Lohdutus (eli uutta Pykäriltä)

Monet varmasti tietävätkin, että edesmenneestä Regina-yhtyeestä tunnettu Pykäri eli Mikko Pykäri tekee nykyään soolomusiikkia. Toinen albumi on työn alla ja juuri julkaistulla tuoreella sinkulla Pykäri on lyöttäytynyt yhteen Ringa Mannerin kanssa. Kollaboraatiot ovat kyllä kova sana tällä hetkellä! Lohdutus on kuoroineen, sähkökitaroineen ja Lauri Levolan intensiivisine sanoituksineen melkoinen vyörytys, mutta toimii hienosti, paljon paremmin kuin kuvauksen perusteella voisi uskoa. Olen vähän koukussa. Toivottavasti joku tulee pian ottamaan minulta internetin pois, koska tämä on taas niitä kappaleita, joita voi todellakin kuunnella liikaa ja ajautua liian kauas avomerelle.


☊ PYKÄRI ~ LOHDUTUS FEAT. RINGA MANNER

Father John Misty (aivopesu tuottaa tulosta)

Amerikkalainen indiejumala Father John Misty nousee ensi kesänä Flow’n lavalle ja tiedän jo, missä Jarno Jussila on silloin. Mitään muuta meillä ei nimittäin olla kuunneltu hetkeen. Olin jo hiukan hikeentyä herra Mistyn toistolla soivaan tuotantoon, kunnes muistin, että minunkin musiikillisia pakkomielteitäni on siedetty ja usein ne ovat jopa tarttuneet. Jonkinlainen Tukholma-syndrooma tässä näyttää tässäkin tapauksessa lopulta käyvän, sillä nyt luukutan itse toistolla tätä vangitsevaa kappaletta (olkoonkin, että se on Jarnon mielestä se kaikkein turhin) ja tietysti googlaan taiteilijanimen takaa löytyvän Josh Tillmanin elämänvaiheita uskonnollisesta lapsuudesta Fleet Foxin rumpaliksi ja sitä kautta amerikkalaisen indien eturivin artistiksi. Kiehtova tarina, suosittelen.


☊ JOHN FATHER MISTY ~ TRUE AFFECTION

Post-punkia Nykistä – eli uutta Interpolia

Kappas! Yksi takavuosien suosikkiyhtyeistäni, newyorkilainen Interpol on julkaissut uuden sinkun. Fine Mess on tuttua ja taattua Interpolia, tummasävyistä post-punk -rytinää, jolla saa potkua vaisumpaankin päivään. Harvaa levyä tuli luukutettua yhtä paljon kuin Interpolin esikoista Turn On the Bright Lights silloin kun se ilmestyi 2000-luvun alussa. Oijoi, ehkä nyt onkin sopiva hetki kaivaa platta naftaliinista – toki symbolisesta sellaisesta, siitä on jo tovi aikaa kun olemme omistaneet fyysisiä levyjä. Tuon debyytinkin taisin omistaa sekä vinyylinä että CD:nä. Ensimainittuja on usein ikävä, jälkimmäisiä ei.


☊ INTERPOL ~ FINE MESS