Desert daze

✖ SAL, KAP VERDE

Hiekkarannalla hengaamisessa ja mojitoissa ei ole mitään vikaa, mutta jos levoton sielu tarvitsee vaihtelua, voi aina vuokrata jeepin ja ajella katsomaan mitä muuta aavikkosaarelta löytyy. Arvasitte oikein – loputtomasti aavikkoa ja sitä halkovia pikkuteitä. Afrikkalainen tulkinta tiestä on kiinnostava, vain edellisten kulkijoiden renkaanjäljistä voi päätellä missä se suunnilleen menee. Vastaan saattaa osua mitä tahansa kuoppaisesta kivikosta ojaan tai uneliaasti etenevään lehmälaumaan. Ymmärsimme nopeasti miksi saarella ei vuokrata muita kuin maastureita.

2017-01-19-stellaharasek-capeverde-desertdaze-1

Kuviin kiteytyy matkan käytännöllinen muotikonsepti: farkkushortsit, buutsit ja hattu, joka suojaa kasvoja paahteelta. Siitä oli koko ajan pidettävä kiinni, ettei tuuli olisi vienyt sitä mukanaan. Rennon kauluspaidan lainasin miehen päältä, oma t-paitani oli jo pölyn peitossa (sitäpaitsi pidin ajatuksesta paidattomasta jeeppikuskista). Sen voi sentään pestä toisin kuin lempikenkäni, jotka olivat loistovalinnat retkeilyyn, mutta saivat matkalla sen sortin hiekkakuorrutuksen, etten tiedä saako sitä enää suutarikaan hangattua nahasta. Ennen pitkää aavikko ottaa kaiken omakseen.

2017-01-19-stellaharasek-capeverde-desertdaze-22017-01-19-stellaharasek-capeverde-desertdaze-32017-01-19-stellaharasek-capeverde-desertdaze-42017-01-19-stellaharasek-capeverde-desertdaze-52017-01-19-stellaharasek-capeverde-desertdaze-62017-01-19-stellaharasek-capeverde-desertdaze-7

MIESTEN KAULUSPAITA* GANT RUGGER
STYLESNOBIN BUUTSIT* & EDBLADIN KORUT* DOTS
HUOPAHATTU* MINIMUM
AURINKOLASIT RAY-BAN
BIKINIT H&M
FARKKUSHORTSIT KIRPPIS
RANNERENGAS VINTAGE
*SAATU

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Sielu huurteessa

Helsingissä on huurteisen kaunista – ja kuolettavan kylmää! Pohjoisessa vietetyistä vuosista on ilmeisesti sen verran kauan, että tulipalopakkaset tulevat joka kerta pienenä järkytyksenä. On ehtinyt jo unohtaa miltä tuntuu, kun ripset jäätyvät luomiin ja kylmyys työntyy tikkuina silmien taakse ja otsaonteloon. Jos on ihan pakko ulkoilla, kokovartalokohmeen sulattamiseen tarvitaan sen jälkeen kuuma suihku ja keskimäärin kolme tuntia intensiivistä koiraterapiaa untuvapeiton alla. Tiedetään, juuri nyt jengi siellä pohjoisessa huutaa VOI ETELÄN VETELÄT ja nauraa päälle. Hiljaa siellä.

2017-01-06-stellaharasek-helsinki-balmuir-1

Tyylirintamalla kiinnostaa juuri nyt kaikkein eniten selviytyminen, mutta onneksi siihenkin tarkoitukseen on olemassa kauniita vaatteita. Kuten esimerkiksi lempivillapaitani ja uusi kid mohair -huivi, jonka sain joululahjaksi Balmuirilta. Puuterinen vaaleanpunainen on kevään uutuussävyjä ja niin kaunis, että pökerryn. Se hohkaa valoa, joka imartelee talvenkalpeita kasvoja enemmän kuin mikään valovoide – se on tunnustukselliselta valovoideaddiktilta paljon sanottu!

2017-01-06-stellaharasek-helsinki-balmuir-22017-01-06-stellaharasek-helsinki-balmuir-3

Nuo viileät ja huurteiset vaaleanpunaiset aiheuttavat yhä akuuttia heikotusta sydänalassa. Hulluus on näköjään edennyt asteelle, jossa on ok pukea niitä päälle useita samaan aikaan. Sellaista kuulemma sattuu kun on rakastunut, antaa mennä kun on mennäkseen.

2017-01-06-stellaharasek-helsinki-balmuir-4

Olen tutkinut tätä nyt vuosia ja tullut tulokseen, että ei ole olemassa asua, jonka päälle ei voisi vetää kauniisti leikattua, kapeaa villakangastakkia – varsinkaan, jos se on musta. Ei taida tosin tulla kenellekään yllätyksenä, että ajatus puuterinsävyisestä villakangastakista on alkanut kiinnostaa. Kuvan takki on viimesyksyinen suosikkini Boomerangilta, tämänkin talven mallistosta bongasin pari täydellistä tapausta Mannerheimintien myymälässä.

2017-01-06-stellaharasek-helsinki-balmuir-5

Kuvat ovat parin päivän takaa, otettu juuri ennen kuin lämpötilat laskivat villakangaskeleistä lammaskelsikalsaan (= niin kylmää, että ei tarkene enää millään muulla kuin paksuimmalla kelsitakilla). Ei tulisi enää mieleen viilettää kaduilla rotsi auki, mokkanahkaiset hapsukorotkin ovat vaihtuneet saappaisiin joihin mahtuu kahdet villasukat. Äiti älä pelkää, pillifarkkujen alla on villasukkahousut. Jos vielä kiristyy, lisään toiset.

2017-01-06-stellaharasek-helsinki-balmuir-6

VILLAKANGASTAKKI* BOOMERANG
MOHAIRHUIVI* BALMUIR
ACNEN MOHAIRNEULE GAUDETE
STYLESNOBIN HAPSUNILKKURIT* DOTS
FARKUT TIGER OF SWEDEN JEANS
*SAATU

2017-01-06-stellaharasek-helsinki-balmuir-7PHOTOS BY JARNO JUSSILA
THIS POST INCLUDES AFFILIATE LINKS

Viimeistä viedään

Vuoden viimeistä iltaa, nimittäin! Olemme ostaneet etikkasipsejä ja kuohuvaa ja kutsuneet kylään niitä ihmisiä joihin olemme viime päivinä törmäilleet – ei aavistustakaan keitä tulee tai tuleeko ketään. Jos ei, enemmän sipsejä ja skumppaa meille. Tähtisädetikkujakin on! Hmm… tähtisäde vai tähtisade? Molempi parempi, kimaltavaa lähtölaskentaa sinne ja tänne. Huomenna me kaikki herätään uuteen vuoteen.

2016-12-31-stellaharasek-uudenvuodenaatto-12016-12-31-stellaharasek-uudenvuodenaatto-22016-12-31-stellaharasek-uudenvuodenaatto-32016-12-31-stellaharasek-uudenvuodenaatto-4

SECOND FEMALEN KIMALLEPAITA* DOTS
SUKKAHOUSUT WOLFORD
KOIRA LAINASSA (OMA JOSSAIN VAANIMASSA SIPSEJÄ)
*SAATU

PHOTOS BY JARNO JUSSILA

Palmuprintti

✖ BALI, INDONESIA

Pidän siitä miten matkustaminen maailman eri kolkkiin tuo esiin uusia sävyjä asioista, jotka luuli tuntevansa kuin taskunsa – vaikka oman tyylinsä. En mene takuuseen tulisinko kulkeneeksi Tehtaankadulla trooppisessa palmunlehväprintissä, mutta Canggun kapeilla kaduilla ja rannoilla se on oma ja täydellinen. Surffilautojen keskellä, haalistuneissa tropiikin sävyissä olo on melkein sama kuin lapsena Australian hiekkarannoilla, minulla oli takuulla silloin aivan samanlainen uimapuku tai t-paita – tai ainakin samanväriset sinkkiraidat poskilla ja nenässä. Hmm… Ehkä kyse ei olekaan uusista vaan vanhoista sävyistä, jotka olin vaan vähäksi aikaa unohtanut.

2016-12-11-stellaharasek-bali-canggu-12016-12-11-stellaharasek-bali-canggu-2

Matkalle pakatusta pikku-Rimowasta löytyy muutenkin vähän tavallista enemmän värejä ja kuoseja, aavistin että Balin kaltaisessa paikassa ne tuntuvat enemmän mahdollisuudelta kuin uhalta. Kotiin hiipineet värit alkavat näköjään hivuttautua hitaasti vaatekaappiinkin.

2016-12-11-stellaharasek-bali-canggu-32016-12-11-stellaharasek-bali-canggu-4

Sitten on näitä sekalaisia siroja koruja, joita pujottelen ranteisiini ja sormiini, niitä on saatu ja hankittu sieltä sun täältä, osa on tarttunut mukaan tältä matkalta. Korut ovat minusta parhaita matkamuistoja, niitä voi käyttää joka päivä, kantaa mukanaan pieniä palasia maailmalta.

2016-12-11-stellaharasek-bali-canggu-5

PALMUPAITA* THE LAB
EDBLADIN JA MAANESTENIN RANNEKORUT* DOTS
MUUT KORUT LAHJOJA & MATKAMUISTOJA
AURINKOLASIT RAY-BAN
FARKKUSHORTSIT IKIVANHAT
*SAATU

 

PHOTOS BY ANNI TAIMISTO

(Yhä) hulluna harmaaseen

Välillä mietin mitä järkeä on julkaista viikosta toiseen kuvia näistä samoista harmaista syysunivormuista, mutta sitten muistan, että sitä kutsutaan omaksi tyyliksi. Naurattaa. Minkäs sille mahtaa, kun tietää mistä tykkää? Harmaista villapaidoista ja isoista pipoista, nilkkapituisista buutseista, sotilaallisista takeista. Minimittaisista hameista varsinkin jos niissä on hapsut. Luotan siihen, että osaatte skipata seuraavaan kirjoitukseen, jos olette nähneet niitä tarpeeksi – ymmärrän kyllä! Teille muille – jotka ette saa harmaasta tarpeeksenne – olisi tarjolla muutama kuva viime viikkojen suosikeistani, jotka pitävät lämpimänä, hyväntuulisena ja vähän naurattavat, kun mokkahameen hapsut heiluvat kävellessä. Aah. En tiedä voiko lempivaatteilta paljon enempää vaatia.

2016-12-06-stellaharasek-syystyyli-12016-12-06-stellaharasek-syystyyli-82016-12-06-stellaharasek-syystyyli-72016-12-06-stellaharasek-syystyyli-62016-12-06-stellaharasek-syystyyli-42016-12-06-stellaharasek-syystyyli-32016-12-06-stellaharasek-syystyyli-2

VILLAKANGASTAKKI* MARIMEKKO
STYLESNOBIN NILKKURIT*, SECOND FEMALEN NEULE* & MOKKAHAME* DOTS
PIKKULAUKKU FILIPPA K
FWSS:N PIPO BEAM
SUKKAHOUSUT WOLFORD
*SAATU

PHOTOS BY JARNO JUSSILA

Ruusuinen maailma

Kuvittelin vuosia, etten pidä ruusun tuoksusta. Tuntui ettei se kuulunut minulle, vaan tyyliltään minua naisellisemmille. Heille, jotka käyttävät huulipunaa ja pitkiä hansikkaita, pukeutuvat kermanvärisiin silkkipaitoihin ja helmoistaan hulmuaviin hameisiin ja onnistuvat kantamaan ne elegantisti eivätkä näytä siltä, että kuusivuotias on käynyt salaa äitinsä kaapilla. Ruusulta tuoksuvia hajuvesiä kantavat ystävistäni erityisesti ne, jotka matkustelevat usein Pariisiin, tuntevat kaupungin ihanimmat kahvilat ja osaavat tilata niissä ranskaksi café au lait tai tarte tatin.

Mikä ihana ja minulle niin kaukainen maailma! Minä olen se, joka ottaa yhteen ovikarmien kanssa ja kompastelee omiin jalkoihinsa, ostaa kahvinsa useimmiten Ärrältä, ei voi pukeutua vaaleisiin silkkipaitoihin koska läikyttää niihin heti tomaattikastiketta ja käyttää juhlissakin vain huulirasvaa. Eikä osaa sanaakaan ranskaa, vaan hajamielisimpinä hetkinään hädin tuskin muistaa miten puhutaan edes suomea tai englantia, sekoilee sanoissaan ja vastaa joskus puhelimeen sanomalla hein sijaan kiitos.

2016-11-01-stellaharasek-ruusukuume-1

Siitä huolimatta elämääni on solauttunut viime aikoina montakin ruusuntuoksuista suosikkiasiaa. Se alkoi hiusöljystä, sitten huomasin ostaneeni ruusuntuoksuisen käsivoiteen. En tiedä mitä ajatella. Enkö enää olekaan juntti? Vai onko sittenkin niin, että tuoksut kuuluvat ihan kaikille, jotka niistä sattuvat pitämään? Että aivan suotta sitä rajailee maailmastaan ulos isoja ja pieniä asioita, jotka eivät mukamas siihen sovi. Sen kunniaksi tässäpä muutama vinkki teille, jotka olette aina tykänneet ruususta, sekä minun kaltaisilleni myöhäisherännäisille, jotka ovat vasta tulossa ruusukaapista. Osa tuotteista on saatu blogin kautta, loput ostettu.

2016-11-01-stellaharasek-ruusukuume-5

Vanhoja viinipulloja tuoksukynttilöiksi kierrättävä Rewined on uusi tuttavuus, johon törmäsin Nest Factoryssa. Tuoksut ovat teeman mukaisesti saaneet inspiraationsa viinimaailmasta ja tykästyin tietysti Roséen. Kynttilässä tuoksuu ruusun terälehtien lisäksi valkoinen persikka ja roseepippuri, jonka englanninkielinen nimi on minusta ihana: pink peppercorn. Myrkyttömän soijakynttilän tuoksu on tarpeeksi hento ja hienovarainen, jotta sitä voi polttaa joka ilta, eikä täytä ilmaa paksulla, pääsärkyisellä hajulla.

2016-11-01-stellaharasek-ruusukuume-3

Dotsista Fredrikinkadulta bongasin Jurliquen ruusuntuoksuisen ihonhoitosarjan ja innostuin, sillä merkin ruusukäsivoide on ollut osa yöpöytäni vakiovarustusta pitkään. Ruususarjan kosteusvoide ja putsari ovat nekin kivat, mutta eniten ihastuin kasvosuihkeeseen, joka yllätti viilentävällä vaikutuksellaan ja huumaavalla tuoksullaan. Pidän sitä useimmiten työpöydällä ja suihkin sitä aina kun uhkaa mennä hermo tai tulla väsähdys. Sen yleistä virkeystilaa edistävä vaikutus taitaa olla sen olennaisin ominaisuus, mutta toki se siinä sivussa myös kosteuttaa syksyn kuivattamaa ihoa. Tätä kannattaa käydä kokeilemassa, vaikkei tavallisesti välittäisikään ruusuntuoksusta, sillä tässä on jotain poikkeuksellista puhtautta ja raikkautta.

2016-11-01-stellaharasek-ruusukuume-4

Siellä se käsivoide notkuu tuolla keskellä. Olen käyttänyt tätä kauan, ostan aina uuden loppuneen tilalle. Yöpöytä on käsivoiteelle loistopaikka, nukkumaan mennessä malttaa pysähtyä pienen ruusuntuoksuisen rituaalin ääreen. Arvostan myös yksinkertaista pakkausta, mustavalkoinen mutkattomuus tuntuu helpottavalta kaiken kohinan keskellä.

2016-11-01-stellaharasek-ruusukuume-2

Rewined on lisännyt valikoimiinsa niiden pieneksi hitiksi maailmalla nousseiden kynttilöidensä kaveriksi myös käsintehtyjä saippuoita, joissa on samat viinien inspiroimat tuoksut kuin kynttilöissäkin. En voinut vastustaa ruusuista versiota. Pakkaus on niin kaunis, että näitä on varmasti kiva viedä myös lahjaksi – jos mitenkään malttaa olla sittenkin pitämättä niitä itsellään.

2016-11-01-stellaharasek-ruusukuume-6PHOTOS BY STELLA HARASEK