✖ YLITORNIO, TORNIONJOKILAAKSO, LAPPI

Seuraavaksi heinäkuun kuulumiset!

Junon uimarengas johtuu pikkutulehduksesta, jonka takia hän ei saanut nuolla itseään. Koira ei ollut moksiskaan, siihen oli hyvä nojailla nukkuessaan.

✖ Lappi-kuplaan kutistunut maailma. Olemme olleet koko heinäkuun pohjoisessa, omassa piilopaikassamme, jossa päivät ovat hitaita ja hiljaisuuden rikkoo vain kärpäsen surina ja lehmien juttelu (he juttelevat toisilleen, käskyttävät vasikoitaan ja välillä ovat mieltä meidänkin tekemisistä). Elämä kutistuu täällä pieneksi ja rakastan sitä. Päivän merkittävimmät tapahtumat ovat kävelyretket kylälle, joen tulvatilanteen tarkkailu ja kokkaaminen. Stressitasot ovat ilmeisesti laskeneet, sillä olen löytänyt itseni myös leipomasta. Leivon vain silloin kun olen todella rentoutunut. Edellisestä kerrasta on varmaan kolme vuotta. Hmmm.

✖ Kunnostusurakka etenee. Tylsää ei ehdi tulla, vanhassa talossa riittää niin paljon tekemistä kuin ikinä jaksaa tehdä. Jarno on tänä kesänä talouden raksavastaava ja ehtinyt mm. vaihtaa kuistin ikkunat (olen saanut kunnian avustaa), rapata talon eteläseinää rapistuneesta maalipinnasta, vetää raivaussahalla matalaksi seiniä lahottavia pensaikkoja rakennusten ympäriltä ja tyhjentää kuistin yläkerran eli tulevan myrskyhuoneen. Ei hätää, kuulette tästä kaikesta vielä varmasti kyllästymiseen asti.

✖ Vaihtuvia kesävieraita! Kotimaan matkailu on erikoiskevään ansiosta selvästi kasvussa. Aiempina kesinä olemme saaneet olla täällä juhannusta lukuunottamatta ihan keskenämme eikä kukaan ole yhtä läheistä ystäväämme lukuunottamatta jaksanut tulla tänne asti kyläilemään, mutta viimeisten viikkojen aikana täällä on poikennut vähintään kerran viikossa ystäviä, suurin osa heistä matkalla Norjaan, olemmehan matkan eli Kilpisjärvelle johtavan tien varrella. Olen aina haaveillut omasta majatalosta, ehkä nyt olisi sopiva hetki alkaa suunnitella sen perustamista. (Onkohan se tämä vanhojen talojen kunnostaminen, joka sekoittaa pään ja saa kuvittelemaan, että yksi projekti ei riitä?)

Aamupulahdus Tornionjokeen.

✖ Olen kirjoittanut. Se on tänä kesänä minun tärkein työni. Olen nauttinut siitä suunnattomasti. Toisina päivinä myös vihannut sitä intohimoisesti, silti mennyt nukkumaan onnellisena. Pirtin nurkassa on isoisoisäni vanha kirjoituspöytä, olen tehnyt sen äärelle työpisteen kokoamalla ympärille pinon kirjoja, tietokoneen ja ruman printterin. Tästäkin lisää pian.

✖ Villit haaveet. Olemme olleet täällä melkein kaksi kuukautta enkä ole kaivannut kaupunkiarjestani mitään. Kyllähän se saa miettimään kaikenlaista, esimerkiksi sitä onko kaupungin keskusta sittenkään ainoa mahdollinen asuinpaikka, tai voisimmeko järjestää elämämme niin, että voisimme viettää vielä isomman lohkon vuodesta täällä. Se on jo päätetty, että ensi kesänä niitylle tulee lainahevosia tai -lampaita tai molempia, sillä lehmät ovat suureksi suruksemme täällä viimeistä kesää (ne muu-ttavat!). Niitty kaipaa ruohonleikkureita ja me kaipaamme eläinystäviä.

Miten teidän kesä on sujunut?

PHOTOS BY STELLA HARASEK & JARNO JUSSILA