Emme tiedä johtuuko se Kapteeninkadun residenssin rakkauden (= kuolaisten koirasuukkojen) täyttämästä ilmapiiristä vai siitä, että tarjoilemme viikonloppuisin aamupalan vieraille kuohuvan kera, mutta meille unohtuu yllättävän usein ystäviä yöksi. Hyvä niin, paras meno onkin aamuisin. Rakkaat ovat unesta ruttuisia ja yö on pyyhkinyt edellisen päivän kuoret pois. Joku vaatii kovaäänisesti kahvia, toinen keittää sen ja kolmas kiristetään joukkopainostuksella kadun toiselle puolelle kauppaan hakemaan kananmunia ja pekonia. Talvisin kauppaan voi kipaista vaikka yöpaidassa, koska sen päälle voi vaan vetää villakangastakin (ei sillä, että Ullanlinnassa kukaan hätkähtäisi tai edes huomaisi, vaikka painelisi pyjamassa takittakin).
Yhteistä aamupalaakin parempaa tosin on, kun vierassviitistä kuuluva kuorsaus katkeaa kesken aamun kiljuntaan. Mäyräkoirakaksikko on herännyt ja tehnyt rynnäkön vieraan peiton alle, pähkinöinä siitä, että suukoille on aivan uusia sijoituskohteita. Kukapa ei haluaisi vällyjensä väliin kaksi heiluvaa häntää ja kosteaa kuononpäätä, kahdeksan tarmokasta tassua ja määrittelemättömän määrän märin suukoin annosteltua aamuhellyyttä? Kaupan päälle voi saada vastustamattoman ihanan vinkupossun: sen pudottaminen naamalle on kunnianosoitus, joka suodaan vain tärkeimmille tyypeille. (Olemme uhrautuvaisina ystävinä pelkästään onnellisia, jos kunnia suodaan joinakin aamuina joillekin muille kuin meille.)
Kaikkein parasta on silti nerokas keksintö nimeltä vieraspeti. Olen löytänyt eräänkin Jenni Ahtiaisen kainalostani useammin kuin kerran, mutta useimmiten vieraille pedataan oma patja, peittoineen ja tyynyineen. Väliaikaisen vierassviitin virkaa toimittavassa vaatehuoneessamme on kaikennielevä komero, josta kaiken tarvittavan saa kiskottua esiin kädenkäänteessä. Pedin pakkaaminen takaisin komeroon sen sijaan kestää päiviä, välillä viikkoja. Nimittäin nyt seuraa se nerokkuus: tajuatteko, miten mahtavaa on, kun asunnossa on yhtäkkiä ylimääräinen sänky? Niin kämppäkaveri kuin koirat menevät sellaisesta aivan sekaisin. Siinä tirvaistaan salatirsat aamusuihkun jälkeen. Siinä nukahdetaan elokuvan eteen. Siinä lorvitaan keskellä lattiaa, aivan muina asukkaina, peiton alla kuin onnellinen pieni makkara. Koira kainalossa, vain häntä paljastaa olinpaikan. Ja on se siskokin siellä jossain.
Is it wrong to love the slept-in guest bed left on our floor almost as much as the friends who stayed overnight? We think not. Please come again.
☊ THE SMITHS – PLEASE PLEASE PLEASE LET ME GET WHAT I WANT
Vaikka en aina pysty samaistumaan blogisi kirjoituksiin esimerkiksi vaate/kosmetiikkalinjalla, pakko sanoa (vaikka kuulostan kyylältä) että ainoa syy, miksi luen tätä blogia on nämä henkilökohtaisesta elämästäsi kertovat postaukset. Olen lukenut blogiasi ihan alusta asti. Osaat kirjoittaa niin kauniisti kaikesta. Kuten monet on yllä sanoneetkin, että näistä postauksista tulee hyvä mieli ja niin siinä oikeasti käy. Vaikka en tunne sinua, on ihana kuulla että sinulla menee hyvin. Lisäksi kuvia palaa tuijottelemaan moneen kertaan. Enkä valita myöskään yhtään siitä, että kerrot nakkipötköjen kuulumisia.
Pointti oli se, etten osaa edes sanoin kuvailla miten hienosti kirjoitat ja vaikka monia blogeja seuraankin, olet oikeastaan ainoa jonka joskus haluaisi tavata sattumalta vaikka jossain Helsingin kaduilla. Tai missä vaan. Jutella hetki. Varsinkin nyt kun olet onnistunut muuttamaan ajatusmaailmasi tuollaiseksi, että kaikki järjestyy ja menee painollaan. Toivoisin, että saisin samanlaista pontta omaankin päähäni. Tuppaan aina stressaamaan kaikesta liikaa.
Erittäin, erittäin hyvää joulua ja uutta vuotta, jatka ihmeessä samaan malliin!
Moikka N,
anteeksi että palaan kommenttiisi tälläisellä vaatimattomalla viiden(!) vuoden viiveellä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan? Tämä vastaus ei varmaan sinua enää tavoita, mutta ihan siltä varalta vastaan: olipa ihana kommentti, luin tämän silloin ja nyt uudestaan, ja tuli hyvä mieli. Ihana kuulla, että olet tykännyt. Toivottavasti piipahtelet täällä yhä silloin tällöin. Toivottavasti sulle kuuluu hyvää.
Valoa vuoteen, kaikkea hyvää xxx
Hyvän mielen postauksia löytyy tontiltasi useinkin, kiitos niistä.
Kiitos, kiva kuulla että olet tykännyt.
On ihana nähdä sinut onnellisena! Upeasti kirjoitetuista postauksista välittyy hyvä olo tänne muille maillekkin asti ja saa minut hymyilemään ja paremmalle tuulelle. Ihanaa joulun aikaaa ja vieläkin parempaa uutta vuotta! Xx
Kiitos Sofia, samaa sinne! xxx
Olipas ihana postaus! Tuli tosiaankin hyvä mieli tästä.
Ihana kuulla.
me niin tullaan tonne lokoilemaan hjördiksen kanssa, kunhan pienet ehtii vähän tutustua ja rokotukset on kunnossa. mieti: kolme kuonoa, 12 tassua ja yhdet naskalihampaat!
OOH! Is gonna be great!
Tää teksti aiheutti kummallisen halun tulla teille yöksi. Kiitos kun saat hyvälle tuulelle. :) näistä jutuista paistaa läpi lämpö. Alan myös epäillä että Kapteeninkatu sijaitsee jossain toisessa universumissa…
Haha, meille mahtuu! Kyllä se ihan Ullanlinnassa sijaitsee, jopa hajamielisimmät ystävämme ovat pienellä opastuksella löytäneet perille ;)
Juuri tämän takia en lue aamulehtiä tai uutisia, kun voi sen sijaan lukea jotain, josta hymy nousee korviin vaikkei olisi vielä kunnolla herännyt!
Haha, kiva kuulla!