Helpompi tie yrittäjäksi

Kaupallinen yhteistyö, UKKO.fi ja Asennemedia

Perustin parikymppisenä graafisen suunnittelun opiskelijana toiminimen. Olin alkanut tehdä opintojen ohessa enemmän tai vähemmän oman alaani liittyviä freelance-töitä ja törmännyt nopeasti tilanteeseen, jossa yrityksen perustaminen oli ainoa vaihtoehto: vain harva asiakas oli valmis maksamaan palkkioita verokortilla. Olen aina ollut toiminnan nainen, joten sen enempää miettimättä täytin lomakkeet, maksoin käsittelymaksut ja ilmoitin toiminimeni kaupparekisteriin.

Tein sekalaisia hommia laajalla skaalalla. Suunnittelin julisteita, logoja ja verkkosivustojen ulkoasuja. Tein kuvismaikan sijaisuuksia. Otin suttuisia valokuvia, joita kehitin pimiössä indielevy-yhtiöiden flaijereita ja levynkansia varten. Taitoin pari kirjaa. Tein mainostoimistolle alihankintana baarimainoksia – HAPPY HOUR KOKO ILLAN! Toimin projektipäällikkönä graafikkokollektiivissa, jonka perustin parin opiskelukaverin kanssa, ja istuin asiakaspalavereissa teeskentelemässä aikuisempaa ja pätevämpää kuin olin. Työt tein suurimmaksi osaksi kotona kauhtuneessa villapaidassa ja lähettelin kaikesta laskuja toiminimellä, jonka nimen olin poiminut levyhyllyssäni olleesta albuminkannesta.

Työt sujuivat kyllä, mutta muutoin nuoren yrittäjän alkutaival oli kivikkoinen, sillä kärsivällisyys ja keskittymiskyky ei riittänyt (silloinkaan) kaikkiin niihin byrokratian kiemuroihin, joita yrittäjyyteen liittyy. Kompastelin lähes kaikkiin mahdollisiin aloittelijavirheisiin. Ensimmäiset kaksi toiminimiehdokastani eivät menneet läpi ja kesti lopulta kuukausia ennen kuin sain y-tunnuksen ja pääsin aloittamaan laskutuksen. Arvioin tuloni reteästi yläkanttiin ymmärtämättä seurauksia ja löysin itseni maksamasta ennakkoveroja tuloista, joita minulle ei ollut. Valitsin huolimattoman kirjanpitäjän, jonka tekemän virheen vuoksi sain pulittaa yli kymppitonnin veromätkyt. Toiminimen pyörittämiseen ja siihen liittyviin sotkuihin meni toisina kuukausina enemmän aikaa ja vaivaa kuin niihin varsinaisiin töihin.

Mikon lähettämä kaaviokuva naurattaa yhä vuosienkin päästä.

Jos silloin olisi ollut tarjolla joku kevyempi tapa lähteä yrittäjyyteen, olisin takuulla tarttunut siihen, mutta ei ollut. Opin asiat kantapään kautta, varsinkin sen kuinka tärkeä hyvä kirjanpitäjä on. Alun vaikeuksista huolimatta jäin sille tielle. Olin välillä vuosia päivätöissä musiikkimaailmassa, mutta tein koko ajan rinnalla omia freelance-töitäni: lehtijuttuja, satunnaisia graafisia projekteja ja vähän myöhemmin, tätä blogia. Vuosia myöhemmin, kun olin lähtenyt levy-yhtiöhommista, perustin ensin yhden osakeyhtiön ja sitten pian perään toisen. Jälkimmäistä pyöritän yhä ja teen nykyisin sen kautta kaikki työni.

Siitä toiminimen perustamisesta alkaa olla toistakymmentä vuotta, mutta täyspäiväinen yrittäjä katson olleeni siitä saakka, kun jättäydyin pois vakituisista päivätöistä. En ole vieläkään erityisen innoissani yrityksen luotsaamiseen liittyvästä paperisodasta, joten maksan ilomielin pitkän pennin tilitoimistolle siitä, että he hoitavat sen puolestani.

Yrityksen pyörittämiseen liittyvä byrokratia ei ehkä sovi meikäläisen luonteelle, mutta elämäntapana yrittäjyys on minulle ainoa oikea. Olen saanut vuosien varrella tehtyä elämästäni omannäköiseni, ja saan tehdä työkseni asioita, joissa olen hyvä ja joita rakastan. Yrittäjyydessä on niin paljon hyvää, etten pystyisi edes kuvittelemaan meneväni joskus takaisin päivätöihin – eihän sitä ikinä tiedä, mutta näiden vuosien jälkeen tuntuu jo absurdilta ajatukselta, että työskentelisin joskus jonkun toisen palveluksessa. Vakituisissa työsuhteissa on puolensa, kuten esimerkiksi vakituiset tulot, mutta valitsen milloin tahansa oman vapauteni taloudellisen turvan ohi. Saan laatia itse aikatauluni, valita itse asiakkaani ja hinnoitella itse työni. Voin vaikuttaa myös työmäärään: tehdä enemmän jos jaksan ja ehdin, tai vähentää, jos toivon lisää vapaa-aikaa tai jokin projekti vaatii tavallista enemmän aikaa. Tässä elämäntavassa, jossa esimerkiksi matkustaminen on olennainen osa työtäni ja liikkuvia osia paljon, ei oikeastaan mikään muu kuin yrittäjyys toimisikaan.

Minusta on varmaankin pitkän ja vaiheikkaan yrittäjähistoriani ansiosta tullut tuttavapiirissäni yksi niistä, joille monet yrittäjyyttä harkitsevat soittavat kysyäkseen ajatuksia ja vinkkejä. Todella monella on sama lähtökohta: yrittäjyys kiinnostaa, mutta tyhjän päälle heittäytyminen arveluttaa. Heittäytyminen ei onneksi ole ainoa vaihtoehto: oman työn ohella voi nimittäin turvallisesti kokeilla yrittämistä ja ennen suurempien päätösten tekemistä katsoa miltä yrittäminen tuntuu, miten se lähtee etenemään ja miten se sopii omaan elämään. Se on monille sopivampi (ja takuuvarmasti rennompi) lähestymistapa kuin kaiken muuttaminen kerralla.

Kokopäiväinen yrittäjyys ei muutenkaan ole ollenkaan ainoa yrittämisen muoto. Työelämä on viime vuosina muuttunut paljon siitä mitä se joskus oli ja yhä useampi tekee varsinaisen päätyönsä ohessa jotain muuta, josta saa sivutuloja. Se voi olla intohimoisesta harrastuksesta alkunsa saanut sivubisnes, tietyn aihepiirin asiantuntijuuteen perustuvaa konsultointityötä tai vaikka keikkaluontoista esiintymistä. Monilla on tietoja ja taitoja, jota ei pääse päivätyössään hyödyntämään – tai joita voisi hyödyntää nykyistä laajemmassa tai vapaammassa muodossa. Ja nykymaailmassa hyvin monenlaiselle osaamiselle löytyy joku, joka on valmis maksamaan siitä.

Satunnaiset, osa-aikaiset tai keikkaluontoiset sivutyöt ovat myös monen opiskelijan arkea: töitä tehdään opintojen ohessa eikä oman toiminimen kokopäiväiseen pyörittämiseen ole aikaa, energiaa tai edes tarvetta.

Kevytyrittäminen on moneen tarpeeseen mukautuva ketterä ratkaisu tälläisiin tilanteisiin. UKKO.fi -palvelu tarjoaa stressittömän vaihtoehdon, jolla pääsee laskuttamaan vaikka heti, sillä kevytyrittämiseen ei tarvita kuin voimassaoleva verokortti ja tunnukset palveluun.

Kevytyrittäjyys tarkoittaa joustavaa työmuotoa, joka mahdollistaa yrittäjän elämän aloittamisen ilman omaa y-tunnusta tai paperisotaa – sen avulla yrittäjyyteen voi siirtyä asteittain, tai sitä voi testailla rauhassa eikä tarvitse pelkkää kokeilua varten perustaa omaa yritystä. UKKO.fi -palvelun kautta voi laskuttaa asiakkaitaan ilman toiminimeä tai mitään sen kummempaa tietoa alveista, ennakkoveroista, tilinpäätöksistä ja yrittäjän eläkevakuutuksista. Ei tarvitse kuin kertoa palvelulle ketä laskutetaan ja mistä summasta on sovittu – UKKO.fi hoitaa kaiken muun pakollisen byrokratian. Tämän helpompaa yrittäjyyden aloittaminen tai testaaminen ei voi olla.

Laskun loppusummasta veloitetaan 5% komissio, muuten palvelu on käyttäjälle maksuton (kurkkaa hinnasto).  Komissio on minusta varsin kohtuullinen, sillä yrittäjänä maksaisit jokatapauksessa kirjanpidosta, myös niinä kuukausina kun et laskuta. Rahaakin olennaisempaa kuitenkin on, että kevytyrittäjänä säästää valtavasti voimavaroja: siis aikaa, vaivaa ja energiaa. Ihmiset ovat erilaisia ja tiedän, että on toki heitäkin, jotka nauttivat lomakkeiden ja lukujen kanssa touhuamisesta. Itse olisin kuitenkin ollut valmis pulittamaan isommankin komission, jos yrittäjäntaipaleeni alkuvuosien unettomina öinä olisi ollut tarjolla jokin helpompi vaihtoehto selviytymiseen toiminimen paperisodan keskellä.

Loppuun lista syistä ryhtyä yrittäjäksi, tai kokeilla miltä se tuntuu.

Saat tehdä sitä mitä rakastat

Tottakai myös muiden palveluksessa on mahdollista tehdä asioita, joita rakastaa – ja niin moni onneksi tekeekin. Yrittäjänä on ihan eri tavalla kaikki ovet auki: et ole sen varassa sattuuko sinulle rakkaille asioille ja niihin liittyvälle osaamisellesi olemaan työmarkkinoilla kysyntää, vaan voit rakentaa itsellesi paikan, joka tuntuu omalta. Ei tarvitse muuttaa muualle sopivan työpaikan perässä. Ei tarvitse pohtia vastaako työnantajan arvomaailma omaa.

Muistetaan myös, että joidenkin intohimot liittyvät asioihin, joita he tekevät päivätyössään, mutta toisten ei. Monissa tilanteissa yrittäjyys voi olla paras tai jopa ainoa tapa elättää itsensä intohimollaan, tai tehdä siitä itselleen sivutyö.

Intohimon lisäksi on hyvä tietysti olla kyky tuotteistaa osaaminen muotoon, josta muut ovat halukkaita maksamaan, mutta se onkin sitten jo toinen tarina.

Oma vapaus

Minulle oma vapaus on tärkeämpää kuin mikään muu. Se, että saa itse täyttää kalenterinsa eikä tarvitse suunnitella arkeaan jonkun toisen määrittelemillä ehdoilla. Aamuisin keittelen villasukat jalassa kahvia. Usein naputan tietokonetta sohvalla koira torkkuen saman viltin alla, ja rakastan joka hetkeä. Tämä on tietysti luonnekysymys, sillä toiset taas nauttivat siitä, että palkkatyö tuo arkeen tietyn struktuurin (ja taloudellisen turvan). Kumpikaan ei ole sen huonompi tai parempi, kyse on vain siitä mitkä asiat ovat itselle tärkeimmät. Yrittäjänä saa paljon, mutta luopuu myös monesta. Palkkatyössä käyvät tekevät vaihtokauppaa myös, se on vain toisenlainen.

Omannäköinen elämä

Yrittäjyys joustaa erilaisissa elämänvaiheissa ja mahdollistaa työnkuvan muokkaamisen muun elämän ehdoilla. Tuttavapiirissäni moni on ryhtynyt yrittäjäksi esimerkiksi saatuaan lapsen tai aloitettuaan aikuisiän opinnot. Monesti yrittäjyys on luonteva vaihtoehto myös alan vaihtamisen yhteydessä, kun muutoksia on muutenkin edessä.

Olen itsekin yrittäjyyden ansiosta saanut rakennettua itselleni elämän, joka tuntuu omalta ja mahdollistaa asiat, joita haluan tehdä. Olen siitä tosi kiitollinen ja tiedostan toki olevani etuoikeutettu, sillä minulla on ollut alun byrokratiasotkuista huolimatta hyvät lähtökohdat. Olen kasvatukseni ansiosta sosiaalinen ja luontainen verkostoituja, jolle on aina riittänyt töitä. En ole heittäytynyt yrittäjyyteen kertarysäyksellä, vaan tukena on ollut aluksi opiskelupaikka ja yhteiskunnan myöntämät tuet sekä opiskelukaverit, joiden kanssa tein yhteistyötä, myöhemmin pitkäkestoiset työt joista olen saanut yritykseeni säännöllisiä tuloja. On ollut myös yhtiökumppaneita, loistavia kirjanpitäjiä ja tietysti kaikki ne minua kokeneemmat ja viisaammat yrittäjäystävät, joilta olen itse saanut apua silloin kun sitä on tarvittu. Tiedostan, että kaikilla ei ole yrittäjyyteen samat lähtökohdat, mutta onneksi nykyisin on olemassa palveluita, jotka laskevat kynnystä siihen ryhtymiseen.

Oma visio

Yrittäjänä saa toteuttaa omaa näkemystään juuri sillä tavoin kuin haluaa – sopii kaltaiselleni jääräpäälle, jolla on voimakas visio lähes kaikesta. Muilta ei tarvitse kysellä mielipiteitä. Mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki olisi tehtävä yksin! Minusta on ihanaa tehdä tiimityötä, kunhan saan vaikuttaa itse siihen millaisten tyyppien kanssa työskentelen: tiimityö on parhaimmillaan silloin kun kemiat kohtaavat, ideat sinkoilevat ja kaikki tuovat pöytään jotain oman näkemyksensä. Ei ole sattumaa, että teen paljon töitä ystävieni kanssa: heistäkin lähes kaikki ovat yrittäjiä ja tarvitsemme toisiamme tuon tuosta.

Visio liittyy vahvasti itse tekemisen lisäksi myös tulevaisuuteen. Tavoitteiden asettaminen ja niihin kurkottaminen takaa omassa työssään kasvamisen ja kehittymisen: eivät ne olisi tavoitteita, jos niiden saavuttaminen onnistuisi helposti, heti ja ponnistelematta.

Raha

Raha ei ole uhka, vaan mahdollisuus! En yhtään jaksa sitä vanhanaikaista yrittäjäkäsitystä, jonka mukaan yksityisyrittäminen on yhtä raatamista ja sillä just ja just pärjäilee, jos elää säästeliäästi ja järsii keittiönnurkassa kuivunutta leipää. En usko myöskään, että pelkkä intohimo riittää ja rakkaudesta lajiin jaksaa elää nälkärajalla. Työllä ei tarvitse rikastua, mutta kyllä työn minusta pitää olla sen verran kannattavaa, että sillä saa laskut maksettua. Osittain se on tietysti ammatinvalintakysymys. Itse vaihdoin aikoinaan taideopintoni graafisen suunnittelun opintoihin ja valmistuin kuvataiteilijan sijaan visuaaliseksi suunnittelijaksi, koska arvelin, että niillä eväillä olisi helpompi elättää itsensä ja taiteen pariin voisin aina palata myöhemminkin.

Yrityksiä on tietysti erilaisia ja toiset on helpompi saada kannattamaan kuin toiset – joissakin on pienet katteet ja raskas kulurakenne, toiset taas perustuvat ajatustyöhön, johon ei tarvita henkisen pääoman lisäksi kuin tietokone ja toimiva netti. Toiset myyvät monistettavia tuotteita, toiset työaikaa jonka määrä on rajallinen. Konseptilla kuin konseptilla voi kestää vuosia ennen kuin työ palkitaan ja yritys alkaa kannattaa saati tuottaa voittoa. Yrittäjänä on kuitenkin ihan toisenlaiset mahdollisuudet tienata, jos on valmis tekemään töitä enemmän tai fiksummin kuin muut – toisin kuin palkkatyössä, kattoa ei ole. Jokainen oman yrityksen rakentamiseen käytetty työtunti on myös sijoitus omaan tulevaisuuteen ja varallisuuteen työnantajan tai osakkeenomistajan sijaan.

On myös täysin mahdollista, että homma alkaa kannattaa nopeammin kuin uskotkaan: ideasi voi olla loistava, osaamisesi juuri sitä jolle on tällä hetkellä kysyntää tai saatat sattua muuten vain oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Ei ole olemassa mitään tiettyä polkua, jota pitkin  yrittäjänä pitää edetä. Maailma muuttuu koko ajan ja työelämän mahdollisuudet sen mukana. Yrittäjyys voi olla juuri niin kevyttä, ketterää ja kannattavaa kuin olet villeimmissä haaveissasi maalaillut.

Loppuun linkkivinkit. Jos kevytyrittäjyys kutkuttaa, kannattaa tutustua UKKO.fi:n sivuilta löytyviin oppaisiin ja podcasteihin. Suosittelen myös entisen työtoverini, ystäväni ja blogikollegani Natan kirjoitusta samasta aiheesta – paljon asennetta ja ajatuksia sekä nippu käyttökelpoisia vinkkejä yrittäjyyttä pohtiville.

Päivän kysymys: mitä tekisit työksesi, jos voisit tehdä mitä tahansa?


42 thoughts on “Helpompi tie yrittäjäksi

  1. Kannattaa perustaa toiminimi laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu perustaa sinulle toiminimen ja hoitaa kaiken byrokratian. Koska sinulla on toiminimi niin saat verohyödyt talteen (alle 10 000 euron liikevaihdolla saat kaikki maksamasi arvonlisäverot takaisin) ja sinulle jää käteen toista tonnia enemmän pienestäkin liikevaihdosta. Kannattaa googlata OP Kevytyrittäjä.

    • Kun tutkin näitä itse aikoinaan, totesin ettei OP kevytyrittäjä palveluun kuitenkaan kuulunut esim. vakuutukset tai maksunvalvonta. Muiden kautta hoitui nämäkin eli oikeasti kaikki paperityöt – siksi itse päädyin silloin kevytyrittämiseen niin ettei toiminimeä tarvinnut perustaa laisinkaan.

      Niin ja omalla kohdalla myös se, että käteismaksujen vastaanottaminen oli mahdollista vaikutti! OP:n kautta ei olisi silloisen tiedon mukaan ainakaan onnistunut :/

  2. No, tekisin työtäni eli näkemistä isommalla Rakkaudella vielä!
    Rakastaisin vaan niin lujaa, että maailman olisi muututtava hurjan ihanaksi meille kaikille!! ☕☕☕

    Kahvi on uskontoni ja luonteeni on kotini, linnani on vielä hukassa ja ääneni on kyllä jo valjastettu, joten; Ei huono kombo ollenkaan

    Rakkautta sinne ruudun toiselle puolelle oikein isolla pommilla ☀❤

  3. Menin käsi- ja taideteolliseen opiskelemaan keramiikkaa suoraan peruskoulusta. Olin muutaman vuoden koulutusta vastaavassa työssä, suoritin jossain välissä kuva-artesaanitutkinnon, tein sivutoimisesti siihen liittyviä juttuja, olin asiakaspalvelussa kaupanalalla(mm. lankakaupassa!) n. 10 vuoden ajan, siinä ohessa tein pari lasta ja hoidin heitä jonkin aikaa kotona.

    Viime elokuussa perustin keramiikkayritykseni. Tuntuu ihanalta ja oikealta tehdä sitä mitä rakastaa. Hirveästi työtä, ja introvertille kaikista vaikeinta on itsensä myyminen. Paljon on vielä matkaa siihen että saa homman toimimaan ja kannattamaan, mutta kun uskoo itseensä ja tekee kovasti töitä uskon että tulen tällä pärjäämään. Ja kaikkein tärkeintä on ollut mieheni tuki <3 Hän oli se joka alun alkaen kannusti ryhtymään tähän ja on muutenkin uskonut ja auttanut ihan kaikessa.

    Huh, tulipa pitkä tilitys.
    Ja siis vastaus kysymykseen: keramiikkaa teen ja toivottavasti saan tehdä vielä pitkään.

    • Oi! Kiitos kun kerroit kokemuksistasi. Ihana kuulla, että olet nyt päässyt tekemään sitä mitä rakastat – ja mahtavaa, että sulla on asenne kunnossa ja tukijoukot vieressä. Molempia tarvitaan. Iloa, energiaa ja menestystä sinne ♥

  4. Voi mä haluaisin kirjoittaa ja tehdä muutenkin sisällöntuotantoon liittyviä juttuja. Tiedän, tiedän, itsestähän se kaikki on kiinni ja ärsyttääkin tämä oma venyminen ja vanuminen asian suhteen, jota olen jo tovin kypsytellyt. :D Elämäntilanne tietysti asettaa jonkunverran rajoja, mutta ajatuksena olisi hakea alan opintojen pariin ja yrittää markkinoida itseään ja osaamistaan suuntaan ja toiseen. En yleensä ole hiljaa hyvä tulee-ihminen, mutta ehkä tämä on juuri niitä juttuja, joihin on pakko suhtautua noin, jo perheen pienimpien takia. :)

    • Kuulostaa hyvältä. Ei kaikkeen voi aina lähteä ihan suinpäin, monissa tilanteissa on parempi edetä rauhassa ja kypsytellä asia kerrallaan kuvioita kuntoon. Tsemppiä suunnitelmiin!

  5. Perustaisin peri-englantilaisen teehuoneen tyyliin Neiti Marple ja 40-, 50-luvun Englanti. Tarjoilijoilla päällä mekot ja valkoiset essut ja hilkat. Kahvilassa olisi pöytiintarjoilu ja aina tuoreita skonsseja ja muuta ihanaa. Kahvilassa olisi myynnissä dekkareita, ei muita kirjoja, ainoastaan minun lempidekkareita.

    • Sillä aikaa kun tämä teehuone odottaa perustamistaan, käykääs kaikki teehuoneella Juvalla! (Teahouse of Wehmais on nimi.) Kyllä, Juva on Mikkelin lähellä 300 km Helsingistä eli ihan joka päivä ei voi käydä, mutta jos sinne päin eksytte muuten niin suosittelen lämpimästi. Englantilainen teehuone suomalaisessa maalaismaisemassa lehminen päivineen.

      • Oho! En olisi uskonut, mutta mahtavaa. Täytyypä laittaa korvan taakse kun seuraavan kerran maakuntamatkaillaan.

  6. Mä olisin varmaan hyvä ammattijärjestäjä :D Tykkään siivota, järjestellä (ja karsia) tavaraa ja kierrättää kirpputoreilla ja Facebook ryhmissä.

  7. Mitenkä käy kevytyrittäjän, jos jääkin päivätyöstä työttömäksi? Miten käy työttömyysturvan?

  8. Yrittäjyys on kiva juttu niin kauan kuin keikkaa pukkaa ja pysyy terveenä. Mutta miten työttömyys ja sairastaminen hoituvat? Laskuttamisen voi toistaiseksi tehdä myös osuuskunnan kautta, jolloin keikkailu onnistuu ja henkilö voi myös esim. pysyä palkansaajakassassa. Miten TE-keskus tulkitsee Ukon kautta toimimisen?

    • Moikka, työttömyysaiheeseen vastasin tuossa yllä, liitän vielä saman tähänkin loppuun.

      Sairastapauksissa Kela käsittelee kevytyrittäjää samalla tavalla kuin yrittäjää silloin kun hakee ansioihin perustuvaa sairauspäivärahaa. Määrä perustuu siis itse ilmoittamaan YEL-työtuloon, ja jos YEL-maksuja ei ole maksettu, perustuu sairauspäivärahan määrä verotuksessa vahvistettuihin tuloihin.
      Jos taas on sekä Tyel- että YEL-vakuutettu, Kela ottaa huomioon sairauspäivärahaa laskettaessa molemmat tulot.

      Kevytyrittäjät kuuluvat siis lähtökohtaisesti YEL-vakuutuksen piiriin. YEL-vakuutuksen voi halutessaan kuitenkin valtuuttaa UKKO.fi:lle, jolloin he tilittävät sitä automaattisesti palkoista kevytyrittäjän itse arvioiman työtulon mukaan. UKKO.fi muistuttaa myös sen tarpeesta, jos palvelun kautta tilitetyt tulot alkaa lähestyä YEL-työtulorajoja, eikä ole vielä ilmoittanut haluavansa vakuutusta.

      ***

      Tästä linkistä löytyy infoa kevytyrittäjän työttömyysturvasta:
      https://www.ukko.fi/kevytyrittajan-tyottomyysturva-2018/

      Jutussa käydään läpi tuoreimmat muutokset ja lopusta löytyy linkki ilmaiseen oppaaseen, johon ollaan koottu vielä kattavammin eri tahojen tulkintoja:
      https://tuki.ukko.fi/hc/fi/sections/360000053745-Kevytyritt%C3%A4jyys-eri-el%C3%A4m%C3%A4ntilanteissa

      Myös UKKO.fi:n asiakaspalvelusta voi kysyä tarkemmin. Parhaansa mukaan kuulemma auttavat käyttäjiä myös näissä työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä.

  9. Olen tehnyt Ukko.fi:n kautta, graafisella alalla… helppo ja turvallinen, suosittelen kyllä :)

  10. Joku yritys jossa pääsisin yhdistämään terveysalan, markkinoinnin ja luovat opinnot, esim. brändäämään terveysalan yrityksiä

    • Just tuollaista apua tarvitsisin, koska valmistun vuoden päästä terveysalalle ja haluaisin perustaa oman oman yrityksen, mutta pelottaa kun en osaa markkoinoida itseäni enkä tiedä mistä löytäisin asiakkaita. Kuten joku tuolla aikaisemmin kirjoitti, introvertille voi olla tosi vaikea se myyminen, vaikka tiedän että olisin todella hyvä siinä mitä teen!!! Mä hoitaisin asiakkaat ja joku muu hoitaisi markkinoinnin ym. Täydellistä <3

  11. Olisin kokoaikainen valokuvaaja ja journalisti, jos kantti ja varat riittäisivät alkuun pääsemisessä. Nyt teen molempia hommia keikkamaisesti päivätöiden ohessa, tosin ilman toiminimeä. Mutta kun aika on oikea ja mielentila tarpeeksi vakaa (:D) niin aion ehdottomasti heittäytyä yksityisyrittäjäksi. Elämä vaan on liian lyhyt tehdäkseen aina vain muille töitä, joista ei nauti.

    Ja olen jo muutaman vuoden UKKO.fi:tä käyttänyt ja ihan näppärä sivusto kyseessä, vaikkakin veloittavat välistä turhan ison siivun verojen päälle. Enemmän jäisi käteen toiminimellä tai osakeyhtiöllä hommia tehden…

    Niin ja hei! Jos saisi valita minkä tahansa ammatin maailmassa tuosta noin vaan, olisin varmasti kirjailija tai musikaalinäyttelijä. Mitään musikaalisia lahjoja näyttelemisestä puhumattakaan en omaa, mutta olisihan se nyt ihan eeppinen duuni!

    • Kiitos Camilla kommentista! Mahtava kuulla, että keikkaa riittää jo nyt – sehän antaa hyvät edellytykset toiminnan muuttamiseksi kokopäiväiseksi jos/kun hetki tuntuu jossain kohtaa oikealta.

      Joo, tottakai komissiolta välttyy ja käteen jää enemmän, jos tekee toiminimellä tai osakeyhtiöllä. Mutta sehän tässä olikin just se juttu, että toiset mieluummin maksaa sen komission välttyäkseen yrityksen perustamiselta ja kaikelta siihen liittyvältä byrokratialta.

  12. Hyvä ja kiinnostava postaus. Itse ehkä perustaisin lankakaupan! Nyt päivätöissä eri alan myymälässä, ja tosiaan muiden palveluksessa.

    • Oijoi! Lankakauppa kuulostaa ihanalta. Ehkä jonain päivänä on sen vuoro?

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.