Hippihelyjen aatelia

Kaikenlaiset hippihelyt kiinnostavat kesäisin, eikä tämä kesä ole tietenkään mikään poikkeus. Patinoituneet metallit, taotut pinnat, kivihelmet ja intiaanivibat viehättävät. Olen ihaillut Demimonden käsintehtyjä koruja Nest Factoryssa jo tovin, niissä on juuri oikeanlaiset nyanssit – tykkään erityisesti siitä miten ne ovat samaan aikaan sekä siroja että valuvia ja runsaita. Poimin muutaman suosikin seuraaviin kuviin: hopeaa, ruusukultaa ja taottua messinkiä, superkauniita kaikki.

2016-06-27-stellaharasek-nestfactory-12016-06-27-stellaharasek-nestfactory-22016-06-27-stellaharasek-nestfactory-32016-06-27-stellaharasek-nestfactory-42016-06-27-stellaharasek-nestfactory-52016-06-27-stellaharasek-nestfactory-62016-06-27-stellaharasek-nestfactory-7

Viime viikosta muistutukseksi vielä, että koodilla summer2016 saa Nest Factoryn koko valikoimasta 15% alennuksen vielä tänään. Alennus on voimassa sekä verkkokaupassa että kivijalkamyymälässä osoitteessa Pursimiehenkatu 17. Lisäksi jokainen ostoksen tehnyt saa kaupan päälle rannekorun.

Kuvissa näkyvät korut kuvauslainassa, osa saatu omaksi.

PHOTOS BY JARNO JUSSILA

Rennosti raidoissa

Laiska hei kaiken loikoilun ja lorvimisen keskeltä. Jäimme juhannukseksi kaupunkiin ilman ainuttakaan suunnitelmaa, ehkä paras päätös hetkeen. On vähän viiniä ja paljon ruokaa, autio kaupunki, parveke, taloyhtiön kattoterassi jolla ei koskaan ole ketään ja väljä raitapaita, joka on tarpeeksi pitkä taipuakseen mekoksi. Näillä mennään! Lempeää juhannusta, teille ja meille.

2016-06-26-stellaharasek-midsummer-12016-06-26-stellaharasek-midsummer-42016-06-26-stellaharasek-midsummer-32016-06-26-stellaharasek-midsummer-72016-06-26-stellaharasek-midsummer-22016-06-26-stellaharasek-midsummer-62016-06-26-stellaharasek-midsummer-5

SECOND FEMALEN PAITAMEKKO* & CAMPOMAGGIN NAHKALAUKKU* DOTS
OUR LEGACYN MIESTEN VILLATAKKI BEAM STORE
AURINKOLASIT RAY-BAN
SANDAALIT KREIKASTA
PUNOSVYÖ KIRPPIS
*SAATU

PHOTOS BY JARNO JUSSILA

A Midsummer Night’s Dream

2016-06-24-stellaharasek-midsummerdream-12016-06-24-stellaharasek-midsummerdream-22016-06-24-stellaharasek-midsummerdream-32016-06-24-stellaharasek-midsummerdream-4PHOTOS BY STELLA HARASEK
LAST PIC BY DORIT SALUTSKIJ

Sääpäiväkirja

Joku kirjoitti kerran, että blogini muistuttaa sääpäiväkirjaa. Tiedän ettei hän tarkoittanut sitä hyvällä, silti nauratti. Sehän on totta, mutta minkäs sille mahtaa? Olen tarkkailija, katselen koko ajan maailmaa ympärilläni, sulan osaksi sitä. Säätilat ja mielenmaisemat ovat minulle usein samoja asioita, ne heijastuvat ja sekoittuvat toisiinsa. Löydän lähes joka säästä ja luonnonilmiöstä jotain mistä saan kiinni. Paitsi loskasta. Loska on sääjumalten tervehdys helvetistä.

2016-06-22-stellaharasek-sateella-12016-06-22-stellaharasek-sateella-32016-06-22-stellaharasek-sateella-2

Viime viikonlopun satoi, melkein koko ajan. Kuuntelin kun sade vaihteli tempoaan. Ensin satoi kovaa ja sitten hiljaa, kunnes tahti taas kiihtyi ja yltyi melkein myrskylukemiin. Availin ikkunoita, annoin kosteuden tulvia hyökyaaltona huoneisiin. Vedin jalkaan villasukat ja listasin ääneen asioita, joista pidän sateessa. Sen rummutus: ihaninta on, jos saa viettää sadepäivää peltikaton alla. Tuoksut, ne voimistuvat. Kaivopuiston syreenit ja pionit ja kaikki ne puut ja pensaat ja kukat, joiden nimiä en tiedä, vaikka kävelen niiden kauneuden keskellä joka päivä. Sateenvarjot! Ilahdun aina ajatuksesta että päänsä päällä voi kuljettaa omaa pientä kattoa, joka suojaa kaikelta mitä tulee taivaalta. Saatan silti jättää varjon kotiin ja antaa sateen kastella, sillä siinä on jotain ikiaikaisella tavalla vapauttavaa kun viileä vesi valuu pitkin kasvoja ja selkää. Kunhan ei ole juuri painelemassa ripset kiharrettuina kemuihin.

2016-06-22-stellaharasek-sateella-52016-06-22-stellaharasek-sateella-62016-06-22-stellaharasek-sateella-7

Tykkään kulkea kaupungilla kaatosateella, niinkin arkinen asia muuttaa tunnelman aivan toiseksi. Ihmiset ovat hereillä, vastaanottavaisia sille mitä ympärillä tapahtuu. On vaikea käpertyä itseensä ja ihmissuhdeongelmiinsa ja siihen mitä illalla söisi, kun kengät ovat kastuneet läpimäriksi, raitiovaunuun on pujoteltava sateenvarjoviidakon läpi ja koirat näyttävät katiskasta pelastetuilta piisameilta. Jotkut jopa hymyilevät! Ehkä pilvistä piiskaava vesi pesee ihmisestä ripsarin lisäksi turhan pingottamisen.

2016-06-22-stellaharasek-sateella-82016-06-22-stellaharasek-sateella-92016-06-22-stellaharasek-sateella-10

Pidän myös siitä, että sateella saa hyvällä omatunnolla olla sisällä ja tehdä kaikkia niitä asioita, joiden ääreen ei aurinkoisella säällä malta pysähtyä. Nukahdella tyhjänpäiväisten elokuvien eteen, sovitella vaatteita ja miettiä puolihuolimattomasti pitäisikö värjätä tukka. Selailla vanhoja kirjojaan ja hävetä marginaaleihin raapustettuja merkintöjä (sen siitä saa, kun menee 18 vuoden melodramaattisessa iässä opiskelemaan kirjallisuustiedettä). Vajota äärimmäiseen laiskuuteen ja syödä pakastepizzaa ja sipsipussin pohjia, koska kukaan ei jaksa lähteä kauppaan.

2016-06-22-stellaharasek-sateella-112016-06-22-stellaharasek-sateella-122016-06-22-stellaharasek-sateella-13

Koirataloudessa on aina vähän vaikeaa kun sataa. Koirat närkästyvät kun niille ehdottaa lähtemistä ulos, ne tietävät kyllä milloin on märkää. Paitsi että viikonloppuna Tehtaankadulla oli pelkän märän sijaan lähestulkoon raamatullinen vedenpaisumus. Katselin parvekkeelta mereksi muuttuneita lammikoita ja mietin pitääkö pyytää pitkätukka rakentamaan mäyräkoirille pikkuinen lautta, jolla neidit voisivat purjehtia lainehtivien katujen yli puistoon. Asia ratkesi lopulta samalla tavalla kuin kaikissa (mäyräkoiramääritelmän mukaisissa) äärisäissä, pissat pudotettiin kadulle metrin päähän ulko-ovesta. Sitten he olivatkin valmiita vilahtamaan takaisin peiton alle, sillä se on ainoa paikka, jossa ne sadesäällä haluavat olla.

2016-06-22-stellaharasek-sateella-142016-06-22-stellaharasek-sateella-152016-06-22-stellaharasek-sateella-16

Minäkin vietin valtaosan viikonlopustani viltin alla. Sunnuntaiaamunakin satoi, joten katsoimme avaruuselokuvan. Ei pitäisi ikinä katsoa avaruuselokuvia. Kaikki pahimmat hulluudet ja pakkomielteet alkavat aina niistä. Varsinkin jos niissä on Cliff Martinezin säveltämä musiikki (PUHUN SINUSTA, SOLARIS). Myös Oscareita kahmiva elokuvasäveltäjä Hans Zimmer näköjään hallitsee vaarallisen tyylilajin nimeltä “ihon alle hiipivä haikeus, joka alkaa madonreiän lailla taivuttaa todellisuuden perspektiivejä” eli suomeksi sanottuna muuttuu hitaasti hulluudeksi.

2016-06-22-stellaharasek-sateella-172016-06-22-stellaharasek-sateella-18

Sanonpa vaan, että avaruuteen katoavat isät ja mustiin aukkoihin katoavat vuodet ovat joihinkin mielentiloihin vähän liikaa. Ainakin sain kohdata ne tutussa kainalossa enkä ollut ainoa, jonka silmät vuotivat mitälie sadepisaroita. Saakelin Interstellar.

2016-06-22-stellaharasek-sateella-202016-06-22-stellaharasek-sateella-212016-06-22-stellaharasek-sateella-22

Mutta se soundtrack. Löysin maanantaina internetistä sen pääteemasta kudotun kymmenen tunnin(!) luupin, jonka oli selvästi tehnyt selvästi joku kaltaiseni musiikin ongelmakäyttäjä. Kuuntelin sitä kolme tuntia, kunnes huone alkoi huojua ympärilläni enkä ollut enää varma mikä oli totta ja mikä aika-avaruuden vääristymiin eksyneen mieleni kuvitelmaa.

2016-06-22-stellaharasek-sateella-232016-06-22-stellaharasek-sateella-242016-06-22-stellaharasek-sateella-25

Päätin keskeyttää hitaan hulluksitulemisen ja siirtyä Bob Dylaniin, joka siinä mielenhäiriössä tuntui turvalliselta valinnalta. Sitten kuuntelin kolme tuntia toistolla Most Of The Timea ja sen jälkeen kolme tuntia toistolla kaikkia niitä muita lauluja, jotka kertovat tyhjistä huoneista ja yksinäisyydestä ja öisistä kaduista ja onnen hetkistä, jotka olivat ohi ennen kuin kunnolla alkoivatkaan. Alkoi vähän tuntua siltä, että jonkun pitäisi tulla ja takavarikoida minulta internet ja mielellään myös kaikki musiikki. Onneksi Mikko tuli kotiin ja laittoi Modern Familyn päälle.

2016-06-22-stellaharasek-sateella-262016-06-22-stellaharasek-sateella-272016-06-22-stellaharasek-sateella-28

Olen taas tehnyt avaruuden inspiroimia internet-tutkimuksia ja yrittänyt ystävystyä suhteellisuusteorian ja siihen liittyvien käsitteiden kanssa. Singulariteetti on astrofysiikassa aika-avaruuden vääristymä, jossa jokin suure on äärettömän suuri, joten se ei käyttäydy tunnettujen fysiikan lakien mukaan. Tämän ymmärtämisessä taitaakin kulua koko päivä. Ellen vaihda tutkimuskohdetta, sillä Islannin virkuin tulivuori, Hekla, on tiettävästi taas havahtunut horroksestaan. Tulivuoritutkija Harasek täällä päivää.

PHOTOS BY STELLA HARASEK
LAST ONE BY JARNO JUSSILA

Koti (kesä)kuntoon

Yhteistyössä Nest Factory

Kotiaiheisia juttuja on toivottu ja ilokseni voin kertoa, että niitä on tulossa – monta! Tehtaankadulla on nimittäin käynnissä tapahtuma nimeltä sisustus. Muutosta on sentään vasta vuosi aikaa ja nyt alkaa vihdoin olla aikaa ja energiaa puuttuvien mattojen, valaisimien ja muiden tarpeellisten asioiden metsästykseen. Olkoonkin, että metsästys tarkoittaa kohdallani useimmiten sitä, että odottelen oikeiden esineiden kävelevän haaviini… Se vaatii vain kärsivällisyyttä ja sokeaa luottamusta siihen, että asiat järjestyvät niin kuin on tarkoitus.

Toki auttaa myös, jos kotikulmilta löytyy inspiroivia putiikkeja, jotka ovat pullollaan ihanaa tavaraa. Nest Factory saattaa olla teille tuttu nimi, sillä olen asioinut siellä viimeisen vuoden kahden varrella useamman kerran. Pääasiallisesti verkkokauppana toimiva putiikki kuuluu niihin, joissa voi tehdä löytöjä hyvällä omatunnolla: valikoima on keskittynyt eettisesti ja ekologisesti tuotettuihin, käsintehtyihin kodin tavaroihin, vaatteisiin ja asusteisiin. Jos hamam-pyyhkeet, kasmirhuivit, kimonot, etniset korut ja kassit sekä vintagetekstiilit kiinnostavat, kannattaa olla kuulolla nyt.

2016-06-20-stellaharasek-nestfactory-1

Valitsin yhteistyömme tiimoilta Nest Factorysta nipun suosikkituotteitani ja sirottelin niitä kotona vähän sinne sun tänne selvittääkseni miten ne sinne istuvat ja mitkä suosikeista saattaisivat jäädä pysyvästi meille. Saa vapaasti arvata mitkä valitsin!

2016-06-20-stellaharasek-nestfactory-162016-06-20-stellaharasek-nestfactory-2

Materiaalit ovat pökerryttävän ihania: etiopialaista puuvillaa, villaa, silkkiä, kasmiria… Kannattaa tsekata varsinkin pyyhevalikoima. Olen itse siirtynyt kokonaan erilaisiin hamam-pyyhkeisiin, jotka ovat ohuita, kuivaavat tehokkaasti ja kuivahtavat nopeasti itsekin. Tykkään pyyhkeissä vähän karheistakin materiaaleista, pehmeämpien pintojen ystäville löytyy lempeitä vaihtoehtoja.

2016-06-20-stellaharasek-nestfactory-32016-06-20-stellaharasek-nestfactory-4

Lämpenen myös Nest Factoryn hyvällä tyylisilmällä valitulle värimaailmalle, varsinkin nyt kun värit ovat tehneet säkenöivän paluun elämääni. On kirkkaita etnisiä kuvioita, haalistuneita vaaleanpunaisia ja violetteja, hiekan ja meren sävyjä. Minimalisteille löytyy myös vähäeleistä valkoista, harmaata ja mustaa – yksi suosikkituotteistani koko kaupassa on pelkistetty hiilenharmaa pellavapyyhe, joka vilahtaa tässä allaolevassa kuvissa. Hapsuton pyyhe toimii hyvin myös vilttinä vaikka piknikillä. Niin, Nest Factorysta on muuten peräisin myös se täydellinen matkahuitula, jota käytän reissussa sekä pyyhkeenä, vilttinä että huivina.

2016-06-20-stellaharasek-nestfactory-52016-06-20-stellaharasek-nestfactory-152016-06-20-stellaharasek-nestfactory-6

Valikoimasta löytyy myös vintageaarteita: maailmalta kannettuja käsinkudottuja marokkolaisia mattoja, tyynyjä ja raheja. Pidän kaikkein eniten vanhoista tavaroista – kuluneet vuodet näkyvät niissä kulumina ja kolhuina. Tykkään ajatuksesta, että esineellä on ollut elämä ennen minua, ehkä niitä on minun jälkeenkin vielä monta. Varsinkin matot saavat mielellään olla minua vanhempia.

2016-06-20-stellaharasek-nestfactory-72016-06-20-stellaharasek-nestfactory-82016-06-20-stellaharasek-nestfactory-9

Helsinkiläinen verkkokauppa sai alkunsa amerikkalaisen Traceyn ideasta: hän on matkustellut paljon elämänsä aikana, muuttanut Suomeen rakkauden perässä ja halunnut tuoda mukanaan kaikkia niitä ihania esineitä, joihin on reissuillansa törmännyt. Hyvä niin! Vastuullisesti valveutuneita kauppoja alkaa olla kaupungissa ja saa minun puolestani tulla vielä monta lisää. Varsinkin sellaisia, joissa myydään näin kaunista kamaa.

2016-06-20-stellaharasek-nestfactory-142016-06-20-stellaharasek-nestfactory-102016-06-20-stellaharasek-nestfactory-11

Verkkokaupan lisäksi Nest Factorylla on kivijalkakauppa, joka palvelee Helsingin Punavuoressa, Pursimiehenkadulla. Tavaroita kannattaa ehdottomasti käydä hypistelemässä paikan päällä, jos siihen vaan on mahdollisuus. Samalla saa kuulla kaikki tarinat niiden takana, sillä Tracey tuntee henkilökohtaisesti suurimman osan käsityöläisistä, joilta putiikin tuotteet tulevat. Aivan kaikki ihanuudet eivät sitäpaitsi löydy verkkokaupasta.

2016-06-20-stellaharasek-nestfactory-122016-06-20-stellaharasek-nestfactory-172016-06-20-stellaharasek-nestfactory-13

Jos kiinnostuit, jatka lukemista, sillä koodilla summer2016 saa Nest Factoryn koko valikoimasta 15% alennuksen viikon ajan ensi maanantaihin 27. kesäkuuta asti. Alennus on voimassa sekä verkkokaupassa että kivijalkamyymälässä osoitteessa Pursimiehenkatu 17. Lisäksi jokainen ostoksen tehnyt saa kaupan päälle rannekorun. Koruja on monenlaisia, yksi niistä vilahtaa ranteessani näissä kuvissa. Putiikissa paikan päällä ostoksilla piipahtavat saavat valita omansa, verkkokaupassa asioivat saavat luottaa valintatehtävässä Traceyn makuun.

Kuvissa näkyvät tuotteet kuvauslainassa, osa saatu omaksi.

PHOTOS BY STELLA HARASEK
(THE ONE WITH ME IN IT BY ANNI TAIMISTO)

Series of Dreams


BOB DYLAN – SERIES OF DREAMS

Aurinkoa alkuviikkoon

Juhannus lähestyy! Sen tietää siitä, että ulkona vallitsee tasainen humiseva harmaus ja kaikkialla on märkää. Tuuli – tällä hetkellä enemmän liikkuva lätäkkö kuin ilmavirtaus – tulee vaatekerrosten läpi iholle ja hiipii luihin asti. Tilataanpa alkuviikkoon vähän aurinkoa, kas tälläistä, hidasta ja valuvaa valoa.

2016-06-20-stellaharasek-onthestreet-12016-06-20-stellaharasek-onthestreet-22016-06-20-stellaharasek-onthestreet-32016-06-20-stellaharasek-onthestreet-42016-06-20-stellaharasek-onthestreet-5

Olen sopinut alkavalle viikolle tukun tapaamisia, aamiaisia ja lounaita. Tahtoisin pitää edes osan niistä terasseilla, kahvin ja kuivan pöydän äärellä. Valoa ja energiaa maanantaiaamuunne, ei kastuta tai anneta harmauden lannistaa!

PHOTOS BY JARNO JUSSILA

Jatka, jaksa vaan

Joskus ajattelen samaan aikaan kaikkia niitä asioita, joita tavallisesti haluan olla ajattelematta.

Isääni, jota ikävöin kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin joka päivä. Pientä perhettäni, joka on ajautunut ja hajautunut maailmalle. Australiassa asuvaa siskoa, jota en ole koskaan tavannut. Setiä ja serkkuja, joiden nimiä en muista tai tiedä. Omaa juurettomuuttani, irrallisuuttani kaikesta.

2016-06-16-stellaharasek-loveiskey

Ystäviä, jotka muuttuivat vihamielisiksi ja vieraiksi enkä tiedä vieläkään miksi. Niitä, jotka soittavat vain silloin kun tarvitsevat jotain, eivät koskaan kysyäkseen mitä kuuluu. Ihmisiä, jotka valehtelivat ja pettivät. Hetkiä, joiden jälkeen mikään ei ollut entisellään ja sitä toivoi, että olisi voinut perua toisen sanat: en tahdo näitä, ota ne takaisin.

Omia virheitäni. Niitä hetkiä, kun en pystynyt katsomaan peiliin kuukausiin.

Reunalla olemista, rajojen koskettamista. Tunnetta siitä, että ajelehdin avomerelle eikä kukaan pidä kiinni.

Vihreämmillä niityillä juoksentelevaa Jarvis-koiraa, jota en osannut auttaa. Näen Jarviksesta unia, joissa se tulee luokseni ja pyytää päästä syliin. Nostan sen rintaani vasten enkä päästä irti.

Joskus tuntuu, että sydän pysähtyy surusta. Että se vaan lakkaa lyömästä kaiken painon alla.

En osaa aina lohduttaa itseäni. Mietin siis mitä sanoisin, jos saappaissani seisoisi ystävä tai rakastettu. Sanoisin: ei se pysähdy. Se jatkaa, se jaksaa vaan. Tulee ilta ja yö ja sen jälkeen aamu, kun kaikki on vähän kevyempää.

Että jatka, jaksa vaan.

PHOTO BY STELLA HARASEK

I’m ready now

Olen viime päivinä kalastellut taas uutta musiikkia internetin syövereistä. Haaviin tarttui tällä kertaa tanskalainen Wangel, jonka ensimmäinen pitkäsoitto Freedom on julkaistu viime keväänä. En ollut ikinä kuullutkaan, vaikka miekkonen on tiettävästi vieraillut toukokuussa Helsingissäkin – harmi, etten silloin hoksannut. Tästä yhden miehen yhtyeestä on kovin vaikea löytää tietoa, mutta mihinpä sitä oikeastaan tarvitsee – antaa musiikin puhua puolestaan. Albumi löytyy kokonaisuudessaan Spotifysta – kannattaa kuunnella, jos Lithium maistuu. Kappaleen utuinen tunnelma sopii täydellisesti tähän sadepäivään.


WANGEL – LITHIUM

Maanantain miniviini

Kuvasarja alkuviikosta, kun oli kesän ensimmäinen Birgitta-burger ja maanantai-illan miniviini (toisilla se oli tosin olut). Juhlimme syntymäpäiviä, iltakymmeneen asti paistavaa aurinkoa ja sitä, että maanantaista oli mitenkuten selvitty. Unohduimme terassille sulkemisaikaan asti, aina viimeisinä asiakkaina kaikkialla. Toiset pohtivat uuden viikon uusia mahdollisuuksia, toiset torkkuivat vilttiensä sisällä. Voi ollapa mäyräkoira! Aina on sylipaikka ja joku kietomassa villaan, jos tulee vilu.

2016-06-16-stellaharasek-birgitta-12016-06-16-stellaharasek-birgitta-22016-06-16-stellaharasek-birgitta-32016-06-16-stellaharasek-birgitta-42016-06-16-stellaharasek-birgitta-5 2016-06-16-stellaharasek-birgitta-62016-06-16-stellaharasek-birgitta-72016-06-16-stellaharasek-birgitta-82016-06-16-stellaharasek-birgitta-102016-06-16-stellaharasek-birgitta-112016-06-16-stellaharasek-birgitta-122016-06-16-stellaharasek-birgitta-132016-06-16-stellaharasek-birgitta-142016-06-16-stellaharasek-birgitta-15

Kaivopuiston pionit ovat puhjenneet kukkaan, syreenit ovat kukkineet täyttä häkää jo monta viikkoa. Niiden raskas, makea tuoksu täyttää pään.

PHOTOS BY STELLA HARASEK & MIKKO RASILA

Leveiden lahkeiden paluu

Mellakan kesäkemujen yhteydessä kurkistettiin tanskalaisen Minimumin tulevaan syysmallistoon, joten oli vähintäänkin luontevaa varustautua päivään merkin vaatteilla. Minimumin vaatteista moni istuu hämmentävän hyvin tyyliini, joten valinta ei ollut vaikea. Poimin malliston mallikappaleista rennon, avoselkäisen paidan ja lahkeistaan hapsottavat hippifarkut – siinä se asu sitten olikin. Olinkin juuri toivonut löytäväni jostain leveälahkeiset farkut edellisten puhkikuluneiden tilalle. Universumissa ollaan taas oltu kuulolla. Nuo farkut saapuvat onneksi kauppoihin jo heinäkuussa, sillä ovat ihan täydelliset kesään – rennot ja vaivattomat.

2016-06-14-stellaharasek-minimum-mellakka-12016-06-14-stellaharasek-minimum-mellakka-22016-06-14-stellaharasek-minimum-mellakka-3

FARKUT*, VYÖ* & PAITA* MINIMUM
SANDAALIT & SORMUS MATKAMUISTO KREIKASTA
AURINKOLASIT THE ROW
*SAATU

PHOTOS BY JARNO JUSSILA

Kontti keskellä kaupunkia

Anni vei minut viime viikolla myöhäiselle aamupalalle Eerikinkadun, Ruoholahden ja Jätkänsaaren solmukohdassa sijaitsevaan uuteen lempipaikkaansa. Cargo Coffee & Vegetarian Food on pitkälti juuri sitä mitä nimi antaa ymmärtää: metalliseen rahtikonttiin rakennettu kasvisruokaravintola. Kuulostaa rosoisemmalta kuin on – kontti on remontoitu salonkikelpoiseksi raflaksi, jossa on suuret ikkunat, kiiltävät pinnat ja tyylikäs valaistus.

2016-06-13-stellaharasek-cargohelsinki-012016-06-13-stellaharasek-cargohelsinki-02

Kerron heti sen mitä nimi ei paljasta ja mikä paikassa on ehdottomasti parasta: KATTOTERASSI! Niitä on Suomessa aivan liian vähän. Keli oli kolea, joten terassi jäi tällä kertaa testaamatta, mutta säiden lämmettyä tiedän kyllä minne painelen kirja kainalossa. Mikko huutaisi taas, että vampyyri sulaa, mutta onneksi vampyyreita varten löytyy varjoisampi terassi katutasosta.

2016-06-13-stellaharasek-cargohelsinki-032016-06-13-stellaharasek-cargohelsinki-052016-06-13-stellaharasek-cargohelsinki-04

Ruokalistan on suunnitellut villiyrtteihin ja kasviksiin keskittynyt kokkinero Sami Tallberg, ja sen huomaa: Annin parmesanmunakas oli kirkkaasti paras munakas naismuistiin. Oli pakko tällä kertaa tyytyä maistiaisiin, koska olin seuraavaksi suuntaamassa lounastapaamiseen. Seuraavalla kerralla tilaan kyllä oman (tai kaksi). Pisteitä munakkaan kylkeen katetusta salaatista, jossa oli avokadoa ja rapeaa kurkkua. Miksei tälläisiä raikkaita ja keveitä annoksia saa useammasta paikasta? Täytyy testata joku päivä myös keittolounas, paikka oli ääriään myöten täynnä lounasruokailijoita.

2016-06-13-stellaharasek-cargohelsinki-062016-06-13-stellaharasek-cargohelsinki-082016-06-13-stellaharasek-cargohelsinki-07

Palan painikkeeksi saa myös olutta tai vaikka Aperol Spritzin, joten kattoterassille voi hyvin kivuta illastamaankin, tai poiketa ihan vaan drinkille (eli rinkille kuten meilläpäin sanotaan). Anni kuulemma viihtyy paikassa erityisen hyvin aamuisin, sillä siellä on ihana aamupala eikä ennen lounasaikaa kovin ruuhkaista. Olenko muuten muistanut kertoa, että Anni on paitsi visualisti, keittiövelho ja yhden naisen tuotantotoimisto, myös osa-aikainen venekauppias? Allaolevassa kuvassa on aarrekartta, jonka avulla hän löysi oikean laiturin ja sieltä viimeisimmän esittelykohteensa. En tiedä onko mitään mihin tämä nainen ei pystyisi. Ei varmaan.

2016-06-13-stellaharasek-cargohelsinki-092016-06-13-stellaharasek-cargohelsinki-10

Tuo koirakaksikko, en kestä! Olen just se hullu koiramuija, jonka koiranomistajat kiertävät kaukaa, jos hoksaavat ajoissa. (“OI MITEN IHANAT KOIRAT! Saanko rapsuttaa? Voinko ottaa kuvan?”) Olisin muiluttanut heidät mukaani, jos se ei olisi ollut hiukan hankalaa tehdä huomaamattomasti. Ainakin tuon antaumuksella haukottelevan tyypin.

2016-06-13-stellaharasek-cargohelsinki-11

Cargo Helsinki
Ruoholahdenkatu 8, Helsinki
Ma–pe 7:30–22, la 10–22, su 10–18

PHOTOS BY STELLA HARASEK & ANNI TAIMISTO