Kaupallinen yhteistyö World Vision ja Asennemedia
Moni teistä saattaa muistaa, että meistä tuli viime vuonna kahdeksanvuotiaan kenialaispojan kummeja. Yksi vuoden kohokohdista oli, kun matkustimme Ngoswetin vuoristoiselle alueelle Keniaan ja tapasimme hänet. Tuo reissu tuntuu tässä maailmantilanteessa hyvin kaukaiselta ajatukselta. Sitä suuremmalla syyllä olen kiitollinen siitä, että meillä oli mahdollisuus kokea se.
Pian matkamme jälkeen alkanut pandemia pisti kaiken sekaisin myös Keniassa. Olimme ensimmäisten joukossa mukana uudenlaisessa Anna lapsen valita -ohjelmassa, jossa kummi ei valitsekaan kummilasta vaan toisinpäin: lapsi saa valita oman kummin. Sillä voi olla iso merkitys lapselle, joka ei pääse vaikuttamaan kovinkaan moneen asiaan elämässään. Ohjelma jouduttiin kuitenkin keskeyttämään heti alkuunsa, sillä vallitsevassa tilanteessa ei ole voinut järjestää valintatilaisuuksia. Kummiksi ryhtyminen onnistuu onneksi edelleen perinteisellä menetelmällä ja Anna lapsen valinta -ohjelma saa jatkoa heti kun tilanne sen sallii.
Apua tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, sillä pandemia ravistelee parhaiten juuri niitä maailmankolkkia, jotka ovat jo lähtökohtaisesti heikossa asemassa. Kehitysmaissa hygieniatilanne on muutenkin huono: tiivis asuminen sekä saippuan ja puhtaan veden puute altistaa sairauksien nopealle leviämiselle ja lisää myös riskiä sairastua koronavirukseen. Puutteellinen terveydenhuolto ja lääkäripula pahentavat tilannetta entisestään: köyhimmissä maissa voi olla esimerkiksi vain yksi sairaalapaikka 10 000 asukasta kohden ja virustestejä, lisähappea ja tehohoitoa on tarjolla vain rajoitetusti.
Vaikka meidän silmin voi näyttää siltä, että lapset pääsevät koronaviruksesta vähällä, tilanne on täysin eri kehitysmaissa, joissa ihmisillä on jo ennestään sairauksia, kuten malariaa tai keuhkokuumetta. Monet sairauksista olisivat helposti hoidettavissa, mutta hoitamattomana tappavia, eivätkä ihmiset välttämättä uskalla koronan pelossa hakeutua hoitoon – näin kävi esimerkiksi ebolan aikaan Länsi-Afrikassa. Lisäksi miljoonat lapset kärsivät vakavasta aliravitsemuksesta ja ovat jo valmiiksi heikossa kunnossa.
Lasten elämä vaikeutuu myös, jos huoltajat sairastuvat tai kuolevat virukseen. Pahimmassa tapauksessa lapset jäävät yksin, kun aikuiset eivät pysty huolehtimaan perheen toimeentulosta. Samalla hyväksikäytön ja väkivallan riski kasvaa.
Keniassa varmistettuja tartuntoja on ollut noin 100 000, todellinen määrä on luultavasti paljon suurempi. Maan rajat on suljettu, julkisilla paikoilla on maskipakko, julkiset kokoontumiset on kielletty ja öisin on ulkonaliikkumakielto. Suljetut koulut aukesivat kuitenkin tammikuussa ja lapset ovat nyt palanneet kouluun. Ensimmäisen kouluviikon tärkein agenda oli opettaa lapsille pandemiaan liittyvää terveysohjeistuksia. World Vision on järjestänyt aluekehityshankkeiden kouluihin käsinpesumahdollisuuden, jota useimmissa kouluissa ei aiemmin ole ollut.
Samson on töissä World Visionin Ngoswetin aluekehityshankkeessa.
World Visionin työ on pitkäjänteistä ja tähtää siihen, että köyhyyden juurisyyt tunnistetaan ja taklataan kouluttamalla paikalliset parantamaan olojaan, tunnistamaan oikeuksiaan ja korjaamaan ongelmia. Pandemian aikaan on tarvittu myös apua akuuttiin kriisiin: esimerkiksi Ngoswtissa on jaettu 650 perheelle hätäavustuksia, joilla he ovat saaneet hankittua ruokaa ja muita perustarvikkeita. Paikallinen henkilökunta kouluttaa myös perheitä ehkäisemään viruksen leviämisen, jakaa terveysneuvontaa ja saippuaa. Kenia ja erityisesti Ngoswetin vuoristoinen alue kärsii ajoittain kuivuudesta ja rankkasateiden aiheuttamista tulvista ja maanvyöryistä, joten kokemusta erilaisista kriisitilanteista ja hätäaputyöstä löytyy. World Visionilla on mm. ebolan ja zikaviruksen kohdanneena kokemusta myös epidemioiden ja pandemioiden torjunnasta.
Pandemiasta huolimatta Ngoswetin alueen kehityshankkeelle kuuluu myös hyvää. Saimme juuri vuosiraportin, jossa kerrottiin, että kummien lahjoitusvarojen turvin on saatu kuluneen vuoden aikaiseksi mm. seuraavaa:
~ 3 325 lasta saavat ravinnerikkaampaa ruokaa, sillä 1835 talouteen on jaettu kasvien siemeniä
~ 13 600 lasta saavat nyt juomiskelpoista puhdasta vettä, kun alueelle asennettiin vesitankkeja
~ 115 tyttöä saavat asua kouluviikot turvallisesti koulun yhteyteen perustetussa asuntolassa pitkän ja vaarallisen koulumatkan päivittäisen kulkemisen sijaan
~ 439 lasta sai syntymätodistuksen, joka turvaa heille niin pääsyn terveydenhuoltoon kuin koulutukseen
Kaikki nämä asiat tuntuvat hyvin paljon konkreettisemmalta, kun on käynyt paikan päällä ja nähnyt välähdyksen olosuhteista, joissa paikalliset elävät. Ngoswetin alueella suurin osa perheistä saa elantonsa pienviljelystä, koska maaperä on hedelmällinen. Tulot ovat kuitenkin pienet eivätkä usein riitä kunnolliseen ravintoon koko perheelle. Koulut ja terveyskeskukset ovat heikosti varusteltuja ja sijaitsevat kaukana, sillä monet asuvat vaikeakulkuisissa paikoissa vuoriston rinteillä. Erityisesti kuivina kausina esiintyvä vedenpuute on alueen suurimpia ongelmia, joka on johtanut sairastumisiin ja siihen, että lapset eivät pääse kouluun, jos heitä tarvitaan vedenhakuun. Lähin paikka voi olla monien kilometrien päässä ja vesi on monin paikoin saastunutta, sillä ihmiset ja eläimet juovat ja peseytyvät niissä yhdessä. Vesitankkien asentamisella ja vesiputkien vetämisellä asutuksen lähelle, jopa joihinkin koteihin, on siis valtava merkitys.
Kummius on tuntunut merkityksellisemmältä kuin olisin osannut etukäteen kuvitella. Olemme kaukana kummilapsemme arjesta, mutta toivon voivamme konkreettisen tuen lisäksi tarjota jonkinlaista henkistä tukea – olla kummipojallemme sellaisia aikuisia, jotka ajattelevat ja kannustavat häntä, ja voivat ehkä tuellaan luoda luottamusta tulevaisuuteen.
30 euron kuukausimaksu, joka lähtee suoraveloituksena tililtä, tuntuu meille lähes hävettävän pieneltä. Summa on silti paikallisella tasolla suuri: sillä saadaan aikaan konkreettisia muutoksia. Mitä enemmän kummeja, sen isommin asioita voidaan muuttaa.
Posti ei ole kulkenut pandemian vuoksi tavalliseen tapaan, mutta saimme silti kummipojaltamme ennen joulua tervehdyksen. Kirje sisälsi piirroksia ja kaikesta huolimatta iloisia uutisia: jalkapalloa on pelattu ahkerasti, perhe on pysynyt terveenä ja he ovat lahjoitusten turvin saaneet hankittua itselleen oman lehmän. Se on suuri asia, sillä maito on suureksi avuksi ison perheen ruokkimisessa ja ylijääneestä maidosta saa myymällä hiukan tuloja.
Haluan palata tarkemmin Kenian matkaamme, mutta säästän reissukertomuksen jatko-osan seuraavaan kertaan. Sitä odotellessa voit halutessasi ryhtyä kanssamme kummiksi Suomen World Visionin sivuilla – tule mukaan! Kummiksi voi ryhtyä yksin, pariskuntana tai vaikka ystäväporukalla. Kattavat vastaukset useimmiten kysyttyihin kysymyksiin löytyvät aiemmasta kirjoituksestani.
Kummiksi ryhtymistä ei tarvitse jättää tekemättä siinä pelossa, ettät omat resurssit eivät riitä aktiiviseen yhteydenpitoon kummilapsen kanssa. Se ei ole ollenkaan välttämätöntä! Pelkästään kummina olemisella on valtava vaikutus niin kummilapsen kuin yhteisön elämään. Säännöllinen tuki luo lapselle ja hänen yhteisölleen mahdollisuuden suunnitella tulevaisuutta.
Uusien kummien lisäksi on tarvetta myös kertalahjoittajille. Auttaisitko ainakin kertaluontoisesti, jos voit? Esimerkiksi lahjoittamalla hygieniapaketin osallistut lasten terveyden suojelemiseen. Pienin lahjoitussumma on viisi euroa.
Paketin avulla World Vision:
~ tukee paikallisia viranomaisia viruksen leviämisen ehkäisyssä
~ tiedottaa hyvästä hygieniasta ja muista keinoista välttää tartunta
~ rakentaa käsienpesupaikkoja ja jakaa saippua
~ seuraa tarkasti tilannetta ja huolehtii tarvittaessa sairastuneiden perheiden lasten hyvinvoinnista
Kiitos, jos voit auttaa. Pienikin summa vie eteenpäin.
