Kaupallinen yhteistyö Gateau
Helmikuun loppu häämöttää ja se tarkoittaa, että elämme kuuminta laskiaissesonkia! Laskiaissunnuntaita vietetään tänä vuonna 23.2. ja laskiaistiistaita 25.2. Laskiainen on yksi niistä alunperin pakanallisista juhlista, joista useammat kirkot ovat myöhemmin tehneet jalostaneet tarkoituksiinsa sopivia muotoja. Roomalaiset juhlivat alkuvuodesta lähestyvää kevättä, hedelmällisyyttä, uutta elämää ja Bacchus-viininjumalaa, mistä saamme kiittää ah niin upeaa sanaa bakkanaali. Alunperin bakkanaalit olivat salaisia, vain naisille tarkoitettuja kolmepäiväisiä juhlia. Sittemmin myös miehet hyväksyttiin mukaan.
Suomen luterilaisessa perinteessä laskiainen on merkinnyt paaston alkamista: se on aina seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, johon paasto päättyy. Ennen paastoa on tietysti pitänyt hillua, herkutella ja pitää hauskaa seuraavienkin viikkojen edestä.
Nykysuomalaisiin laskiaisperinteisiin kuuluu sukupuolineutraaliuden ohessa olennaisena osana mäenlasku, mutta lumiriehat taitavat jäädä tänä vuonna väliin, etelässä ei ole nimittäin kinoksen kinosta! Lapissa asuvat saavat tietysti nauttia lumesta, mutta meidän muiden iloksi listasin muutamia hauskanpidon ja hillumisen muotoja, joiden toteuttaminen ei ole säästä riippuvainen.
SYÖ NIIN MONTA LASKIAISPULLAA KUIN EHDIT
Itseoikeutetusti listan kärjessä, sillä minulle laskiainen on ennen muuta VUODEN MERKITTÄVIN PULLAJUHLA, voisiko jopa sanoa PULLABAKKANAALIT. Laskiaispullista saa onneksi nauttia säästä riippumatta ja minun suosikkini on tietysti mantelimassa, olenhan puoliksi saksalaisena rakastanut marsipaania pienestä saakka. Artesaanileipomo Gateaun laskiaispulla on juuri sellainen kuin pitää: kuohkea, kaunis ja täytetty runsaalla kädellä. Täytteiden kanssa pihtailu ei sovi ollenkaan laskiaisen riehakkaaseen luonteeseen. Kuvissa on vaaleanpunaisella kermavaahdolla varustetut erikoispullat, jotka olivat valikoimissa vain Ystävänpäivänä, mutta tavalliset laskiaispullat ovat onneksi valikoimissa 29. helmikuuta asti. Jokainen on leivottu Helsingin Sörnäisissä. Lähipulla!
Tein muuten tovi sitten Instagramin puolella erittäin tieteellisen pullatutkimuksen, jossa selvisi mm. seuraavat seikat: hillo on ainakin tämän otannan joukossa jostain käsittämättömästä syystä suositumpi kuin mantelimassa ja voittaa prosenttiluvuilla 70/30. Pieni vähemmistö tykkää molemmista pullista, vielä pienempi vähemmistö sekoittaa molempia täytteitä samaan pullaan. Näin tutkijana voin sanoa, että se on vähintäänkin epäilyttävää, mutta ehkä silti parempi kuin hillopullan syöminen. Pullansyöntitekniikan suhteen väki jakautuu kahtia: toiset syövät ensin hatun ja sitten käyvät varsinaisen pullan kimppuun, muut syövät pullan kokonaisuutena ja nuolevat sormistaan valumat. Me kuulumme ensinmainittuun joukkoon, joka hoitelee ensin hatun päiväjärjestyksestä.
Laskiaispullan muotokuva! Tuli niin lyyrinen!
Kuriositeettina mainittakoon, että tutkimustulosteni perusteella mantelimassa on tiettävästi saapunut joihinkin Pohjanmaan kolkkiin vasta 2000-luvulla. Esimerkiksi 90-luvun Lapualla ja Ylivieskassa siitä ei kuulemma tiedetty mitään! Järkyttävää! Tieto on vahvistettu Ylivieskan osalta avioliittoni ylivieskalaiselta osapuolelta. Nivalassa mantelimassa sen sijaan oli ihan tuttu juttu, siellä ilmeisesti oltiin kehityksessä edellä.
TEE ILMAINEN TAIDEKIERROS
Helsinki on täynnä taidetta, jonka parissa voi viettää kokonaisia iltapäiviä – myös ilman hintavia pääsymaksuja! Käy esimerkiksi katsomassa nykytaidetta Helsinki Contemporaryssa, jossa on 8. maaliskuuta saakka esillä Anna Retulaisen töitä. Retulainen muuten palkattiin Helene-elokuvaan opettamaan Laura Birn maalaamaan ja tekemään elokuvakohtauksiin tarvittavat versiot Schjerfbeckin töistä. Nyt on kuitenkin esillä Retulaisen omia maalauksia. Retulaisen tuotantoon voi tutustua myös Artekin Mikonkadun myymälässä, jossa on yhteistyössä Helsinki Contemporaryn kanssa esillä Retulaisen piirroksia 14. maaliskuuta asti.
Galerie Forsblom sijaitsee sopivasti edellisen kahden välissä ja siellä on aina käynnissä useampi kiinnostava taidenäyttely, tällä hetkellä mm. tanskalaisen Per Kirkebyn värikkäät työt ja Katja Tukiaisen hattaramaalaukset. Molempiin gallerioihin muuten saa mennä koiran kanssa – ja kannattaa, koska henkilökunta ilahtuu koiravieraista!
Taidekoti Kirpilä tarjoaa täysin uniikin taide-elämyksen ja aikamatkan 1900-luvun jälkipuoliskon yläluokkaiseen Helsinkiin. Funkkistalon ylimmän kerroksen 350-neliöiseen töölöläiskotiin perustettu taidemuseo on veloituksetta auki vierailijoille keskiviikkoisin 14–18 ja sunnuntaisin 12–16. Taidekoti oli lääketieteen lisensiaatti Juhani Kirpilän ja hänen elämänkumppaninsa, antiikkikauppias Karl Rosenqvistin koti vuosina 1979–1988. Pariskunnan taidekokoelma oli uskomaton ja asunto muutenkin visiitin arvoinen.
Monilla museoilla on myös kerran kuussa ilmainen sisäänpääsy. Nykytaiteen museo Kiasmaan on vapaa pääsy joka kuun ensimmäisenä perjantaina. Helsingin taidemuseo HAMiin puolestaan pääsee ilmaiseksi joka kuun viimeisenä perjantaina ja Taidehallissa on vapaa pääsy kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18–20. Kurkkaa koko lista museoiden ilmaispäivistä.
PIDÄ PIIRUSTUSILTA
Jos sää vihmoo vettä vaakasuoraan, pysy suosiolla sisällä ja pidä perheen tai ystävien kanssa piirustusilta! Drink and draw -illat ovat maailmalla supersuosittuja. Idea on, että piirtämiseltä poistetaan paineet pitämällä tunnelma kepeänä. Ei tarvitse olla hyvä nauttiakseen piirtämisestä, sitä voi tehdä vain siksi että se on hauskaa.
Ohje on yksinkertainen: laita ensin hyvä soittolista soimaan. Sujauta viinipullo kylmään tai keitä teetä. Panosta pieneen purtavaan, tähän aikaan vuodesta laskiaispullat ovat varma hitti. Kaiva esiin esiin paperia ja kyniä – miksei maalejakin, vesivärit ovat helppoja! Jos pöytätila loppuu kesken, levittäydy lattialle. Suojaa alusta sanomalehdillä, jos aiot päästää vieraat läträämään maaleilla.
Konsepti toimii lähipiirin kokemusten mukaan lapsiinkin: vaihda vaan viini mehuun.
TEE EVÄSRETKI PALMUN ALLE
Jos ei voi saada lunta, viherterapiaa on onneksi tarjolla vuoden ympäri! Suosittelen piipahtamaan Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneissa imemässä itsensä trooppista tunnelmaa. Puutarhaan on vapaa pääsy joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina klo 14-17.
Yli 125 vuotta kaupunkilaisia ilahduttanut Talvipuutarha palvelee Töölönlahden pohjoispäässä ja sinne pääsee ilman sisäänpääsymaksua kaikkina aukiolopäivinä tiistaista sunnuntaihin (maanantaisin on kasvienhoitopäivä). Tähän aikaan vuodesta voi ihailla lumikuningattaren kukintaa! Muutakin nähtävää piisaa kolmen suuren salin verran, Palmuhuoneesta Kaktushuoneeseen ja 130-vuotiaaseen kameliapuuhun. Myös: karppilampi! Pakkaa mukaan eväät, sillä Talvipuutarhassa saa vapaasti syödä eväitä!
Muita vinkkejä saa lisätä kommenttilootaan – ja toki saa osallistua suureen laskiaispullakeskusteluun kertomalla kumpaan leiriin kuulut ja miten pullasi syöt. Tutkijana pidätän oikeuden tulosten tieteelliseen arviointiin.
PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA
Ruotsissa asuvana voin vahvistaa, että lätäkön tällä puolella tunnetaan vain mandelmassa, ei lainkaan hillopullaa. Tarina tosin kertoo, että kun laskiaispulla on tuotu Suomeen, oli armas kotimaa niin köyhä, ettei hienostolaisten mantelimassaa tunnettu siellä lainkaan. Hillopulla on siis keksitty ihan vaan siitä syystä, että hilloa oli, mantelimassaa ei. Voit siis jakaa ilosanomaa, että mantelipulla on myös original pulla. Itse otan kyllä hillolla jos Suomeen satun!
Erittäin intohimoisena laskiaispullaihmisenä koen kohtuutonta kärsimystä siitä, etten ole tänä vuonna paikalla mussuttamassa vatsaa pullista pinkeäksi! Olen paraikaa ulkomailla ja palaan takaisin vasta tämän jumalaisen pullasesongin jälkeen. En tainnut harkita reissun ajankohtaa aivan loppuun asti. :D
Kuulun hillopullaleiriin, en ole koskaan edes maistanut mantelipullaa. Pidän kyllä marsipaanista, joten mantelipulla ansainnee mahdollisuuden! Ja hattu lähtee ensin, sitten vasta loppupulla.
Täällä myös mantelimassan kannattaja, joka pitää taukoa Instasta eikä siten voinut ottaa osaa tuohon äärimmäisen tärkeään tutkimukseen! Mutta: mantelimassa!! Olen kasvanut Pohjois-Karjalan perukoilla, ja vasta kun 20-vuotiaana muutin Turun lähistölle, sain ensimmäistä kertaa edes tietää mantelimassan olemassaolosta, ja siitä lähtien mantelimassa on ollut must!
Itse asiassa oli nyt pakko Googlata tämä, kun aloin pohtia että oonko ikinä täällä Ruotsissa asuessani edes nähnyt laskiaispullaa hillolla, ja kappas: ainakin Wikipedian mukaan hillo on ihan suomalainen/tanskalainen/norjalainen juttu, ruotsalaiset laskiaispullat sisältää mantelimassaa! Lisättäköön se siis suurten ruotsalaisten innovaatioiden joukkoon :D
Mantelipulla on ainoa oikea laskiaispulla, hyvänen aika! :-D Hillopullat on ihan vaan hillopullia, mutta ei niitä pidä sotkeman laskiaiseen.
Siis todellakin näin! Hillolla sotkettakoon muut pullat, mutta laskiaispulla on mantelimassalla kruunattu.
Mulla on muuten Keittotaito 1930-luvulta ja siinä on OIKEAN laskiaispullan ohje.
Ooh, kade tuosta Keittotaidosta, siinä on varmasti muitakin ihania reseptejä!
Hauska tuo sinun maantieteellinen tutkimustyö! :) Näin nivalaista alkuperää olevana en siltikään välitä mantelimassasta, hillopulla on parempi. Mutta joku hämärä muistikuva minulla on, että tämä valintani perustuu jo lapsuuteen.. eli uskon tutkimuksesi paikkaansa pitävyyteen :)
Hauskaa pullabakkanaalia – siis laskiaista!
Mantelipulla, ehdottomasti! Mies ja lapset tykkäävät hillopullista, mutta nyt kun mies on vaihtanut gluteenittomaan leiriin, ostan surutta pelkkiä mantelipullia. Uppoavat kummasti lapsillekin.. Huomenna onkin muuten kauppapäivä!
Mitähän sitä täällä pöndellä (Tren lähettyvillä) keksis ku maha on jo syöty kipeeks laskiaispullista? :D Ei vaa..täällä suunnallahan on sellanen hieno juttu ku Sappee jossa on 10 rinnettä auki vaikka nurtsit vihertää, että suussa ja lautaa alle vaan ja goretexiä päälle!
Mulla on sellanen harmaa mielikuva, että mun lapsuuden ekoina vuosina syötiin pullat mantelimassalla, mutta siitä huolimatta oon kasvattanut lapsistani kermavaahto/vadelmahillo pullailijoita. Meijän lapset ei ees tiedä mitä on mantelimassa. Voiskin ens vuonna yllättää ne..
*suksea (f***ing autocorrect)
Laskiaispulla ei ole laskiaspulla ilman mantelimassaa eli ehdottomasti mantelimassalla!
Mä olen mantalimassa ja hillo -tyyppi. Sellaisia ei ole missään ainakaan meillä päin myynnissä, joten ostan sen mantelipullan ja lisään hillon kotona. Namskis : )
mantelimassa siis : D Mantali olisikin jo melko erikoista.
Laskiaispulla mantelimassalla on ehdottomasti parempi kuin hillo :-) Äänestystulos on vääryys. Vaadin uusinta äänestystä ;-)
Koiruudetkin saanet nauttia laskiaispullista :-)
Samaa mieltä, ehdottomasti mantelimassa on parempi!
Mantelinen pulla, kiitos! Ja tykkään itse leipoa pullat, saa niin isoja tai pieniä, kuin haluaa. Eli reilusti mantelimassaa, ja sitä pullaa todella kaivetaan sieltä ensin ja mantelia raastetaan sen sekaan ja täytetään kolo tuolla. Ja että ei pääsisi unohtumaan: lisää maukasta mantelimassaa senkin päälle. Kermavaahdon jätän pois, mutta sunnuntai-illan versioon kostutan mantelisen herkkuni vielä manteliliköörillä. Mitä, eikö muut tee sillä tavalla?
OOOOOOOH. Haluan kutsun kylään kun leivot seuraavan kerran.
Hillopulla, minun pulla! Mieheni suvussa pullan alaosan sisus kaiverretaan ontoksi ja täydetään pulla- ja mantelimassan sekoituksella. En ole havainnut moisia kaivauksia kauppojen pullissa. Liekö käytäntö muuallakaan? Tulevat idästä. Ihana anoppi tekee minulle erikseen hillopullia laskiaisaterialle.
OHO! Nyt on kova! Haluaisinpa testata tätä idän ihmettä :D