Postcards from Åland

ENÄÄ VIIKKO LOMAAN! Huutelee hän täältä, hautautuneena aikatauluihinsa ja työkekoihinsa. En ole varma muistanko enää miten vapaa-aikaa vietetään, mutta lomaani minuakin enemmän odottanut poikaystävä ehkä muistuttaa. Minut on pitänyt kiireisenä muiden projektiemme lomassa rento ruokafestivaali nimeltä Taste Of Helsinki, jonka tiimoilta piipahdin tovi sitten Ahvenanmaalla tutustumassa yhteen tapahtuman ravintolaan, Smakbyhyn. Työssäni on puolensa, myönnetään.

2014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-012014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-022014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-03

Ensimmäinen kerta Ahvenanmaalla, toivottavasti ei viimeinen. Satuimme Eevan kanssa saarelle sumuisena päivänä emmekä ehtineet nähdä varsinaisen vierailukohteemme lisäksi paljon muuta kuin pallonpuoliskomme pienimmän lentokentän, jossa soi Sinatra. Kiitoradan aidan takana laidunsi tyyvyäisen näköisiä lehmiä.

2014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-042014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-052014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-062014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-07

Smakbyn on perustajansa ja keittiömestarinsa Mickael Björklundin valtakunta, jota hän pyörittää perheensä kanssa: Jenny-vaimo on mukana kaikessa ja lapset leikkivät tilalla kun vanhemmat ottavat vastaan vieraita. Odotin pientä ja sympaattista saaristoravintolaa, meitä odottikin valtava ravintosali varustettuna omilla viineillä täytetyllä viinikellarilla, tislaamolla ja paikallisia herkkuja tarjoavalla puodilla. Suuret ovat suunnitelmatkin: Micke kertoi lupsakkaan tapaansa haaveilevansa Smakbynin pihapiiriin nousevasta majatalosta, savustamosta, juustolasta ja omista. Oma olutpanimo on jo rakenteilla. Ei voi kuin nostaa (kokin)hattua ja toivottaa onnea. Tulee tosin tunne, ettei sitä tarvita, sillä sympaattinen pariskunta näyttävät hallitsevan hommansa paremmin kuin hyvin.

2014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-082014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-092014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-102014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-11

Listalta tilaamisen sijaan annoimme illan isännällemme vapaat kädet kantaa pöytään mitä halusi. Kyllä kannatti. Smakbynin safka on ahvenanmaalaista lähiruokaa, joten lautaselle päätyi ahventa, rapuja, paikallista possua ja juureksia, höystettynä ahvenanmaalaisella oluella ja paikan omilla viineillä ja väkevillä. Omenaviini oli pieneksi yllätyksekseni hyvää, suosikiksi nousi kuitenkin kirsikkalikööri. Pitkän illan kruunasi kesän kaunein jälkiruoka, johon oli kasattu tuoreita marjoja, marenkia, mansikkamoussea ja pala taivasta – eli suklaistakin suklaisempi brownie.

2014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-122014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-132014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-142014-06-14-stellaharasek-aland-smakbyn-15

Smakbynin herkkuja pääsee maistamaan myös Helsingissä, ei voi kuin suositella. Taste Of Helsinki jatkuu vielä sunnuntaina neljään saakka ja sääkin näyttää suosivan, kannattaa siis napata lippu portilta ja painella herkuttelemaan.

Ahvenanmaalle on tarkoitus suunnata toistekin, toivottavasti jo tänä kesänä. Näen mielessäni auringon lämmittämän kallion ja sille rakennetun saunan, löytyykö vinkkejä ja suosituksia?

You want to go for a ride?

Viikonlopun viimeiset auringonsäteet vangittiin valokuviin vain muutamaa sekuntia ennen kuin ne katosivat Merikadun kattojen taakse – kiitos kaunis valokuvaajalle, jonka kanssa jaan kodin. Kävimme kulmakunnan ainoassa aukiolevassa kaupassa hakemassa maitopurkin aamuksi, mutterikahvilan takaovelta meille myytiin vielä pahvimukikahvit ennen kuin laittoivat lapun luukulle.

2014-06-08-stellaharasek-diesel-denimshirt-12014-06-08-stellaharasek-diesel-denimshirt-22014-06-08-stellaharasek-diesel-denimshirt-32014-06-08-stellaharasek-diesel-denimshirt-4

Farkkupaita on saatu Dieselilta, tykkään sen kapeasta ja kauniista leikkauksesta. En ollut pitkään varma olenko farkkupaitatyttö vai en, sitten lakkasin pohtimasta koko kysymystä ja puin sen vaan päälle. Pehmeistä pehmeimmässä farkkupaidassa on vaikea murehtia tekemättömiä töitä, en taida riisua sitä yöksikään. Sunnuntai-illat ovat tahmaisimmat kun alkavan viikon asiat painavat jo harteilla. Pitäisi ajatella vaan koiranpentuja, kallioilla syötyä kermatoffeejäätelöä ja sitä, miten kevyeltä kaikki näyttää kesäkuun alun iltavalossa.

Life is easier when confronted in a soft denim shirt from Diesel.

Photos by Mikko Rasila

THE TWILIGHT SINGERS – TEENAGE WRISTBAND

Pannukakkuja ja kattaushommia

Yhteistyössä Granit (sisältää alennuskoodin)

Parasta viikonlopuissa on pitkät aamiaiset, etenkin ne, jotka sisältävät pannukakkuja. Epäluuloinen poikaystävä on hyväksynyt erikoisuuden nimeltä banaanipannukakut. Ne syntyvät niin kätevästi, että niitä tulee nykyisin tehtyä useammin kuin tavallisia pannareita – laiska mikä laiska. Voissa paistaminen pitää huolen siitä, ettei niistä tule liian terveellisiä. Pannukakun päälle kootaan keko vaniljalla maustettua turkkilaista jugurttia ja tuoreita marjoja, viimeistellään vaahterasiirapilla.

2014-06-03-stellaharasek-kitchen-granit-102014-06-03-stellaharasek-kitchen-granit-42014-06-03-stellaharasek-kitchen-granit-3

Keittiössä on tapahtunut taas pieniä uudistuksia, kalusteilla ja esineillä kun on tapana ajelehtia Kapteeninkadulla huoneesta toiseen. Vanha musta ruokapöytä on kämppäkaverin, paluumuuttaja pitkäaikaislainasta. Kattauksessa on sulassa sovussa niin lempiastioita, vuosikymmeniä vanhoja esineitä kuin Granitista hankittua täydennystä: niistä osa – ruukut, pillit, pullot – on kesäksi kauppaan saapunutta uutta, osa peräisin niiltä ajoilta kun tein löytöni Tukholman putiikissa ja kannoin ne kotiin lentokoneen matkustamossa.

2014-06-03-stellaharasek-kitchen-granit-52014-06-03-stellaharasek-kitchen-granit-62014-06-03-stellaharasek-kitchen-granit-7

Granitin harmaat pellavaiset keittiöpyyhkeet ovat olleet jokapäiväisessä käytössä yli kuusi vuotta, vohvelipyyhkeet sen sijaan ovat uusia. Olen tykästynyt erityisesti metallitikkaisiin, jotka odottelevat keittiön seinään nojaillen mitä kaikkea käyttöä niille keksitäänkään. Granitissa olisi niihin sopivia yrttiruukkuja, tekisi mieli pystyttää pieni viherseinä! Toistaiseksi viherseinäsuunnitelmani on torpattu sillä, ettei sille löydy sopivaa nurkkausta. Hmm, alkaa löytymään kun lukitsen muutaman vastarannankiisken rappukäytävään.

2014-06-03-stellaharasek-kitchen-granit-82014-06-03-stellaharasek-kitchen-granit-9

Jos piipahdatte ostoksilla Granitissa, luvassa on alkukesän kunniaksi alennus: nimellä STELLA saatte 20% alennuksen mistä tahansa valitsemastanne tuotteesta kertaostoksen yhteydessä 8. kesäkuuta saakka sekä Bulevardin että Forumin liikkeessä. Ostoskertoja ei ole rajattu, alennuksen voi hyödyntää useampaan kertaan.

2014-06-03-stellaharasek-kitchen-granit-112014-06-03-stellaharasek-kitchen-granit-12PHOTOS BY STELLA HARASEK

Kielojen kauneus

Kyllä urbaanin ihmisen kannattaisi kävellä metsässä vähän useammin kuin viiden vuoden välein. Muistin eilen, että on olemassa kieloja! Miten olen voinut unohtaa? Kielo on viattoman valkoiseksi kansalliskukaksi yllättävän vinkeä tapaus. Kukasta on löydetty ainakin 38 sydämen toimintaan vaikuttavaa ainetta, joiden vuoksi sitä käytetään sydänlääkkeenä. Minun sydämeni sykähtelee kukkaselle kyllä pelkästä silmänilostakin. Sen kummemmin ei kannata maistellakaan, ellei tiedä mitä tekee, sillä kasvi on kirjaimellisesti kuolettavan kaunis – siis kauttaaltaan myrkyllinen.

2014-06-02-stellaharasek-alkukesan-kielot-12014-06-02-stellaharasek-alkukesan-kielot-22014-06-02-stellaharasek-alkukesan-kielot-3

Varsinainen syy metsään menemiseen oli kuitenkin aivan muu luonnonkappale, kaviollinen sellainen. Palaan asiaan kun pääsen yli hevoskuvieni äärellä huokailusta.

Stretch out and wait

yhteistyossa-mustijamirri

Ruokapöytämme alla asuu harmaa lampaantalja. Sen tehtävä on lämmittää talouden hienohelmaisten hyötyeläimien takalistoja ja toimia samalla muistutuksena siitä missä on niiden paikka silloin kun keittiössä tehdään ruokaa. (Vastoin apukokkien vallitsevaa mielipidettä, se ei ole ruoanlaittajan jaloissa tai sylissä.) Mutta mistä tietää, että puikulaperunaksi pöydän alle nukahtanut koira vain teeskentelee nukkuvaa?

2014-06-02-stellaharasek-junothedog-asleep-1

Tiukasti suljetut silmät raottuvat sekunnissa, kun keittiössä mainitaan sana juusto. Se on mäyräkoiran lempisana maailmassa – siis heti nakin jälkeen. Ja lihapullan. Ja pekonin.

2014-06-02-stellaharasek-junothedog-asleep-2

Juno toivottaa keveitä unia kesäkuun alkuun. Aina kannattaa olla vähän valppaana. Ikinä ei tiedä milloin onni potkaisee – tai juustonpala tipahtaa kuonon eteen.

Lemmikkitarvikeketju Musti ja Mirri on mukana Kapteeninkadun koirakaksikon kohelluksessa.

THE SMITHS – STRETCH OUT AND WAIT

Aamuliejun aika

Kapteeninkadun kevään hittituotteesta ei ole epäilystäkään: toinen toistaan hirveämmät viherpirtelöt. Älkää ymmärtäkö väärin, kammottavaa ulkonäköäkin pahempi maku ei suinkaan ole itseistarkoitus, vaan tahaton sivutuote. Tavoitteena on ladata tehosekoitin täyteen terveellisiä ravintoaineita ja taikoa kaapista löytyvistä aineksista keitos, jolla saa palavereiden ja treenien täyttämän päivän käyntiin. Näin kunnianhimoisessa hankkeessa maku on sivuseikka.

En muista kumpi aloitti perinteen, minä vai Mikko, mutta eipä sillä väliä. Sekosmoothien surruttelee tehosekoittimella se, joka laahustaa aamulla ensimmäisenä keittiöön ja lopputulos – Anna Perholta lainatuin sanoin aamulieju – juodaan yhdessä.

2014-05-31-stellaharasek-saturdaysnack-1

“Ei yhtään niin pahaa kuin eilen.”
“Eikä varsinkaan niin pahaa kuin toissapäivänä.”
“Hamppuproteiini ja selleri ei ehkä ollut paras yhdistelmä.”
“Ei ainakaan yhdistettynä siihen nahistuneeseen parsakaaliin.”

Poikaystävä seuraa tekemisiämme lehden yli ja pudistaa päätään.

2014-05-31-stellaharasek-saturdaysnack-3

Silloin tällöin sokeakin kana löytää jyvän, tässä tapauksessa maistuvan pirtelöohjeen. Optimaaliset olosuhteet siihen ovat viikonloppuisin, kun vaatimustaso laskee ja arkisen ankaruuden vastapainoksi tekee mieli jotain hyvää. Lauantaisin ja sunnuntaisin riittää myös sekä aikaa että energiaa pikaiseen piipahdukseen kauppaan tai lähimmälle marjakojulle. Tällä kertaa heittelin tehosekoittimeen meheviä mansikoita, pari pientä luomuomenaa ja veriappelsiinimehua. Kyytipojaksi mustikoita, ihan itse poimittu torikojusta.

Huomista varten toki ostin parsakaalta.