Varaslähtö kevään juhlakauteen

Kaupallisessa yhteistyössä Sokos ja Asennemedia

Kevät alkaa olla täällä ja juhlasesonki sen mukana! Vappu korkkaa kauden, siitä laskeudutaankin sulavasti Äitienpäivän kautta valmistujaisiin ja sen jälkeen juhannusjuhliin, kesähäihin ja puutarhakemuihin. Kalenterissamme on vasta muutamat kekkerit, mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niitä ennättää tupsahdella sinne vielä vaikka ja kuinka ennen kuin olemme ehtineet edes kaivaa vappuserpentiinit esiin.

Kävimme Jarnon kanssa fiilistelemässä Sokoksella kevään juhlamuotia ja valitsimme parhaita paloja mukaamme sovitukseen. Visiitti oli mahtava. Meillä oli aika tiukka aikataulu, mutta se ei ollut mikään ongelma, sillä apunamme oli superystävällinen henkilökunta: miestenosastolla palveleva herrasmies valitsi Jarnon kanssa pukuja ja niihin sopivia kenkiä, minä pengoin toisen myyjän kanssa naistenosaston ihanimpia kolttuja ja kenkävaihtoehtoja (yhteistuumin jätimme haikeudella rekkiin mekon, joka oli kaunis, mutta enemmän hellekolttu kuin juhlaan sopiva). Kolmas myyjä kiikutti valintamme sovituskoppiin odottamaan lopullisia päätöksiä, neljäs rapsutti Juno-koiraa, joka olisi ollut aivan valmis jäämään Sokokselle myymäläapulaiseksi. Koko tavaratalo taisi vartin sisällä tietää, että pariskunta ja pieni mäyräkoira on saapunut asioimaan.

Seuraavissa kuvissa on meidän suosikkipoimintamme tämän kevään valikoimasta, joka alkaa olla nyt runsaimmillaan. Ilahduin kovasti, kun löysin naistenosastolta paljon omia lempparimerkkejäni: skandinaavisia merkkejä, joissa laadukkaat materiaalit yhdistyvät yksinkertaisiin leikkauksiin ja kauniisiin yksityiskohtiin.

Sananen juhlapukeutumisesta. Vierastin joskus koko juhlapukeutumisen konseptia: en oikein löytänyt omalta tuntuvia juhlavaatteita enkä olisi millään halunnut vaihtaa pillifarkkujani juhlakelpoiseen mekkoon, joka ei sopinut yhtään habitukseeni. No, sittemmin tulin järkiini (eli aikuistuin), käsitykseni pukeutumisesta laajenivat ja ennen muuta tajusin, että juhlaan saa pukeutua omalla tyylillään – ihan kuten arkeenkin. Tiukat pukeutumisetiketit asettavat tietysti rajoituksensa, mutta suurimpaan osaan kevään ja kesän juhlista voi vetää päälle melko lailla mitä haluaa, kunhan kunnioittaa tilaisuutta saapumalla paikalle jossain muussa kuin arkitamineissaan. Kun viihtyy itse vaatteissaan, on helppo heittäytyä siihen mikä juhlissa on tärkeintä, seuraan, tunnelmaan ja tietysti tanssimiseen.

Juhliin valmistautuminen voi kestää päivästä riippuen vartista kolmeen tuntiin, mutta musiikki meillä soi aina. Jos aikaa on, lasillinen kuohuvaa nostattaa laittautuessa tunnelmaa.

Parhaat juhlavaatteet ovat sellaiset, joihin ei tarvitse enää kotoa lähdettyään kiinnittää huomiota. Ne pysyvät mukana menossa, olkaimet eivät valahda, helmat eivät hilaudu, mikään ei purista tai kiristä. Kengissä jaksaa viettää koko illan ja kävellä tarvittaessa vielä kotiin. En halua ajatella juhlissa särkeviä jalkojani, vaan keskittyä olennaiseen.

Mukavuus ja helppous eivät ole silti ainoat kriteerit juhlavaatteiden valinnassa: tottakai niiden pitää myös saada minut näyttämään superhyvältä. Rakastan yksinkertaisia pikkumustia, mutta myös näyttäviä vaatekappaleita, joissa ei todellakaan jää seinäkukkaseksi. Näyttävyys voi syntyä väreistä, kimalluksesta, kuvioista tai epätavallisesta yhdistelmästä, josta tulee asusteiden avulla sopivasti juhlava.

Jarno puolestaan on rakastanut juhlapukeutumista aina. Juhlat antavat vapauden spice it up a bit, hän selittää – juhlissa saa vaatevalinnoillaan vapaasti räiskyä, loistaa ja kimaltaa ihan niin paljon kuin sielu sietää. Hän on ihan pukeutumisen ilosta kuljeskellut valkoisessa pellavapuvussa karibialaisella rannalla ja ajanut Ranskan roadtripillämme autoa pukeutuneena mustaan villapukuun, mutta juhlat toki antavat tavallista ryhdikkäämmälle pukeutumiselle syyn, jota ei tarvitse selittää.

Olen itsekin huomannut, että juhlat pukevat Jarnoa ja kun sanon “juhlat” tarkoitan tietysti pukuja. Hyvinistuvassa puvussa Jarnon muutenkin pitkä olemus saa yhtäkkiä huimasti ryhtiä ja lisäpituutta ja hartiatkin tuntuvat levenevän parin sentin verran. Tämä pätee kaikkiin miehiin: kannattaa siis kipaista pukuostoksille, jos kaapista löytyy vain viisitoista vuotta vanha lahkeistaan pieneksi jäänyt rippipuku, joka istui huonosti jo silloin. Stailit vaatteet vaikuttavat paitsi peilikuvaan, myös omaan fiilikseen: tulee itsevarmempi ja rennompi olo, kun tietää näyttävänsä hyvältä.

Mietimme vaatteita sovitellessamme, että juhlissa yksi ihanimmista asioista on juuri se, että kaikki ovat pukeutuneet kauniisti. Pelkästään se riittää kohottamaan tilaisuuden arjen yläpuolelle. Kevään valo kruunaa tunnelman, siksi juuri tämän vuodenajan kemut ovat suosikkejamme.

Tykkäsin kovasti Sandin kukkamekosta, jossa tarttui silmiin ensin tummanpuhuva kukkaprintti ja sen jälkeen väljä a-linjainen leikkaus. Malli on imarteleva ja ennen muuta rento ja helppo, sillä vatsaa ei tarvitse vetää sisään pitkänkään illallisen jälkeen. Korkean kauluksen kaveriksi sopisi rennosti hapsottava nuttura ja kimaltavat korvakorut, mutta eipä avoimeksi jätetyissäkään hiuksissa mitään vikaa olisi.

Unisan puuterinväriset nahkakorkkarit hurmasivat vintageviboillaan ja tukevalla lestillään, jolla jaksaa seisoskella kuohuviinilasi kädessä. Juhlissa kun ei aina malta istua, vaikka tuoleja olisikin tarjolla.

Tämä on ihan takuulla kevään helpoin ja mukavin juhla-asu.

Jarno fiilisteli Turon mustaa pukua, joka toimii juhlassa kuin juhlassa. Uudistuneen Turon slimmit ja skarpit leikkaukset istuvat kuin olisivat hänelle räätälöidyt. Puku itsessään on klassinen, ajaton ja tuntuu hyvältä päällä. Hyvä istuvuus on tärkeä, vaatteissa pitää pystyä liikkumaan ja heilumaan (ja kuulemma ninjailemaan) siinä missä arkireleissäkin. Varsinkin kun Jarno tykkää käyttää pukuja ja pukuun kuuluvia vaatekappaleita toisinaan arkisinkin.

Yksinkertainen musta puku ei kaipaa kikkailua: sen kanssa ei tarvitse välttämättä pukea edes liiviä, alle sopii pelkkä kauluspaita tai vaikka laadukas t-paita. Mustapilkullinen puuvillapaita on Seidenstickerin kevään mallistosta, samaan aikaan supertrendikäs ja ajaton.

Näitä muuveja ei lavastettu kuvaa varten.

Tukevilla ja tyylikkäillä mustilla nahkakengillä selviää läpi vaikka koko vuoden juhlista. Jarno valitsi asuun Clarksin klassikkokengät, joiden laadukas nahka kestää hyvin huollettuna vuosia. Kengissä kannattaa sijoittaa laatuun, harva asia pilaa juhlafiiliksen yhtä tehokkaasti kuin huono lesti tai rakoille hankautuva kantapää.

Takaisin meikäläiseen. Astetta muodollisempiin juhliin valitsisin Tiger Of Swedenin mustan mekon, joka kuuluu kategorioihin “ikiklassikko”, “aina muodissa”, “ei voi mennä vikaan”. Kietaisumallinen yläosa on todella kaunis, se korostaa olkapäitä ja luo vyötärön jopa minulle, vartalotyypiltään lähes kurvittomalle pötkölle. Muoto se on pötkökin eikä siinä mitään vikaa, mutta vaihtelu virkistää. Tässä oli tosi nätti olo.

Lopulliseen juhlalookiin lisäisin ehkä kissarajaukset silmiin ja puristelisin esiin hiusten luonnonkiharan.

Mekon materiaalin on selvästi valinnut joku yhtä mukavuudenhaluinen kuin minä, sillä se on napakkuudestaan huolimatta tosi joustava eikä purista yhtään. Juhlavaatteet saavat olla tyköistuvatkin, kunhan eivät kiristä.

Kengiksi valitsin korkeakorkoiset sandaalit, jotka taittoivat asun juhlavuutta rennompaan ja kesäisempään suuntaan. Paksu korko ja kantaremmit tekevät niistä todella mukavat, ja rakastan yli kaiken tuota 70-lukua henkivää nahkapunosta. Näitä käyttäisin kyllä muutenkin kuin pelkissä juhlissa.

Myös harmaa puku on Turon. Minkäs teet, kun löytyy merkki, jonka leikkaukset istuvat hyvin. Sokoksen miesten pukuosasto on jaettu vartalotyypin mukaan, joten omalle raamille sopiva valikoima on helppo hahmottaa. Myyjän asiantuntemuksesta oli tietysti valinnassa paljon apua.

Harmaa puku on tyylikäs, raikas ja selvästi helpompi väri kuin valkoinen, joka on huolettomalle juhlijalle vähän riskialtis valinta. Jarnon omasta kaapista löytyy kaunis valkoinen pellavapuku, joka ei ole ollut valkoinen enää hetkeen.

Liivin tuplanapitus on näyttävä ja pitää kokonaisuuden juhlavana, vaikka takin riisuisi juhlan tiimellyksessä. Jarno tykkäsi myös heleänvärisestä vaaleanpunaisesta vuoresta.

Kukkapaita on Tiger Of Swedenin ja stailit ruskeat nahkakengät saksalaisen Lloydin, joka on valmistanut perinteisiä nahkakenkiä vuodesta 1888 saakka. Ruskea nahka toimii hyvin harmaan puvun kanssa ja patinoituu kauniisti vuosien varrella.

Kolmas asuni syntyi mekon sijaan ohuesta paidasta ja upeasti laskeutuvista housuista, molemmat Filippa K:n kevään mallistosta. Puuterinvärinen paita taipuu rentoihin kemuihin sitaisemalla väljä helma solmuun navan tuntumaan.

Housut ovat ehkä kevään mukavimmat ja tyylikkäimmät: korkea vyötärö on käytännöllinen ja kaunis, ja pitkillä halkioilla varustetut lahkeet elävät ihanasti liikkeen mukana. Mustat korot ovat samat Unisat kuin ensimmäisen asun puuteriset korot: pyöreä kärki näyttää mustana erityisen freesiltä.

Sellaiset setit – mitäs tykkäätte? Löytyykö kuvista suosikkikokonaisuuksia tai lempivaatekappaleita? Entä onko juhlia jo tiedossa?

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Lähdössä aavikolle

✖ MARRAKESH, MOROCCO

Pikainen viikonlopputervehdys tien päältä! Marokkon maaliskuu kohtelee meitä kauniisti ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Olemme kuljeskelleet kaduilla ja eksyneet soukeihin, piipahtaneet minttuteelle pieniin kahviloihin, valinneet lounaspaikat huumaavien tuoksujen perusteella ja löytäneet itsemme puolivahingossa mattokaupoilta. Uskon, että olemme kaikessa tässä melko autenttisten Marrakesh-kokemusten äärellä. Tänään kävimme marokkolaiselle valokuvataiteelle omistetussa museossa, siitä lisää myöhemmin.

Olemme asuneet ensimmäiset päivät pienessä riadissa Marrakeshin vanhassa kaupungissa. Marokkolainen pariskunta isännöi viiden huoneen kokoista riadia, joka on halvoista huonehinnoistaan huolimatta kiva ja kodikas. Söimme siellä ensimmäisenä iltana illallisen. Oveemme koputettiin kun ruoka oli valmis, meille oli katettu riadin sisäpihalle paikat samaan pöytään saksalaisten vieraiden kanssa. Omistaja kantoi koppikokoisesta keittiöstä höyryäviä patoja toisensa perään ja myhäili tyytyväisenä, kun lautaset tyhjenivät.

Muikeana siellä nahkalakin alla! Liukuvärjätyt aurinkolasit ovat uudet, peräisin Trend Opticin kevään valikoimista. Olen käyttänyt aiemminkin Frency & Mercuryn laseja, ne ovat taidokkaasti tehdyt ja niin kevyet, että niiden olemassaolon melkein unohtaa. Valonarat silmäni valuvat vettä pilvisinäkin päivinä, joten käytän aurinkolaseja melkein aina (no, paitsi Suomen pimeimpinä kuukausina, kun valoa ei yksinkertaisesti ole). Lempeästi liukuvärjätyt linssit ovat täydelliset tilanteisiin, kun aurinko ei paista kohtisuoraan silmiin, sillä niitä ei tarvitse riisua jokaisella piipahduksella sisätiloihin.

SECOND FEMALEN MEKKO* DOTS
FRENCY & MERCURY AURINKOLASIT* TREND OPTIC SS18
SANDAALIT, LAKKI, MOKKALAUKKU & RIIPUS MATKAMUISTOJA MAAILMALTA
KAPEAT HOPEISET RANNEKORUT PERNILLE CORYDON
*SAATU

Marokossa on suotavaa pukeutua melko peittävästi, vaikka katukuvassa näkeekin vähän kaikenlaista. Mietin pakatessani onko polvet paljastava mekko liikaa, mutta otin sen kuitenkin mukaan sellaisia päiviä varten, kun suunnitelmissa ei ole visiittejä moskeijoihin tai muihin uskonnollisiin maamerkkeihin. Varmuuden vuoksi kuljetan kuitenkin mukana isokokoista huivia, josta saan viritettyä itselleni pitkän hamosen – se toimi vallan mainiosti myös Istanbulin reissulla.

Pakkasin mukaan myös Meksikosta tuodun vuorikristallisen onnen amuletin. Se lähtee mukaamme huomisaamuna, kun lähdemme kolmeksi päiväksi Atlasvuorten kautta kohti aavikkoa. AAH! En tiedä miten päin olisin – olen uneksinut aavikoista niin kauan kuin muistan, ja samaan aikaan jännittää. Epäilen, että vuoristoteiltä tai aavikolta ei paljoa somekanavia päivitellä, joten älkää ihmetelkö, jos meistä ei kuulu mitään seuraavina päivinä. Emme ole hukassa, olemme vain jossain päin Saharaa, katselemassa kangastuksia ja ystävystymässä kamelien kanssa.

PHOTOS BY JARNO JUSSILA

Pitsiä ja paljaita olkapäitä

✖ PUERTO VALLARTA, MEXICO

Pakkasin Meksikoon repullisen vaatteita tietämättä yhtään mitä odottaa säiden suhteen. Tarkoitus oli lentää matkan aikana yhdeltä rannikolta toiselle ja tuohon maahan, iso kun on, mahtuu peräti kolme erilaista ilmastollista vyöhykettä. Mukana oli siis kaikenlaista farkkushortseista ja helletopeista pitkähihaisiin neuleisiin ja farkkuihin – ja onneksi oli, sillä kaikkia niitä lopulta tarvittiin, monesti jopa saman vuorokauden sisällä.

Päivisin lämpötilat kipusivat helposti kolmeakymmentä hipoviin hellelukemiin, mutta öisin saattoi olla vain viitisentoista astetta ja melko tuulista. Aamukahvin äärellä istuessa teki mieli riisua bikinisilleen, jos pöytä sattui osumaan aurinkoon, mutta jos olimme varjossa, hytisimme pitkissä hihoissamme ja hamusimme huivia lämmikkeeksi.

Yhdeksi matkan suosikkivaatteeksi kipusi kevyt pitsipaita, joka oli kevyiden hihojensa ja paljaiden olkapäidensä ansiosta sopiva melkein kaikkiin tilanteisiin. Mos Moshin* valkoinen pitsiunelma on vaatekappale, johon en ehkä puritaanisimpina vuosinani olisi uskonut pukeutuvani: se on naisellinen, jopa tyttömäinen tavalla, joka ei olisi millään sopinut silloiseen androgyyniin minimalismiini. Ilmeisesti (ja onneksi) niistä ajoista on tullut relattua ja oman tyylin sisällä mahtuu nykyisin leikittelemään muillakin elementeillä ilman, että minäkuva vajoaa identiteettikriisiin. Meksikossa tuo paita näytti sitäpaitsi niin paljon luontevammalta kuin kulahtanut bändipaitani, jonka toki pakkasin mukaan myös.

MOS MOSHIN FARKUT* & PITSIPAITA* DOTS
NAHKALAKKI MATKAMUISTO ROOMASTA
VARVASTOSSUT HAVAIANAS
*SAATU

Pitsipaita näyttää hyvältä niin pillifarkkujen kuin farkkushortsien kanssa ja toimii kauniisti myös nahkatakin alla, vaikka on toki parhaimmillaan silloin kun olkapäät näkyvät. En malta odottaa kevättä, kun näillä yhdistelmillä tarkenee Suomessakin! Siihen taitaa mennä vielä tovi, vaikka vankkumattomana optimistina olen tietysti alkanut heti tammikuun alussa odottaa selkää lämmittäviä auringonsäteitä.

PHOTOS BY JARNO JUSSILA