Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Apetina
Palasimme Meksikosta viikko sitten ja paluu arkeen on virallisesti alkanut. Lähdimme matkaan niin aikaisessa vaiheessa tammikuuta, että tuntuu siltä kuin uusi vuosi alkaisi kohdallamme vasta nyt. En tehnyt varsinaisia uuden vuoden lupauksia, koska haluan tänä vuonna tehdä elämästäni rennompaa, en monimutkaisempaa. Suunta on ollut ilman lupauksiakin selvä: haluan pitää itsestäni parempaa huolta, nukkua enemmän, syödä säännöllisemmin ja fiksummin. Asioita, joita olen sivunnut monesti viime vuoden kirjoituksissa – ja joihin palaan tämän vuoden puolella varmasti vielä monta kertaa.
Ehdottomien linjausten sijaan koitan opetella tekemään asioita ilon ja hyvän mielen kautta: siksi, että haluan, sen sijaan että yritän puoliväkisin pakottaa itseni parantamaan tapojani. Pakottaminen ei tunnu koskaan johtavan muuhun kuin siihen, että alan kapinoida itse keksimiäni rajoituksia vastaan – syön aamupalaksi sipsejä ja valvon aamuviiteen jonkun sarjamaratonin parissa, vaikka seuraavana aamuna on tärkeä työpäivä. Olen vasta pääsemässä alkuun, mutta aavistelen jo, että tämä lempeä lähestymistapa parempaan arkeen tulee toimimaan minulle paremmin kuin tiukat säännöt.
Yksi alkuvuoden tärkeimmistä toiveista on syödä monipuolisemmin, tehdä enemmän ruokaa itse ja latoa lautaselle enemmän kasviksia. Vähän liian usein on tullut nimittäin turvauduttua noutoruokaan tai kuitattua illallinen voileivällä, vaikka keho huutaa oikeaa, ravitsevaa ruokaa.
Apetinalla on käynnissä tammikuinen kampanja, joka kannustaa armollisuuteen ja panostamaan kurinalaisten ruokavalioiden sijaan siihen, että joka päivä voi tehdä pieniä, fiksuja valintoja oman hyvinvointinsa eteen. Silloin ei ole katastrofi, jos aina ei mene nappiin: pitkässä juoksussa on parempi olla itselleen kannustava kuin ankara. Varsinkin maanantaisin tuntuu usein vaikealta pitää kiinni fiksummista elämäntavoista: tekee mieli tilata pizza, vaikka uusi viikko kannattaa tietysti aloittaa ravitsevalla ruoalla, joka ruokkii niin sielua kuin kehoa.
Tähän kampanjaan oli helppo lähteä mukaan, koska Apetinan juustot ovat minulle tosi tuttuja vuosien varrelta. Apetina Snackeihin minulla oli läheinen suhde silloin kun kävin vielä päivätöissä kodin ulkopuolella ja kokosin itselleni usein lounassalaatin työpaikan keittiössä.
Ajattelin osana kampanjaa jakaa ohjeen lämpimään salaattiin, jota teemme usein silloin kun laiskottaa ja tuntuu, ettei jaksa tehdä mitään monimutkaista, mutta tekee silti mieli jotain hyvää ja terveellistä. Kylmä salaatti ei välttämättä inspiroi talvi-iltaisin, tähän aikaan vuodesta kasvikset ovat parhaimmillaan lämpimänä – varsinkin nautittuna juuston kera. Juusto on oikeastaan ainoa maitotuote, jota käytän yhä silloin tällöin.
En ole suinkaan keksinyt tätä ohjetta päästäni, vaan soveltanut sen varsin tunnetusta välimerellisestä herkusta. Olen käynyt muutamia kertoja Kreikan saaristossa ja rakastunut joka kerta enemmän kreikkalaiseen ruokaan, joka on samaan aikaan superhyvää ja superterveellistä. Viime keväänä Kreetalla tykästyimme molemmat uunissa haudutettuun fetaan, jonka kaveriksi pieneen valurautaiseen pannuun oli usein sujautettu chiliä, sipulia ja pari pikkutomaattia. Palasimme melkein joka ilta samaan ravintolaan syömään tuon yksinkertaisuudessaan nerokkaan annoksen, jonka kauhoimme leivällä pannun pohjalta viimeistä murusta myöten.
Uunissa haudutettu juusto on Kreikassa usein alkupala tai varsinaisen pääruoan lisuke, mutta halusin muokata siitä ruokaisamman version, joka toimisi sellaisenaan rentona ja helppona arki-illan ateriana. Siitä syntyi viime syksynä idea lämpimästä salaatista, johon juusto tuo makua ja täyteläisyyttä. En ole oikeastaan varma onko tämä alkuunkaan salaatti vai enemmän juustolla höystetty kasvispata, mutta sovitaan niin, että jokainen kutsukoon sitä miksi haluaa – pääasia on, että se on superhyvä ja sopii täydellisesti talveen.
Omaan lempiversiooni tästä salaatista tulee terttutomaatteja, jotka ovat maukkaita ja näyttävät viehkeiltä paahtamisen jälkeenkin, sekä perunoita, jotka tekevät salaatista ruokaisan ja täyttävän. Rakastan sipulia, joten sujautan mukaan myös punasipulia ja valkosipulinkynsiä – molemmat maistuvat taivaalliselta uunissa paahdettuna. Kaiken tietysti kruunaa juusto: Apetina Pala on mieto, välimerellinen juusto, joka saa uunissa sopivasti suolaisen, pehmeän tekstuurin. Se toimii myös oivana proteiinilisänä, jos haluaa vähentää lihaa tai ei syö lihaa ollenkaan. Salaatin juju on marinadissa: chili, hunaja ja sitruuna muodostavat koukuttavan yhdistelmän, joka saa kaapimaan vuoasta viimeisetkin pisarat.
Salaatti ei voisi olla helpompi ja rennompi valmistaa: tarkkoja määriä ei tarvita, vaan raaka-aineiden määrät ja suhteet voi arpoa vapaasti nälkäisten suiden ja oman maun mukaan. Tomaatteja ei tarvitse pilkkoa lainkaan ja perunatkin voi vain leikata puoliksi. Punasipulit paloittelin nopsaan neljään osaan, valkosipulinkynsiä sujautin vuokaan kokonaisina.
Salaattia on helppo myös varioida sen mukaan mitä sattuu löytymään kaapista. Siihen sopii melkein kaikki: olen itse kokeillut menestyksellisesti ainakin porkkanoita, paprikaa, fenkolia ja vihreitä papuja. Myös maustamisessa voi käyttää luovuutta ja valmiin salaatin voi koristella millä vaan tuoreella yrtillä basilikasta timjamiin.
✖ UUNIKASVIKSET JUUSTOLLA ✖
Apetina Pala (200g)
Reilu nippu terttutomaatteja
Pari kourallista pieniä perunoita
Pieniä punasipuleita
Kalamata-oliiveja
Valkosipulia
Marinadia varten tarvitset:
Mausteita oman maun mukaan (esimerkiksi oregano ja timjami sopivat salaattiin loistavasti)
Pari sitruunaa
Chiliä oman maun mukaan
Valkosipulia
Juoksevaa hunajaa
Mustapippuria
Suolaa
Oliiviöljyä
Tarjoiluun: tuoreita yrttejä (vaikka basilikaa) ja rapeakuorista leipää
Muutama vinkki ennen kuin aloitat:
✖ Jos et löydä pieniä pottuja ja punasipuleita, isotkin toki käyvät, leikkaa ne vaan sopivan kokoisiksi paloiksi.
✖ Salaattiainekset kannattaa latoa vuokaan sen verran väljästi, että kaikelle riittää tilaa paistua rauhassa, joten jos aiot tehdä ison määrän ruokaa, kannattaa ehkä käyttää vuoan sijaan peltiä.
✖ Tee marinadi isoon kulhoon, jotta mahdut kääntelemään aineksia siellä.
Sitten ohjeeseen! Pistä ihan ensimmäiseksi uuni kuumenemaan 220 asteeseen.
Sen jälkeen aloita marinadista. Purista kulhoon parin sitruunan mehu, sekoita joukkoon hunaja, tilkka öljyä, pippuri ja suola. Pilko sekaan chili (säästä siemenet, jos toivot ylimääräistä potkua) ja valkosipuli. Sekoita ja maistele. Hunajaa lisäämällä saa marinadiin syvyyttä ja makeutta, chiliä lisäämällä tietysti enemmän tulisuutta.
Leikkaa pienet perunat puoliksi, tai jos ostit isompia, paloittele ne sopivan kokoisiksi lohkoiksi. Kippaa kulhoon ja sekoita marinadiin.
Kaiva kaapista laakea vuoka ja lado perunat siihen. Voit halutessasi ensin kaataa vuoan pohjaan tilkan oliiviöljyä, jotta perunat irtoavat siitä sujuvasti. Sujauta vuoka uuniin noin 20-25 minuutiksi ja anna sillä aikaa tomaattien, sipulin, juuston ja oliivien marinoitua kulhossa. Juuston voi joko leikata keskeltä kahdeksi samanpaksuiseksi viipaleeksi, tai murtaa rennosti lohkoiksi.
Kun perunat alkavat tuoksua taivaallisilta, mutta eivät ole vielä kypsiä, levitä varovasti loput ainekset niiden sekaan. Anna koko komeuden paahtua uunissa vielä noin 10-15 minuuttia, kunnes sipulit ja tomaatit alkavat kypsyä ja juusto pehmentyä. Laita lopuksi uuni vielä hetkeksi grillivastukselle, niin saat juustoon ja perunoihin rapsakkaat reunat. Nosta uunista kun ulkonäkö ja tuoksu on mielestäsi kohdallaan, tässä ei oikeastaan voi mennä vikaan.
Ripottele päälle tuoreita yrttejä ja tarjoile heti rapeakuorisen leivän kanssa.
PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA
