Tervetuloa toukokuu

Tuntuu ihan käsittämättömältä, että on jo toukokuu. Ensinnäkin sen ensimmäiset päivät on vallinnut sama tihkusateinen harmaus, joka tuntuu nykyään olevan vuodenajasta riippumatta Helsingin pääasiallinen säätila. Toisekseen sisäisen kalenterini mielestä menemme aikaisintaan huhtikuun toisessa viikossa, mutta se nyt ei ole mikään yllätys, sillä sisäinen kalenterini on lähtökohtaisesti yhtä sekaisin kuin sisäinen kellonikin. Ei takerruta siihen – on siis toukokuu! Melkein kesä! Olkoonkin, etten ole luopunut vielä talvitakeistani.

Kuvat ovat vappupäivän jälkeiseltä aamulta, kun heräsimme arkeen kahden ystävien kanssa vietetyn päivän jälkeen. Onneksi ei ollut mitään aikaista aamupalaveria. Viinilaseja lojui siellä täällä ja työhuone oli iloisen sekasorron vallassa, kun olimme innostuneet porukalla yöllä maalaamaan. Viininhuuruinen taidepaja, miten mahtava konsepti! Otin muutaman kuvan sotkusta, sillä itse juhlista ei ollut kuin tallentunut kameraan kuin jokunen heilahtanut yhteiskuva.

Vappuvastaanotosta tuli juuri niin stressitön kuin toivoinkin. Ei ollut mitään virallisia kutsuja, kemuista mainittiin niille, joiden kanssa tuli puhe vapusta. Paikalle saapui juuri sen verran ystäviä, että kaikki mahtuivat yhdessä katetun pöydän ympärille. Pöydän alla vartioi omien vappunakkiemme lisäksi yllätysvieras, osuvasti nimetty Vappu-koira. Koirat ovat kotibileiden käteviä apureita – ei haittaa vaikka lattialle putoaa sipsejä, koska sinne ei takuulla jää muruakaan.

Olemme henganneet myös Ollin näyttelyn avajaisissa Helsinki Contemporaryssa, päätyneet yllätysillallisille, tutustuneet uusiin ihmisiin ja löytäneet itsemme odottamattomista keskusteluista. Sellaisesta tulee riehakas olo, että kesä on todella kulman takana – spontaanien käänteiden mahdollisuus kasvaa eksponentiaalisesti heti kun lomakausi alkaa kimaltaa näköpiirissä eikä ole enää pelkkä teoreettinen käsite. Kävelin eilen hapsukorkkareissa kotiin – ne kastuivat tietysti sateessa, mutta sellaista se on – ja mietin, että taas on selvitty mitenkuten kunnialla yhdestä talvesta. Noin ne vaan kuluvat ja taittuvat taas kohti valoa, vaikka joka kerta koittaa jossain vaiheessa synkkä varmuus siitä, että tällä kertaa tämä marraskuu kestää kuuden kuukauden sijaan ikuisesti eikä kesä tule enää koskaan.

Vasemmalla vappuyön taidepaja seuraavana aamuna, oikealla installaatio nimeltä LUNA WAS HERE.

Kuunvaihteeseen on mahtunut vapunvieton ja sosiaalisten rientojen lisäksi ihan pirusti töitä. Oli pari projektia, jotka paisuivat isommiksi kuin olin kuvitellut, ja siksi blogissa on ollut vähän hiljaista. Olen istunut tietsikan äärellä ja naputtanut pieni hiki pinnassa hommia pois alta, onnellisena siitä, että nykyään nämä kiireviikot ovat oikeasti vain viikkoja siellä ja toisia tuolla, eikä pysyvä tila. On sanoinkuvaamattoman tyydyttävää, kun tehtävälistat oikeasti lyhenevät eikä yliruksattujen kohtien tilalle ilmaannu heti kolme uutta.

Onneksi on se uusi energia, jonka turvin olen jaksanut pahemmin väsähtämättä nämä pitkät päivät – ja ihanaa, että nyt alkoi viikonloppu. Ei se suinkaan ole vapaa, mutta aikataulut ovat vapaat ja saan yksiä kuvauksia lukuunottamatta tehdä työni vaikka sängyssä. Tämän duunia paiskien, viinitellen ja taidepäissään vietetyn viikon vastapainoksi tarvitaan nyt ihan pelkkää olemista: pitkiä yöunia, vähän liikkumista ja sitä valuvaa ja venyvää aikaa, jonka saa tuhlata vaikka kahvin keittämisestä haaveiluun ja sen pohtimiseen jaksaisiko mennä suihkuun vai ottaako mieluummin nokoset. Vierashuoneessa on nimittäin muutaman viikon takaisten yövieraiden jäljiltä peti, johon koirillakin on lisenssi – eikä mikään ole parempaa kuin koko perheen yhteiset päiväunet.

PHOTOS BY STELLA HARASEK

Vinkit stressittömään vappuun

Kaupallisessa yhteistyössä Asennemedia ja Freixenet

Alle viikko vappuun! Meillä on pikkuhiljaa suunnitelmat selkiytyneet. Aiomme järjestää kotona pienen vappuvastaanoton, sillä omat ystävät ja yhdessä koottu brunssipöytä kiehtoo juuri nyt enemmän kuin ajatus puistopiknikistä tuhansien ihmisten kanssa. Kotona saa kuunnella just sitä musiikkia mitä haluaa, koirat voivat kipittää vapaana. Tuntuu, että kaikki ovat kevään kiireiden keskellä vähän puhki ja eniten kiinnostaa just nyt rennot ratkaisut, jotka tekevät elämästä helpompaa, ei monimutkaisempaa. Seuraa siis viisi vinkkiä stressittömään vappuun – tai oikeastaan mihin tahansa kotikemuihin, joita pitäisi ehdottomasti olla enemmän, koska kotibileet ovat parhaat.

Valitse ihana viini.

First things first: meillä on jo kuplat kylmässä! Freixenetin uutuus Italian Rosé Sparkling Extra Dry on saapunut juuri kauppoihin ja ajoitus on täydellinen, koska juhlava pullo on kuin täsmäräätälöity vappuun. Kukkainen, kuiva ja keskihappoinen viini toimii loistavasti salaattien, kalan ja äyriäisten kanssa, mutta maistuu myös ihan sellaisenaan seurustelujuomana. Olen itse kuplivien ja kukkaisten roséiden kuohuviinien suuri ystävä, onneksi niistä tykkäävät kaveripiirissä melkein kaikki muutkin. Maussa on myös aavistus hedelmäisyyttä ja marjaisuutta, joka tasapainottaa kuivaa viiniä.

Mutta voidaanko puhua hetki tuosta pullosta, joka on ehkä maailman kaunein?! Brunssipöydän koristukseksi ei paljoa muuta tarvitakaan. Myös viime vuonna lanseerattu pirskahtelevan kuiva prosecco on pakattu samaan kimaltavaan pulloon. Hintaa molemmilla on hitusen alle viisitoista euroa, ei todellakaan paha.

Pidä piknik sisällä.

Vuodet viestintäalalla ja festareiden taustatiimeissä opettivat, että näillä leveysasteilla ei kannata laskea mitään sään varaan. Kokonaisia festareita ei voi sateen sattuessa siirtää sisätiloihin, mutta rennot vappukemut onneksi voi! Me olemme lähtökohtaisesti päättäneet pitää vappuvastaanoton sisällä, mutta jos sattuukin ihana sää, siirrymme taloyhtiön kattoterassille ja levitämme sinne piknik-kattauksen, viltin ja tyynyt.

Näin kenenkään ei tarvitse jännittää säätiedotuksia, varustautua sadetakeilla, pukea päälle kolmet villakalsarit estämään hypotermiakuolemaa tai istua märän pressun päällä juomassa lasiin lämpenevää viiniä. Älkää ymmärtäkö väärin: ihailin kyllä niitä vapunviettäjiä, jotka olivat viime vuonna pystyttäneet Kaivopuistoon isoja telttoja, jotka oli varustettu lämmittimillä, sohvilla ja vilteillä. Mikä tahansa kyllä onnistuu, kun suomalainen niin päättää, mutta minä ajattelin päästä mahdollisimman vähällä vaivalla, joten palataan niihin telttatuotantoihin joku toinen vuosi.

Unohda siivous!

Kuulit kyllä. Eivät ne vieraat tule katsomaan ja arvostelemaan kotiasi ja nurkissa vaanivia pölypalloja, vaan viettämään aikaa sinun ja muiden vieraiden kanssa. Sitäpaitsi kemujen jälkeen pitää kuitenkin siivota, miksi siis tehdä sitä kahdesti? Näillä nikseillä saat nopeasti ja helposti nättiä, eikä tule edes hiki: pyyhi pöytäpinnat puhtaaksi, tuuleta ja osta kukkia.

Meillä tunnetaan myös konsepti nimeltä kosmeettinen siivous, joka tarkoittaa sitä, että imuroidaan vain näkyvimmät pölyt ja nostetaan siellä sun täällä lojuvista kamoista ne häiritsevimmät kaappiin. Likaiset vaatteet ja astiat: kyllä. Kitarat ja kirjat ja satunnaiset sohvan selkänojalla lojuvat villatakit: ei haittaa. Kosmeettiseen siivoukseen menee viisi minuuttia ja se usein riittää vappukemuja vaativampiinkin tilanteisiin.

Nyyttärit kunniaan!

Kukaan ei todellakaan odota, että talo tarjoaa kaikille, joten sellaisesta on ihan turha ottaa paineita. Olen järjestänyt melkein kaikki kemuni “jokainen tuo jotain” -periaatteella, mutta vappuvastaanotosta on tulossa ihan viralliset nyyttärit. Jokainen tuo viinin lisäksi jotain purtavaa ja pöytä katetaan yhdessä – näin herkullinen vappubrunssi syntyy kuin itsestään eikä kenenkään tarvinnut raahata painavia kauppakasseja, kokata koko edellistä päivää tai maksaa itseään kipeäksi.

Jos on olemassa riski, että kaikki tuovat sipsejä, kannattaa sopia tuomisista etukäteen: yksi tuo juustoja ja hillon, toinen marjoja, kolmas tulee leipomon kautta tuoreen patongin ja rahkamunkkien kanssa. Neljäs taikoo (tai ostaa valmiina) jonkun ruokaisan salaatin. Joku haluaa kuitenkin leipoa jotain, ja se, jolle nousee kaupan hyllyjen välissä paniikkihiki, saa sipsivastuun. Helppo vappuklassikko: ruislastut ja skagen! Maistuu kaikille ja toimii hyvin kuivan roséviinin kanssa.

Soittolista luo tunnelman.

Ja tietysti ihmiset, hyvä viini ja notkuva vappupöytä, mutta soittolista tuo sen kaiken yhteen! Laadin vappuun sopivan soittolistan ja se on nyt teidänkin vapaassa käytössä: klikkaa ja nappaa omalle koneellesi. Luvassa sadan kappaleen eli yhteensä yli kuuden tunnin verran kepeää musaa laidasta laitaan: löytyy niin vanhaa kuin uutta elektropopista diskoon ja rokkiin. Saatan vielä täydentää listaa seuraavien päivien mittaan, kun viimeistelen listan omaa vastaanottoamme varten. Lista toimii takuulla myös seuraavissa kemuissa, joten laita talteen, jos tykkäät.

Valviran ohjeistuksen mukaan alkoholia ei saa kommentoida, mutta muutoin sana on vapaa. Kertokaapa, miten te aiotte viettää vappua?

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA

Itsetehty sima paras sima

Kaupallisessa yhteistyössä Asennemedia ja Dansukker

Vappu on taas kulman takana! Olen viime vuosina lämmennyt vapulle, enkä voi kieltää, etteikö simalla ja rahkamunkeilla olisi ollut iso rooli asiassa. Vapputunnelmassa on muutenkin oma taikansa, siitä alkaa kesä ja koko kaupunki iloitsee siitä samaan aikaan. Tarkemmat vappusuunnitelmat ovat osaltamme vielä auki, voi jopa olla ettei niitä tehdä. Kaikkein kivointa on yleensä silloin kun ei ole mitään lukkoonlyötyä. Voi vaan heilua fiiliksen mukaan, heittäytyä yleiseen juhlahumuun ja katsoa mihin tie vie.

Yksi asia on kuitenkin selvillä: tänä vuonna teemme siman itse. Dansukker nimittäin haastoi meidät kokeilemaan siman tekemistä, teimme työtä käskettyä ja pakko myöntää, yllätyimme molemmat. En tiedä mistä olimme saaneet mielikuvan, että siman tekeminen on jotenkin monimutkaista tai vaikeaa? Se oli nimittäin maailman helpoin homma. Siis niin helppoa, että todellakin teemme uudestaan.

Oikeastaan ainoa asia, joka siman tekemisestä tarvitsee tietää etukäteen, on aikataulutus: siman käymiseen menee muutama päivä, joten valmistusta ei kannata aloittaa vasta edellisenä iltana. Todelliset vapunviettäjät laittavat tietysti ensimmäisen satsin tekoon samantien, jotta pääsevät mahdollisimman hyvissä ajoin vapputunnelmiin.

Siman valmistamiseen meni varsinaisten työvaiheiden osalta vain puolisen tuntia: keitimme vettä, lisäsimme sitruunaa, sokeria ja hiivaa. Sima kävi yön yli kattilassaan, seuraavana päivänä pullotimme sen. Ja sitten jatkoi käymistään pulloissa vielä pari päivää, kunnes olikin jo valmis.

Silloin koitti kokeilumme toinen yllätys. Järjestimme jännittyneinä kahdenkeskisen maistelutilaisuuden, johon varasimme simalle asiaankuuluvaa seuraa (puhun tietysti niistä rahkamunkeista, sillä ilman niitä ei tule vappua). Avasimme jäähdytetyn simapullon, joka sihahti lupaavasti. Kaadoimme poreilevan juoman laseihin ja nuuhkaisimme: tuoksui aivan oikealta. Lopulta nostimme lasit ääntä kohden. Ja miltä maistui? NO HULLUN HYVÄLTÄ! Kepoisesti paremmalta kuin mikään kaupan valmissima koskaan.

Olimme molemmat tohkeissamme. Katselimme poreilevaa vappujuomaamme ja analysoimme kuinka erilaiselta itsetehdyn siman juominen tuntui: juhlavammalta, arvokkaamalta, läsnä oli jopa hippunen ylpeyttä. Me teimme tämän! IHAN ITSE! Keskustelun sankarillisesta sävystä olisi voinut kuvitella, että olimme saaneet aikaan jonkun suuremmankin uroteon. Ehkä pitäisi tähän samaan ylpeyspuuskaan vielä tehdä ne rahkamunkitkin itse.

Vielä ohje, jolla meidän sima syntyi. Tämä on oma versiomme Dansukkerin perinteisen vappusiman ohjeesta, joka löytyy myös fariinisokeripussista. Perinteinen vaalea vappusima tehdään puoliksi fariinisokerista ja puoliksi tavallisesta taloussokerista, mutta me halusimme omastamme hiukan tummemman, joten teimme sen kokonaan fariinisokeriin. Lisäksi halusimme makeuden vastapainoksi sitruunaista raikkautta, joten päätimme maustaa siman tavallista runsaammalla sitruunalla.

Muutama kuuma vinkki:

✖ Varaa puhtaita pulloja siman pullottamiseen. Me käytimme vanhoja lasisia maitopulloja, koska estetiikka on puoli ruokaa, mutta siman voi toki pullottaa mihin tahansa muovi- tai lasipulloihin.
✖ Säästät vaivaa, kun yhdistät siman siivilöimisen pullottamiseen: sujauta suppiloon suodatinpaperi! So simple. Harmi, että keksimme tämän vasta jälkikäteen kun oli jo myöhäistä ja olimme siivilöineet koko satsin kolmen sentin kokoisella teesiivilällä.

SITRUUNAINEN VAPPUSIMA

4l vettä
500g Dansukker fariinisokeria
3 sitruunaa (suosittelen luomua, koska käytät nämä kuorineen)
1/5tl tuorehiivaa (herneen kokoinen pala)

Pullotukseen: sokeria, rusinoita

Lisäksi tarvitset: puhtaita pulloja, suppilon ja siivilän tai suodatinpaperia

Valmistusvaiheet

Kiehauta puolet vedestä (2l) isossa teräskattilassa. Sillä välin kun vesi lämpenee pese sitruunat huolellisesti ja raasta kuorista keltainen osa (vältä kitkerää valkoista). Purista sen jälkeen sitruunoista vielä mehut kulhoon.

Kun vesi kiehuu, lisää sitruunankuoret ja sokeri. Sekoita, kunnes sokeri sulaa veteen, tässä ei kestä kauaa. Nosta kattila levyltä ja lisää sitruunamehu ja loput vedestä (2l).

(Jos et omista tarpeeksi suurta kattilaa, ei hätää! Riittää, että löydät jonkun muun riittävän suuren astian. Sovella näin: kun vesi lämpenee kattilassa, laita sokeri ja sitruunankuoret sen suuremman astian pohjalle odottamaan ja kaada kattilasta kiehuva vesi niiden päälle.)

Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi. Tässä voi kestää tovin, joten laita vaikka leffa pyörimään ja rentoudu vähän.

Sitten kun keitos on kädenlämpöistä, liuota hiivanokare nestetilkkaan ja sekoita kattilaan. Kun kyseenalaistat voiko niin pienessä määrässä hiivaa olla tarpeeksi ytyä, usko vaan että on! Jos laitat sitä liikaa, pullosi saattavat poksahtaa käymisvaiheessa.

Laita kattilan päälle kansi ja jätä sima käymään huoneenlämpöön noin vuorokaudeksi.

Seuraavana päivänä on aika pullottaa sima. Lisää jokaisen pullon pohjaan teelusikallisen verran sokeria ja muutama rusina. Täytä pullot simalla suppilon avulla. Sitruunankuorella terästetty sima kannattaa ensin siivilöidä, me nostelimme simaa kattilasta suurella kauhalla, jolla kaadoimme sen siivilän kautta suppiloon. Kattilassa voi olla hiivaista pohjasakkaa, älä pullota sitä.

Jätä sima suljettuihin pulloihin jatkamaan käymistä. Huoneenlämmössä se valmistuu noin kolmessa päivässä, meillä siihen meni tosin vain kaksi. Jääkaapin viileydessä sima valmistuu noin viikossa.

Paine pulloissa kasvaa kun sima jatkaa käymistään, joten älä sulje korkkia liian tiukasti. Korkkeja voi käydä myös availemassa käymisen aikana.

Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan – jäähdytä ja nauti.