(IKI)SUOSIKKIASU

Yksi kaikkien aikojen suosikkiasuistani on mustan jakun, bändipaidan ja farkkujen yhdistelmä. Olen viilettänyt samassa yhdistelmässä teinivuosista saakka enkä ole vielä kyllästynyt, joskin nyanssit ovat vuosien varrella hioituneet hivenen sofistikoituneemmiksi. Ihan ensimmäinen musta jakkuni taisi olla olkatoppauksilla varustettu kasarihirvitys, jonka ongin Ylitornion kierrätyskeskuksesta, vaatteideni pääasiallisesta ostopaikasta silloin kun olin teini. Nykyisin kiinnostaa vähän tyylikkäämmät ja sirommat takit, kuten Filippa K:n niukka jakku jossa on ihana rypytetty selkä, tai näissä kuvissa esiintyvä Tiger Of Swedenin superkaunis klassikko, tiheästä villakankaasta tehty jakku jossa on täydelliset mittasuhteet.

Useimmiten yhdistelen jakkuun ja bändipaitaan pillifarkut, mutta viime aikoina olen sportannut näitä asteen rennompia boyfriend-farkkuja, jotka löysin parilla eurolla kirpparilta. Ajattelin ensin ratkoa niiden polvet auki, mutta sitten tykästyinkin siihen, että ne ovat täysin ehjät. Koskematon keskisininen denim näyttää yllättävän freesiltä kun on kulkenut viime kuukaudet revityissä pillifarkuissa.

Second Femalen laukku on juuri passelinkokoinen päiviin, kun ei tarvitse kantaa mukana kameraa tai tietokonetta. Pussukkamallinen malli nyörikiristyksellä on myös yksi ikisuosikeistani, olen omistanut elämäni varrella monta samanmallista veskaa ja kuluttanut kaikki loppuun. Olen tainnut imeä tämän äidiltäni, hänellä oli muistaakseni ihan samanlaisia laukkuja silloin kun olin pieni. Välillä tuntuu, että olen oppinut äidiltäni oikeastaan kaiken mitä ajattelen tyylistä ja pukeutumisesta.

Lempiasuni on helppo muokata kengillä sopivaksi tilanteeseen kuin tilanteeseen: tennarit tekevät kokonaisuudesta rennon, nilkkapituiset buutsit tuovat siihen särmää ja koroilla syntyy asteen salonkikelpoisempi look, joissa voi painella vaikka viinilasilliselle. Vilu alkaa jo nipistellä paljaita varpaita, mutta lämpöisempinä päivinä on onneksi vielä tarjennut kipittää kantabaariin naapurikortteliin.

Käytin bändipaitoja koko ajan vielä neljä tai viisi vuotta sitten. Sittemmin olen kuluttanut pari puhki ja myynyt ja antanut osan pois – ei vaan tule enää yhtä usein pidettyä kuin silloin joskus. Led Zeppelinin musta miesten t-paita on yhä lempparini, siitä en luovu! Ja kun olen rakastanut senkin rikki, ostan tilalle samanlaisen.

MUSTA JAKKU* TIGER OF SWEDEN SS17
SECOND FEMALEN LAUKKU* DOTS SS17
NAHKAISET REMMIKOROT COS
FARKUT & SORMUS KIRPPIS
RANNEKETJU YSTÄVÄLTÄ
LED ZEPPELIN T-PAITA IKIVANHA
*SAATU

PHOTOS BY JARNO JUSSILA

VAALIPÄIVÄ

Sunnuntai-iltaa! Meidän piti ottaa tänään rennosti ja poistua sohvalta vain käydäksemme äänestämässä, mutta niin tästä päivästä tuli kuin tulikin kaupunkioperaatio: lähdimme liikkeelle aamupäivällä ja palasimme kotiin vasta seitsemältä. Tilanteille on tapana eskaloitua, mutta sitähän varten vapaapäivät ovat.

Äänestys hoidettiin ensimmäisenä alta pois ärräkahvin kautta. Usko yksilön vaikutusmahdollisuuksiin on aika vähissä, mutta äänestämisestä tulee aina aikuinen olo. Että kävi miten kävi, oma korsi on kannettu kekoon ja sillä on jollain universaalilla lainalaisuudella lunastanut oikeutensa olla asioista mieltä.

Kolusimme kirppiksen läpi. Koirat rakastavat kirpputoreja, ne erottavat sieltä kaikki tuhannet tuoksut jotka minun nenääni tuoksuvat vain kellarilta ja vanhoilta hyllypapereilta. Ovat ehkä maailman surkeinta kirppisseuraa siinä mielessä, että haluavat sinkoilla joka suuntaan samaan aikaan. Löysimme silti nipun 60-lukulaisia puristelaseja eurolla kipale ja Juno löysi pöytien alta ilmeisen makoisan pölypallon, saalis sekin.

Kävimme kaupoissa, koskettelin kaikkea kimaltavaa ja mietin kenet voisi lietsoa järjestämään kesällä syreenintuoksuiset puutarhajuhlat, joihin voisi saapua säihkyvissä vaatteissa (Annika, ajattelen sinua). Voihan sitä toki säihkyä itsekseen vaikka kotiparvekkeella, mutta ei se ole ollenkaan sama asia. Paitsi jos sisustaisi pikkuparvekkeestaan salaisen puutarhan, joka ei ole itseasiassa ollenkaan huono ajatus.

Kuvassa vipeltävät Nakkipuoleen ehdokkaat, jotka olivat mukana äänestysretkellämme värväämässä äänestäjiä. He saivat puolelleen yhden rouvan, joka oli sitä mieltä, että Nakkipuolueen vaalilupaukset ovat paremmat kuin monen muun puolueen ja ehdokkaat ovat sitäpaitsi aivan ihastuttavat. Olkoonkin, että syövät välipalaksi pölypalloja.

Näin voi käydä, kun kaksi päättäväistä elukkaa haluaa samaan aikaan eri suuntaan. Onko se sitten tämä vaalipäivätunnelma, joka aiheuttaa vastakkainasetteluita? Talutusremmeihin sotkeutunut palvelusväki saa osakseen paheksuntaa, kun vaaliehdokkaat eivät ollenkaan tohinapäissään tajua miksi matkanteko loppui kuin seinään.

Näin ystävääkin: kävimme vaaliskumpalla Strindbergillä, koska kuuden euron kuohuviini. Suosittelen! Olisipa Helsingissä enemmän paikkoja, joissa saisi viinilasin kuudella eurolla – tulisi ehkä käytyä useammin ulkona. On tullut viime aikoina sovittua treffejä useimmiten omaan kotikeittiöön, koska siellä saa aina pöydän, musiikki sopii aina tunnelmaan ja viinilista on suppea, mutta edullinen. Pidän silti myös Strindbergistä, koiratkin ovat sinne tervetulleita ja tykkäävät torkkua sohvalla takin alla.

En keksi montaakaan eurooppalaista pääkaupunkia, jonka keskustassa on sunnuntaisin näin hiljaista! Olisimme voineet kävellä vaikka keskellä Mannerheimintietä, montaa autoa ei suhannut ohi. Koirilla on meneillään jokapäiväinen mäykkymurha, urheilulaji joka on yhdistelmä kilpajuoksua, painia, siskon korvassa roikkumista, narinaa ja aivotonta riehumista. Viihdearvo on kohdallaan paitsi silloin kun se tapahtuu kesken juhlien jonkun herkistyneen puheen aikana.

Vaalihumun uuvuttamana emme jaksaneet enää mennä kauppaan, vaan kävelimme suoraan Viiskulman Skifferiin vetämään listan suosikkiannoksemme, jumalaiset kalahampurilaiset. Hälytyskellojen olisi ehkä pitänyt soida siinä vaiheessa kun listalla ei mainittu enää sanaa jumalainen. Miksi, oi miksi reseptiä on muutettu!? Miksi korjata sellaista joka ei ole rikki? Ei se nykyinenkään hampurilainen nyt varsinaisesti huono ole, mutta ei ollenkaan enää sama. Uusi suosikki on saatava tilalle, joten toverit, ilmiantakaa kaupungin paras kalapurilainen!

When in doubt, wear black. Kokomustissa on maleksittu menemään, kuten kovin usein niinä päivinä, kun pukeutuessa ei jaksa miettiä yhtään mitään. Sunnuntaisin kiinnostaa muutenkin ennen muuta vaivattomuus ja mukavuus, siihen tarkoitukseen tuo Filippa K:n kevätmallistosta poimittu mekko on ihan omiaan. Lisäksi se on linjakas, kaunis ja rento, joten en tiedä mitä enempää yhdeltä mekolta voisi edes toivoa. Ja niin, nahkatakkikeleistä on palattu villakangastakkiin ja pipoon – lämpötila laski taas eikä mukavuudenhaluinen vilukissa jaksa palella.

VILLAKANGASTAKKI* BOOMERANG
MUSTA MEKKO* FILIPPA K
STYLESNOBIN NILKKURIT* DOTS
NAHKALAUKKU COS
PIPO SAMUJI
*SAATU

Nyt lyön tietokoneen kiinni, liityn sohvalle kasautuneeseen seurueeseen ja keräilen vähän voimia tulevaa viikkoa varten. Paljon kaikenlaista, en halua edes miettiä juuri nyt mitä kaikkea. Toivottavasti teillä on ollut hyvä viikonloppu? Öitä sinne, huomenna kuullaan. Olen tilannut alkuviikoksi aurinkoa.

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Melonikynnet (ja mustaa)

Köh. Juuri kun pääsin julistamasta, että kirkkaanpinkit kynnet eivät tee enää paluuta elämääni, tapahtui sekohullaantuminen. En osaa selittää, kuva kertonee kaiken olennaisen. Eivät nuo tosin ihan pinkit ole, enemmänkin meloninväriset. Puuttuu vain vihreät reunat ja mustat pilkut. Tekisi mieli maistaa.

2016-07-13-stellaharasek-julyinblack-12016-07-13-stellaharasek-julyinblack-2

Noin muuten musta on alkanut taas kiinnostaa kesäisen väriräjähdyksen vastapainoksi. Se tapahtuu joka heinäkuu: mustan terävät ääriviivat alkavat näyttää äärimmäisen hyvältä ruskettuneella iholla. Ray-Banin aurinkolasit ovat loppukevään hankinta, pienemmät ovat minun ja isommat hänen. Tykkään hulluna tuosta Roundin mallista, se ei ole ihan niin retro kuin täysin pyöreät pokat, mutta on silti särmä.

2016-07-13-stellaharasek-julyinblack-32016-07-13-stellaharasek-julyinblack-4

Parhaassa kesäkassissa kulkee mukana ihan kaikki. COSilta hankittuun jättikassiin mahtuu retkivarusteiden lisäksi myös Juno-koira, kokeiltu on. Verkkokassissa kosteat pyyhkeet ja muut uimakamat pääsevät tuulettumaan – vielä kun ehtisi sinne rantaan saakka! Ehkä loppuviikosta, kun tie vie kohti länsirannikkoa ja Yyterin hiekkoja. Ohut harmaa huivi lähtee mukaan, se on taatusti suunniteltu juuri niihin kesäiltoihin kun ei muisteta mennä nukkumaan.

2016-07-13-stellaharasek-julyinblack-52016-07-13-stellaharasek-julyinblack-6

Marshallin kuulokkeet eivät kuulu minulle, vaikka minusta niiden kyllä pitäisi. Täytyy ehkä hankkia omat ennen kuin omistaja kyllästyy niiden mystisiin katoamisiin. Olen tullut tulokseen, että elämä on liian lyhyt ja musiikki liian hyvää kehnoihin korvanappeihin. Samaa sarjaa kuin kengät, joilla on huono kävellä: you have ONE job.

2016-07-13-stellaharasek-julyinblack-72016-07-13-stellaharasek-julyinblack-8

Jos melonikynnet (tai ehkä mustat, joihin juuri ehdin jo siirtyä) alkoivat hotsittaa, vinkkaan, että taikasanalla STELLA saa Fredantorilla sijaitsevasta Hiussali Peilista elokuun loppuun saakka sormien ja varpaiden yksivärisen Shellac-kestolakkauksen yhteishintaan 99€. Varaukset verkosta (tässä vielä linkki suoraan oikeaan palveluun) tai numerosta 09 2709 3220. Kesän kauneimmat ja vaivattomimmat kynnet taikoo se sama Jenni, joka osana yhteistyötämme pitää tätä minunkin kyseenalaista kesäeleganssiani ainakin kynsien osalta yllä. Uskon vakaasti siihen, että hiukset saavat olla sinnepäin eikä kosmetiikkaa kaivata, kunhan on kauniit kynnet.

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA