Grand Poet Hotel

✖ RIGA, LATVIA

Kun pr-matkan virallinen ohjelma oli ohi, jäimme Annikan kanssa Riikaan vielä ylimääräiseksi yöksi tarkoituksena vähän relata ja koluta kaupunkia omine nokkinemme. Yöpaikaksi valikoitui Grand Poet Hotel, josta olimme kuulleet jo etukäteen kehuja. Ei ollut vaikea ymmärtää miksi: boheemisti rönsyilevä sisustus on kaikessa kreisiydessään hurmaava ja sijainti keskellä kaupunkia on lyömätön, ihan kaikki on kävelymatkan päässä. Vastikään avautuneesta viiden tähden hotellista löytyy myös oma parfyymikauppa, koska miksi ei?

Olimme varautuneet maksamaan ylimääräisen yömme itse, mutta matkan järjestäjänä toiminut Latvian suurlähetystö ystävällisesti hoitikin laskun puolestamme – kiitos siitä! Kirjoitan hotellista kuitenkin ihan omasta vapaasta tahdostani, koska tykkäsin siitä kovasti ja hotellisuosituksia usein toivotaan ja kaivellaan blogiarkistoista pitkienkin aikojen päästä.

Suunnilleen kaikki ystäväni rakastavat kylpylöitä ja suosivat hotelleita, joissa on spa-osasto. Itsehän en tajua tästä skenestä mitään. Olen just se tyyppi, joka kärsimättömyyttään harrastaa reissuilla lähinnä puolen minuutin pikasuihkuja eikä muista edes pakata uima-asua mukaan, ellei matkakohde sijaitse rannalla. Tällä kertaa en voinut unohtaa, koska Annika muistutti niin monta kertaa. Vietimme siis puolet visiittimme hereilläoloajasta hotellin kylpyläosastolla, joka oli ilahduttavasti auki iltakymmeneen: ehdimme sisäänkirjautumisen jälkeen just heittää matkalaukut huoneisiin ja viilettää kylpytakeissa karistamaan parin päivän pölyt.

Pääsin ilmeisesti hetkellisesti kärrylle siitä mistä kylpemisessä on oikein kysymys, sillä yllätin itseni menemällä kaiken lillumisen jälkeen vielä hotellihuoneen kylpyammeeseen. Korkkasin minibaarista kylmän oluen, loikoilin kylvyssä ja ajattelin, että kaikki ystäväni olisivat nyt ylpeitä. Kuvaan olisi ehkä kuulunut hyvä kirja tai edes lehti, mutta en jaksanut aloittaa kirjaa, jonka olin pakannut mukaan, vaan selasin Instagramia ja tykyttelin koirameemeistä.

Olen koko elämäni ajatellut, että hotelleiden minibaareissa on hirveät kiskurihinnat eikä sieltä kannata ottaa mitään, kun samat tuotteet saa lähikaupasta puolet halvemmalla. Viime aikoina olen tullut kuitenkin tulokseen, että hotellin minibaarin ratsaaminen on osa elämystä. Joskus se oikealla hetkellä korkattu kylmä olut tai kuohuviini on ihan joka penninsä väärti ja siihen kuuluu olennaisena osana just se, ettei tarvitse kesken hotellihuoneessa hengailun pukea ja lähteä etsimään sitä kauppaa. (Se olut maksoi tällä kertaa kokonaiset viisi euroa, että siinä mielessä se ei olisi nyt ollut ehkä valtava kynnyskysymys muutenkaan.)

Hotellihuone kokonaan itselle: harvinaista luksusta. Levittelin vähiä tavaroitani siitä ilosta, että kukaan ei ollut ärsyyntymässä sotkusta. Nukuin silti suuren sängyn toisessa laidassa. En vaan osaa nukkua keskellä sänkyä. Eräällä tuntemallani miehellä ei ole sen suhteen minkäänlaista ongelmaa.

Arvostin myös:
– vihreää marmoria kylpyhuoneessa (saisinko kotiin samaa kiitos)
– vedenkeitintä ja pikakahvia (ensimmäinen kahvi on saatava ennen aamiaista)
– valaistua peiliä, jonka valossa oli hyvä nyppiä kulmakarvat (ei nyt puhuta siitä tilasta mihin ne ajautuvat, kun ei ole omassa remontin runtelemassa kodissaan jaksanut vaihtaa kylppärin lamppua, joka paloi kolme kuukautta sitten)

Aamupala oli ihana! Valikoima oli suurimmaksi osaksi sitä samaa mitä hyvissä hotelleissa aina on, mutta esillepano oli kaunis ja runsas. Erikoisuutena mainittakoon samppanja, jota me molemmat maistoimme, ja savustettu ankerias, jota maistoi vain Annika. Ikinä ei ole liian aikaista samppanjalle, mutta oli todellakin liian aikaista savustetulle ankeriaalle, joka on pilkottu nahkoineen kaikkineen viipaleiksi kuin se olisi suomuihin kääritty patonki.

Vieläkin harmittaa, että tulin yllätyssamppanjasta niin onnelliseksi, että unohdin maistaa pieniä pannukakkuja.

Aamupalan jälkeen menimme tietysti vielä takaisin kylpyläosastolle lillumaan ja unohduimme sinne niin, että tuli kiire pakkaamaan. Onneksi oli late checkout. Se on myös erottamaton osa hotellilomasta kaiken irti ottamista.

Jos saa vähän napista sinänsä superhienosta sisustuksesta, niin pieni miinus lievästä lavastusfiiliksestä. Pitkin aulaa ja ravintolaa sirotellut messinkiset lasivitriinit ovat todella kauniita ja kipsipatsaat sopivat niihin hienosti, mutta runoilijateemaa alleviivaavat käsikirjoituskääröt ovat tarpeettomat. Toisaalta, monet ihmiset pitävät teemapuistomaisesta sisustamisesta. Ikinä ei voi miellyttää kaikkia. Itse olisin sirotellut vitriineihin mieluummin veistoksia ja vanhoja kirjoja, tietysti sellaisia, joita saisi oikeasti myös selailla luuhatessaan aulassa. Olisin myös lisännyt uutuuttaan hohtavien huonekalujen sekaan vähän antiikkikalusteita tuomaan sisustukseen kerroksellisempaa tunnelmaa.

Vahvasti plussan puolelle kuitenkin jäätiin! Menisin uudestaan. Ja pakkaisin silläkin kertaa mukaan ne uikkarit.

Grand Poet Hotel
Raiņa bulvāris 5/6, Riga, Latvia

PHOTOS BY STELLA HARASEK & ANNIKA