpperöisenä väittämään vastaan. Kuumuudessa ei pystynyt vetämään kuin puolen tunnin setin, mutta sanotaanko, että sen jälkeen nautittu aamiainen maistui ansaitulta.

2015-12-21-stellaharasek-sensimar-khaolak-3

Ihan kuin tässä uroteossa ei olisi tarpeeksi, punnersin kolmekymmentä(!) kertaa jokaisesta(!!) oluesta, jonka join matkan aikana. Lopputuloksena a) join hyvin vähän alkoholia matkan aikana ja b) matkan aikana opin punnertamaan. Mikko sanoisi tähän, että onpa sellainen olo kuin olisi vähän (tai oikeastaan paljon) parempi ihminen kuin kaikki muut! Ainakin lomaolo oli autuas, joten ei voi valittaa.

2015-12-21-stellaharasek-sensimar-khaolak-4

Oli muuten aikuisen elämäni ensimmäinen reissu, jonka jälkeen ei väsyttänyt, turvottanut tai puristanut – ehkä oppitunti tuli useammalla kuin yhdellä tavalla tarpeeseen. Opin myös, että yksi tapa olla loistava valmentaja on syntyä yhdeksi niistä ihmisistä, joille on mahdotonta sanoa ei. Kaivaisin tähän kuvan Kanervan viattomasta hymystä, ellei olisi tullut uudestaan uupumus näitä trooppisia treenejä muistellessa. Vähän tuli myös ikävä, sillä lämpö korjaa väsyneen kehon lempeämmin kuin mikään muu.

2015-12-21-stellaharasek-sensimar-khaolak-5

Kiinnostaa: treenaatteko te tien päällä?

*Kiitos Finnmatkoille, joka tarjosi majoituksen.

Reppu selässä

Pikatervehdys San Juanista. Reissueleganssi on saavuttanut eräänlaisen huippunsa jo ensimmäisenä matkapäivänä, eikä suunta voi olla kuin ylös… alas… no nähtäväksi jää. Lokoisaa sunnuntaita Suomeen, kuulin että ensilumi on laskeutunut Helsinkiin!

2015-11-22-stellaharasek-puertorico-12015-11-22-stellaharasek-puertorico-2

Kuvat Anni Taimisto

Melkein hereillä

Reippaana uuteen viikkoon! Olisinpa. Onneksi viikonloppuna sai sentään kuitattua akuutimmat univelat. Yksikään talouden asukas ei olisi silti halunnut nousta aamulla sängystä. Näitä päiviä, kun ei mennä siitä mistä aita on matalin, vaan siitä missä aitaa ei ole. Ollaan ihan hissunkissun, ei laiteta valoja päälle eikä puhuta mitään, niin kenenkään ei tarvitse oikeasti vielä herätä. Kahvin keittäminen pimeässä keittiössä – onnistuu. Hiusten peseminen – yliarvostettua. Hampaiden harjaaminen saa riittää, puhtaat vaatteet ovat jo uroteko.

2015-11-16-stellaharasek-monday-1

Eiköhän se viikko tästä käynnisty, kun vaan lähtee ulos. Kohtaa kadut ja maanantainaamaiset kaupunkilaiset ja koittaa matkalla muistella missä päin Punavuorta se toimisto sijaitsikaan ja mitä siellä pitikään tehdä.

2015-11-16-stellaharasek-monday-2

Onneksi tänään ei ole kuin yksi tapaaminen ja sitä varten ei tarvita silkkipaitaa tai salonkikelpoisia kenkiä. Aion rutistella toimistoassaria (yhtä niistä neljästä) ja haaveilla salaa sängystäni. Voi kylmä arki, joka pitää meidät erossa toisistamme.

Lämpöä maanantaihinne!

Kuvat Mikko Rasila

Let it all come down

Päivän viikon kuukauden muotiresepti on mutkaton: harmaata harmaalla, ripauksella valkoista. Minihameisiin ja mekkoihin tekee mieli yhdistää lenkkarit. Tai jos ollaan ihan rehellisiä, kaikkeen tekee mieli yhdistää lenkkarit. Nuo tossut ovat melkein painottomat. Vuoden pimeimpiä viikkoja kohti kuljetaan ja kevyet askeleet kiinnostavat.

2015-11-02-stellaharasek-bulevardi-012015-11-02-stellaharasek-bulevardi-02

Syksyn värjäämät kadut, vielä hetken ennen kuin pimeys nielaisee viimeisetkin värit. Kaiken keltaisen keskellä korskeana yksi punainen lehti. Sitä ei paljoa talventulo huoleta enkä oikeastaan ajatellut huolehtia minäkään.

2015-11-02-stellaharasek-bulevardi-032015-11-02-stellaharasek-bulevardi-04

Alkavan viikon agendalla: aika paljon kaikkea. Tein tänään listan ja olen siitä jo valmiiksi aivan uupunut. Ehkä yksi vapaapäivä ei ihan riitä lataamaan yskivät akut? Onneksi suurin osa ohjelmasta on työtä, jota tekee ilosta. Huomenna piirtelen muutamalle vaatemerkille viestinnän suuria kaaria – suosikkejani, sillä kauneus asuu yksityiskohdissa eikä niitä saa kohdilleen, elleivät suuret kaaret ole kunnossa. Keskiviikkona kuvaan, torstaina soitan levyjä. Perjantaina suljen puhelimen koko päiväksi ja kirjoitan.

2015-11-02-stellaharasek-bulevardi-05

VILLAKANGASTAKKI COS
KASMIRHUIVI* BALMUIR
MOHAIRNEULE FILIPPA K
NAHKALAUKKU SAMUJI
FWSS:N PIPO BEAM STORE
LENKKARIT ADIDAS ORIGINALS
SUKKAHOUSUT* & VILLAHAME* WOLFORD
*SAATU

THE ROLLING STONES – LET IT LOOSE