Viinisuosikkeja syksyyn

Yhteistyössä Nordalco

Piipahdin viikonloppuna viinimessuilla. Täräytetään totuus tiskiin: rakastan viinejä, mutta en tiedä niistä juuri mitään. Toki minulla on mittava kokemus niiden nauttimisesta, mutta valitsen viinihyllystä aina samoja luottoviinejä, jotka olen löytänyt ystävien suosituksesta. Onneksi ystäväpiiristä löytyy ihmisiä, jotka toisin kuin minä tietävät viineistä vaikka mitä, kuten esimerkiksi Eeva ja Hanna ja entinen poikaystävä, joka harrastaa vuosikertasamppanjoita kadehdittavalla hartaudella. Myös kämppäkaveriltani olen saanut lahjaksi ihania viinejä, joita en olisi ikimaailmassa osannut itse ostaa.

2015-10-26-stellaharasek-viinimessut-1

Niin, ne messut. Kreisi konsepti: halli täynnä viinimaahantuojia, viininystäviä ja pullojen painosta notkuvia pöytiä. Olin hetken eksyksissä, kunnes oivalsin, että ei siellä tarvitse olla asiantuntija – kunhan menee ja maistelee! Riittää, että tietää mistä tykkää. Ja sen minä onneksi tiedän. Kuplivat viinit ovat ikisuosikkejani, erityisesti rutisevan kuivat ja raikkaat kuohuviinit ja samppanjat. Syksyisin alkaa punaviini kiinnostaa, varsinkin ne täyteläisimmät, jotka toimivat ruokapöydässä patojen ja uuniruokien kanssa. Keväällä alkaa talouden virallinen valkkarikausi: kaupasta kannetaan kuivia ja kirpakoita valkoviinejä. Kesä on tietysti roseeviinin kultakausi, rakastan niitä ehkä liikaakin, sillä en koskaan haluaisi luopua niistä syksyn tullen. Ja sitten on ihanista ihanimmat, vaaleanpunaiset kuohuvat. Ne saavat olla makeitakin, sillä niihin kiteytyy kaikki mikä kesässä on parasta. Valoisat yöt, helteeseen heräävä kaupunki ja vatsanpohjalla kupliva tunne siitä, että ihan kohta tapahtuu. Onneksi siitä saa pullotetussa muodossa maistaa palasen keskellä pimeintä talveakin.

2015-10-26-stellaharasek-viinimessut-2

Paras vinkkini hyvien viinien bongaamiseen on bongata hyvä tyyppi, joka tietää niistä ja osaa suositella kokeilemisen arvoisia viinejä. Tapasin messuilla Joachim Kurténin, Nordalcon tuotepäällikön ja viininystävän. Joidenkin ihmisten into vaan on tarttuvaa laatua! Maistelin Joachimin suosituksesta useampaa eri punaviiniä, kuvassa yllä suosikkini. Vasemmalla ranskalainen Chateau Fombrauge, Saint-Emilion Grand Cru, josta erottui musta kirsikka ja hento lakritsi. Viini on tulossa Alkon tilausvalikoimaan marraskuun alussa ja toimitetaan kolmen pullon puulaatikoissa – saatoin juuri keksiä mitä hankin itselleni joululahjaksi. Oikealla keimailee eteläafrikkalainen Neethlingshof Estate Cabernet Sauvignon, marjainen punaviini, jossa maistui kirsikan ja karhunvatukan lisäksi häivähdys vaniljaa. Huomaan, että kirsikka on nyt päivän sana. (Mutta milloinpa kirsikka ei olisi päivän sana, jos sattuu olemaan ihminen, joka rakastaa kirsikkaa kaikissa mahdollisissa – myös nestemäisissä – muodoissa.)

2015-10-26-stellaharasek-viinimessut-3

Työkaverini ja ystäväni Makkosen Anu on raivostuttavan kaunis nainen ja lisäksi tosi, tosi kiva. Hänen kanssaan maistelemme viinejä säännöllisesti, tosin harvoin yhtä karismaattisessa ja asiantuntevassa herraseurassa.

2015-10-26-stellaharasek-viinimessut-4

Maistelimme myös kuohuvia – lempparisarjani! Yksi suosikeistani oli Alkon tilausvalikoimaan kuuluva luomusamppanja nimeltä Vincent Couche Eclipsia Brut. Biodynaamisesti viljellyt viinit ovat joskus vähän jänniä, mutta tästä tykkäsin hulluna: hapokas ja hedelmäinen, sopivasti sitrusta ja selvästi jotain muuta mitä yleensä tulee juotua.

2015-10-26-stellaharasek-viinimessut-5

Vivian oli mukana maistelemassa. Saisipa tätä tyyppiä halailla useammin! Vaan Tanskaan käy naisen tie taas lähipäivinä. Saatan pölliä matkatavaroista tuon harmaan hatun.

2015-10-26-stellaharasek-viinimessut-6

Oli valkoista ja myös niitä kovin rakkaita roseeviinejä, mutta myönnetään, ne jäivät tässä katselmuksessa nyt syksyyn sopivimpien viinien varjoon. Kevät on onneksi melkein kulman takana. Ihan muutama kuukausi. Hmm. Tulisikohan se nopeammin, jos aloittaisi roseeviinikauden jo maaliskuussa? Toisaalta miksei sitä voisi juoda ympäri vuoden. Ei kai missään laissa ole säädetty, että roseeta saa juoda vain kesäisin. Taidan aloittaa henkilökohtaisen kapinan viinin sesonkiajattelua vastaan.

2015-10-26-stellaharasek-viinimessut-72015-10-26-stellaharasek-viinimessut-8

Messuilla oli ymmärretty koota myös ruoka-alan tekijät saman katon alle. Olisi ollut italiaista juustoa, espanjalaista makkaraa ja vaikka mitä muuta, mutta Fisu & Ranet vei voiton. Aussitytön voi viedä pois Australiasta, mutta ikuista himoa fish and chipseihin ei voi viedä pois aussitytöstä. Ei tosin tarvitse olla pitkää ja harrasta suhdetta fish and chipseihin osatakseen arvostaa tämän ilahduttavalla tavalla erikoistuneen ruokarekan antimia: kala on kuumaa ja rapsakkaa, ranskalaiset perunat etikkaisia ja kastiketta sai tupla-annoksen, kun vaan pyysi. Hyvä annos fish and chipsia on ehkä paras asia mitä kympillä voi saada. (Pisteet rafloille, joilla on pokkaa valita yksi hyvä juttu ja pysyä siinä! Miksi tehdä sataa asiaa sinnepäin kun voi tehdä yhden asian hyvin.)

2015-10-26-stellaharasek-viinimessut-92015-10-26-stellaharasek-viinimessut-10

Onnellisenä hän siinä. Voin muuten kertoa, että hapokas valkoviini toimii hyvin tämänkin kalaruoan kaverina. Kuten Viinilehti tietää: lasissani ollut itävaltalainen Salomon Undhof Franciscus Grüner Veltliner on “monikäyttöinen viini paistettujen tai grillattujen kalaruokien seuraan”. Kyllä! Kokeiltu on.

Valviran ohjeistuksen mukaan kaupallista alkoholisisältöä ei valitettavasti voi kommentoida, joten kommentointi on tämän kirjoituksen osalta suljettu.