Yksikään länsimaisen sivilisaation parissa elävä ei ole voinut välttyä tiedolta, että tänään vietetään Black Fridayta, tuota Amerikasta rantautunutta kerskakulutusjuhlaa, jonka tarkoitus on aggressiivisen mainonnan ja ohittamattomien tarjousten avulla lietsoa kuluttajat silmittömään ostohysteriaan. Sähköpostiini on tulvinut kirkuvia mainoksia koko viikon ja tänä aamuna minua odotti 26 uutta viestiä, kun heräsin ja avasin tietokoneen. 26!
Minusta päivässä on ollut aina vastenmielinen klangi ja tuntuu hullulta, että juuri nyt, kun ilmastonmuutoksesta puhutaan enemmän kuin koskaan, Black Friday tuntuu vain paisuvan. Olen bongannut jo Black Weekendin, jossain puhuttiin jopa Black Weekista. Ensi vuonna Black Month? Apua, toivottavasti ei.
Tänään vietetään myös Älä osta mitään -päivää, joka syntyi tarpeellisena vastaliikkeenä Black Fridaylle. Päivän tarkoitus on haastaa jokaista pohtimaan kulutustottumuksiaan ja kannustaa siirtymään kohti kestävämpiä valintoja. Onneksi osa yrityksistäkin on lähtenyt mukaan vastakampanjaan ja jotkut ovat protestina kulutusjuhlalle jopa sulkeneet kauppansa, tai tarjousten sijaan julkistaneet uusia tekojaan kestävämpien tuotantotapojen puolesta.
Samaan aikaan tunnen yrittäjänä suurta empatiaa niitä pieniä putiikkeja kohtaan, jotka yrittävät taistella alati kaventuvasta leivästään lähtemällä mukaan isojen ketjujen lietsomaan tarjoushysteriaan. Monet kivijalkakauppiaat ja kotimaiset yritykset taistelevat toimeentulostaan eikä ole helppoa olla puun ja kuoren välissä.
Ostamatta jättäminen kiinnostaa tällä hetkellä niin paljon enemmän kuin tarjousten perässä juokseminen. Eipä sillä, että olisin itsekään mikään turhan kuluttamisen lopettanut täydellisyyden perikuva, joka käyttää rahaa vain ekosähköön ja ympäristöystävälliseen vessapaperiin. Omassa toiminnassani on paljonkin korjaamisen varaa enkä kirjoita tätä paasaakseni, vaan pohtiakseni omia tottumuksiani. Jos vain virheettömät ihmiset saisivat puhua kestävämmästä kulutuksesta, olisi aika hiljaista. Ihan kaikilla pitää olla mahdollisuus osallistua keskusteluun ilman kivittämisen pelkoa, sillä parempaan kannustava, positiivinen ilmapiiri saa aikaan paljon enemmän hyvää kuin muiden moralisointi, syyllistäminen ja virheiden etsiminen.
Mietin mitä olen ostanut viime aikoina, siis muuta kuin remonttiin tai arjen ylläpitämiseen liittyviä välttämättömyyksiä. Olen syksyn mittaan päivittänyt neulekokoelmaani, koska olin kuluttanut vanhat suosikkini loppuun. Ostin Pariisissa muutaman muistikirjan ja vaatteen, taidemuseon kirjakaupasta suitsukkeita sekä nipun taidekirjoja. Olen saanut työni kautta uuden nahkatakin ja uudet nahkahousut, jotka olisin muutoin ostanut, sillä ne ovat vaatekaapissani jatkuvassa käytössä olevia lempivaatteita – niitä niinsanottuja kulmakiviä, joiden ympärille rakennan arkipukeutumiseni. Olen ostanut syksyn aikana myös käytettynä laukun, samanlaisen joka minulta pari vuotta sitten varastettiin (jep, sen Samujin konjakinruskean Tori-kassin). Sitä olin etsinyt tosi pitkään enkä epäröinyt tarttua tilaisuuteen, kun oikea laukku osui vihdoin kierrätysryhmässä vastaan.
Olen onnellinen hankinnoistani: ne ovat ajattomia ja laadukkaita, osa secondhandia. Ne ovat päässeet suoraan käyttöön ja tulevat olemaan ilonani pitkään. Lista on silti pitkä ja sisältää asioita, joita ilmankin olisin pärjännyt – parempaa tietysti olisi ostaa vain ehdottomaan tarpeeseen. Tuleekohan minusta ikinä niin iso ja epäitsekäs ihminen, että osaisin jättää kauppaan kirjan, joka saa sydämeni lyömään kovemmin, tai suitsukkeita, joilla saan kotiini palan Pariisia ja sen ihania taidemuseoita? Omasta mielestäni tarvitsen kirjoja. Suitsukkeita nyt ei varsinaisesti tarvitse kai kukaan, se oli vain pieni ja sinänsä turha tuliainen – mutta onko sisustaminen, esteetiikka, viihtyisän kodin rakentaminen turhaa? Ylelliset suitsukkeeni on sentään tehty käsin, tosin Japanissa sijaitsevalla Awajin saarella. Kaikki mikä ei tule läheltä, tulee jostain lento- tai laivarahtina.
Entä pitäisikö omistaa vain kaksi villapaitaa kuuden sijaan? Entä jos käyttää niitä kaikkia, rakastaa ne ihan loppuun asti? En tiedä. Tärkeintä kai on, ettei osta kertakäyttötavaraa tai tavaraa, joka jää käyttämättä. Että tekee tietoisia valintoja. Että tukee valinnoillaan asioita, joita arvostaa.
Sen tiedän, että ekologisin ostos on silti se, joka jää tekemättä. On tervettä (ja tässä ilmastotilanteessa välttämätöntä) herätellä itseään miettimään hankintojensa todellista tarpeellisuutta ja motiivia. Olenko nyt ostamassa tätä paitaa siksi, että vaatekaapissani todella on mustan silkkipaidan mentävä aukko vai siksi, että kaipaan piristystä tai lohtua?
Olen miettinyt näitä paljon viime vuosina ja tunnistanut itsestäni tiettyjä toimintamalleja, joita olen pyrkinyt kyseenalaistamaan, vaikka itsensä kohtaaminen onkin välillä ihan hirveää hommaa. Olen huomannut hengaavani kaupoissa hipelöimässä kauniita asioita, koska tilille on kilahtanut joku palkkio ja on tehnyt mieli ostaa jotain, tai takana on pitkä dedisputki ja olen kokenut ansaitsevani jonkin palkinnon kaikesta paiskitusta työstä. Olen löytänyt itseni kassalta myös kohottaakseni mielialaani surkeana päivänä. Aiemmin lankesin joskus siihen Instagramin aiheuttamaan illuusioon, että elämäni (ja minun) pitäisi näyttää tietynlaiselta ja saatoin ostaa jotain vain siksi, että kuuluisin joukkoon. Siitä olen onneksi päässyt eroon! Ikä antaa varmuutta siihen, että saa olla juuri sellainen kuin on ja luottaa omaan makuunsa.
Olen koittanut opetella uusia tapoja: oppia esimerkiksi palkitsemaan tai piristämään itseäni mieluummin esimerkiksi lempisafkallani tai hieronnalla. Olen myös huomannut, että helpoin tapa vähentää turhaa ostamista on olla pyörimättä kaupoissa ja niinpä menenkin nykyisin kauppoihin useimmiten silloin, kun etsin jotain tiettyä. Kun tekee mieli haahuilla kaupungilla ja olla hetken irti kaikesta, ohjaan itseni kirjakauppoihin, divareihin, antiikkikauppoihin ja kirppiksille, koska niissä on helpompi hypistellä kaikkea kaunista ja nauttia niistä ajautumatta siihen hurmiolliseen harhaan, että pitäisi itse omistaa kaikki ne ihanat asiat.
Aivot on yllättävän helppo ohjelmoida uudelleen. Olen alkanut jo tuntea nautintoa siitä, että lähden useimmiten tyhjin käsin, pää täynnä iloa ja inspiraatiota.
En vastusta ostamista sinänsä, ostanhan itsekin asioita joita tarvitsen ja joita haluan vain siksi, että ne tuottavat iloa. En vaan halua olla mukana hysteriassa, joka kannustaa silmittömään shoppailuun vain halpojen hintojen vuoksi. Meidän pitää vähentää kuluttamista, kuluttaa viisaammin, ajatella asioita pidemmälle kuin viikonloppuna häämöttäviin kemuihin, joihin tekisi mieli ostaa uusi mekko vain siksi, että on kyllästynyt vaatekaapissa roikkuviin.
Olen pohtinut tätä paljon myös ammattini kannalta. Esittelen usein bloggaajan työni puolesta erilaisia tuotteita, usein suosittelen asioita myös silkasta hyvien vinkkien jakamisen ilosta. Molemmissa tapauksissa haluan tarjota mahdollisimman vastuullisia ja viisaita vaihtoehtoja, tuoda esiin arvovalintoja, joita itsekin punnitsen. Kun ostetaan ihonhoitotuotteita, valitaan mieluummin luonnonkosmetiikkaa kuin synteettistä kosmetiikkaa. Kun tarvitaan uusi vaate, ostetaan mieluummin kestävästi tuotettuja vaatteita kuin kertakäyttömuotia. Mieluummin laadukkaita materiaaleja kuin luontoa kuormittavia tekokuituja. Mieluummin ajatonta tyyliä kuin nopeasti ohimeneviä pintatrendejä. Kuulostaa ehkä tutulta, nämä eivät ole uusia aiheita täällä. Haluan vaan kirkastaa tätä entisestään ennen muuta itselleni ja valita yhteistyökumppanini jatkossa vieläkin tarkemmin. Muitakin suunnitelmia poreilee pinnan alla, niistä lisää sitten kun ne edistyvät.
Vaikka työhöni kuuluu esitellä omia suosikkejani, en suinkaan yritä myydä elämäntyyliä, jossa on joka viikko uudet suosikit kehissä. Esittelen vaihtoehtoja, joista jokainen voi halutessaan poimia itselleen relevantit ja ajankohtaiset vinkit. Tarkoitus ei ole kannustaa ketään tarttumaan kaikkeen mistä kirjoitan, vaan inspiroida kohtuulliseen kuluttamiseen, jossa ostetaan tarpeeseen, käyttöön ja pitkäikäiseen iloon. Tehdään harkinnalla kestäviä valintoja, joiden takana tuntuu hyvältä seistä.
Puhun usein hyvästä hinta-laatusuhteesta ja tarjoan mielelläni kampanjakoodeja, koska harvalla meistä on käytössään rajaton budjetti ja pienikin säästö voi olla joskus tuntuva. En halua kuitenkaan kannustaa ketään ostamaan mitään vain siksi, että se on halpa. Siksi ehdotan: jos tartut Black Friday -tarjouksiin, tee se harkinnalla ja osta vain sellaista mitä olisit muutenkin tarvinnut ja halunnut.
Itse en aio ostaa tänään mitään. Sen sijaan ajattelin tänä viikonloppuna vähän siivota, järjestellä niitä tavaroita jotka jo omistamme. Tuulettaa kaikki neuleet ja talvitakit, huoltaa kenkiäni ja viedä eniten kärsineet suutarin hoiviin. Käydä läpi vaatteitani ja yhdistellä niistä kauteen sopivia asukokonaisuuksia, miettiä etukäteen valmiiksi kivoja yhdistelmiä, joita on helppo pukea sitten hämärinä aamuina kun luovuus on nolla. Palaan lähiaikoina kaikkiin näihin aiheisiin. Toiveitakin saa esittää, jos sellaisia herää!
PHOTOS BY JARNO JUSSILA
Black Fridayssa ei ole mitään vikaa jos keskittyy ei-aineellisiin hankintoihin! Itse ostin museokortin, liput Q-teatteriin sekä dinnerin Ultimaan itselle ja lahjaksi. :)
Ihan totta – ja oi, loistavat hankinnat!
Hyvä teksti, kiitos <3
Suosittelen seuraavaa kirjaa ihan kaikille vaatteiden ystäville, mutta erityisesti niille, jotka haluavat huomioida ympäristöseikat ja/tai miettiä vaatteisiin kuluvia rahoja: Hyvän mielen vaatekaappi, Rinna Saramäki (Atena, 2014). Olen itse ratkonut omia vaatepulmiani opuksen avulla jo neljän vuoden ajan hyvällä menestyksellä. (Kevyesti paras aiheeseen liittyvä kirja, jonka olen lukenut!)
Hei kiitos kirjavinkistä, täytyy etsiä tuo kirja jostain!
Ostan usein vaan tarpeeseen, esim. kengät jotka eivät olleet alessa mutta tekevät elämästäni parempaa. Kuluttaminen ja omat standardit ovat olleet koetuksella viimeaikoina. Ärsyttää kun luonnon kosmetiikassa on “suomalaisia” tuotteita joiden inci kuitenkin paljastaa, että ahaa, ainesosat on raahattu toiselta puolelta maailmaa eli saastuttaneet iloisesti ilmastoamme. Niin kauan kuin ostamme, tilaamme tuotteita niin kauan saastutamme maailmamme. Välillä mietin että miksi edes välitän asiasta kun ei muutkaan välitä? Katselin just Naturellen sivuilta Ere Perezin green booster seerumia, näyttää tosi kivalta ja kohtuuhintaiselta mutta se tulee Australiasta! Maksan siis seerumista 32€ + 11 tonnia lentopäästöjä. Oi tuntuupas kivalta ajatukselta! Kyllä musta sais laittaa tuotteisiin ilmoituksen kuinka paljon päästöjä on syntynyt tämän tuotteen valmistukseen, sekä yritykset vois laittaa nootin että kuinka paljon päästöjä syntyi kun tämä tuote raahattiin hyppysiini niin ei tarvitsisi tuskailla asian suhteen niin paljon. Tosi, tosi typerää että tämäkin asia vaan dumpataan kuluttajien niskaan eikä yritykset ota mitään vastuuta asiasta tai jos ottavat niin se ei ole kylläkään kovinkaan avointa kuluttajien silmissä.
Hyvää pohdintaa, johon on helppo samaistua! Sorruin itse perjantaina useaan kertaa nettikauppaan ja laittelin tuotteita ostoskoriinkin. Sain kuitenkin joka kerta ennen lopullisen tilauksen tekemistä estettyä itseäni ostamasta ja ai että siitä lopulta jäi hyvä fiilis. Lopulta siis päivän ostosaalis jäi perus perjantain ruokakauppareissuun. Uskon, että olen nyt itseeni paljon tyytyväisempi kuin olisin ollut siihen laukkuun tai kenkiin, jotka olin ihan vähällä hankkia.
Vaikka shoppailen melko pienen budjetin kanssa, pyrin tekemään hankinnat ns. pitkällä tähtäimellä. Ajattomia ja laadukkaita vaatteita ja kodin juttuja, jotka varmasti kulkevat vuosia mukana. Lopulta siinä säästää, kun uutta takkia tai kenkiä ei olekaan pakko hankki ihan joka talvi, vaan samoilla pärjää monta vuotta. Ja kun olet kerran vähän maksanut enemmän ja raskinut ostaa sen ihanan, on se myös lemppari vuodesta toiseen. :)
Kiitos Stella kun kirjoitat! Sulla on järkeviä ajatuksia ja kaunis tyyli, siis timanttinen kombo. On tärkeää nostaa esiin kulutuskritiikkiä ja maapallon kestokyvyn rajoja, kiitos että käyt tätä pohdintaa, ja vielä avoimen “keskeneräisenä”.
En voi olla ajattelematta sitä, miten moni sanoo, että ostaa tarpeeseen, asioita joita olisi muutenkin ostamassa. No, mitä nämä tarpeet ovat? Kulutusyhteiskunnan synnyttämiä täysin turhanpäiväisiä haluja. Ei ostamisesta ja kuluttamisesta tule yhtään sen hyväksyttävämpää, vaikka sen perustelisi itselleen “tarpeena”, kun ei ne oikeasti ole tarpeita vaan haluja. Kukaan meistä ei tarvitse seitsemää villapaitaa, eikä oikeasti edes seitsemää mitä tahansa paitaa, ja silti meillä kaikilla niitä on. Itse ostin perjantaina joogamaton, jota en todellakaan oikeasti tarvitse koska lattiallakin voi joogata. Mutta ostin silti! Koen aidosti ongelmallisena myös blogimaailman kaupallisen yhteistyön, ja joka lisää merkittävästi näitä ihmisten “tarpeita” (puhumattakaan siitä huomattavasta tavaramäärästä, joka bloggaajille virtaa). Vaikka halu ostaa kohdistuu esim. luonnonkosmetiikkaan, se on silti ylimääräistä kuluttamista. Tai uudet luomupuuvillaiset joogahousut, joita mainostetaan eettisenä tai “kestävänä valintana”. Todella turhauttavaa! Bloggaajien kaupallinen yhteistyö on mainontana myös ehkä aavistuksen vaarallisempaa, koska siinä tavara ja kuluttaminen jossain määrin etäännytetään niiden kaupallisista yhteyksistä ja esitetään tavallisena asiana, tavallisen ihmisen kautta. Ehkä tämä madaltaa ostokynnystä, ainakin huomaan itselläni näin käyvän.
Ei minulla näihin ole vastauksia, kunhan pohdin omaa käyttäytymistäni ja turhautumistani! Nämä on aidosti hankalia ja monitahoisia asiota. Ja kun vastuuta yritetään koko ajan sysätä kuluttajalle niin yksilö on tässä pistetty erittäin ikävään asemaan.
Tarve on eri asioita eri ihmisille, jos nyt ei ihan perustarpeista puhuta. Vaikka köyhyys maailmasta koko ajan vähenee, edelleen on silti ihmisiä, jotka eivät edes niitä saa tyydytettyä. Mutta voiko kaikkia perustarpeiden ulkopuolisia tarpeita väitää kulutusyhteiskunnan luomuksiksi ja siten turhiksi? Minusta ei. Otetaan vaikka ne seitsemän paitaa. Jos käy töissä ja hikoilee paidan päivässä, ei omista pesukonetta, vaan käy kerran viikossa ne pesutuvalla pesemässä. Silloin on aika järkevää omistaa seitsemän paitaa. Voisi tietysti väittää, että paidan saa puhtaaksi lavuaarissakin ja se ehtii kuivumaan yön aikana, jolloin yksi paita riittäisi. Mutta harvoinpa ne asiat elämässä ovat niin yksinkertaisia, kaikki liittyy kaikkeen. Onko ekologisempaa (ajankäytöstä puhumattakaan) pestä se yksi paita lavuaarissa kuin useampi kerralla tehokkaasti pesukoneessa? Entäs ne muut vaatteet? Entäs jos tuleekin jotain yllättävää, eikä ehdikään pesemään sitä ainoaa paitaansa? Tätä voisi jatkaa loputtomiin.
Minustakin on hyvä, että miettii, mikä on itselle tarpeellista, mutta en näe kovin hyödylliseksi liian tiukkaa rajaamista. Harvassa ovat ne nykyihmiset, jotka vapaaehtoisesti muuttavat korpeen ja ryhtyvät omavaraisiksi, joten tavoitteet on pidettävä järkevinä. Totta kai tiedän itsekin, että minun ei ole oikeasti välttämätöntä ostaa niitä ranskalaisia Goncourt- voittajia, voisin ihan yhtä hyvin odottaa, että ne hankitaan kotikaupungin kirjastoon. Nyt kun ne kuitenkin hankin, aion tarjota ainakin sitä uusinta kirjastolle, jos eivät jo ole ehtineet tilata. Ja sille toisellekin yritän etsiä uuden omistajan.
Minua kyllästytti black friday mainonta ja älä osta mitään mainonta. Molemmat.
Ajattelin etten osta mitään, koska taloudellinen tilanteeni on vuoden vaihteen jälkeen epävarma.
Sitten muistin, että olin suunnitellut ostavani toppahousut ja kicksin joulukalenteritarjouksesta mineraalipuuterin.
Nämä päädyin ostamaan, koska ne olivat suunniteltuja ostoksia.
Sitten näin F securen mainoksen sattumalta ja ostin senkin. Kerrankin olen kiitollinen google algoritmimainonnasta. Suojaukseni olisivat päättyneet viikon päästä ja olin suunnitellut ostavani 120e arvoisen tuotteen. Nyt sain sen -50%.
Tämäkin oli siis suunniteltu ostos, jota en muistanut, kun mietin voiko black fridayta hyödyntää jotenkin.
En tiedä, onko suunnitellut ostokset jotenkin parempia black friday päivänä…
Mun mielestä harkituissa hankinnoissa ei ole mitään vikaa ja toki niiden kohdalla kannattaakin tarttua sopiviin tarjouksiin. Mun ahdistus kohdistuu lähinnä siihen, että aggressiivisella mainonnalla normalisoidaan yli omien tarpeiden ostamista ja heräteostoksien tekemistä, koska on niin HALPAA.
Mikä tää kuvassa näkyvä vuoden 2017 villapaita sit on? Kun uusia piti jo ostaa?
Rauhoitu ja lue juttu ajatuksella.
♥
Haha! Se on Jarnon.
Kiitos taas! Just noin minäkin ajattelen tavarasta! Olet aivan huippu kun kirjoitat nykyään paljon ympäristöasioista! Ja olet alkanut kyseenalaistaa myös lentämisen, jota lähes kaikki bloggaajat niin kannustavat esimerkillään tekemään. Ja lentoyhtiöt olivat mukana blackfridayssä myös!
Huomasin, että mikään lempikauppoistani ei lähtenyt mukaan koko blackfriday-touhuun ja minä todella pyrin jatkossakin ostamaan kaiken tarvitsemani niistä. Valitettavasti tiettyjä vaatekappaleita ainakaan kokoiselleni naiselle ei saa eettisistä kaupoista ja joudun asioimaan välilä ketjuliikkeissä. Myös lasten vaatteita (mulla 2 poikaa jotka todella sotkevat ja kuluttavat vaatteita) en pysty ostamaan kaikkia eettisinä, toki käytettyinä suurimman osan.
Minun mielestä hyvä postausaihe voisi olla kenkien ja vaatteiden huolto. Ja turvalliset pesu- ja huoltoaineet. Sinulla oli joskus vaatteiden pesusta postaus, sitä teemaa voisi jatkaa.
AAMEN! en itsekkään voi käsittää tätä kulutuksen juhlaa, varsinkin kun muistelee mistä koko ns black friday on syntynyt.
(tosin ostin silti uuden untuvatyynyn koska pesukoneeni ei osannut pestä vanhaani oikein!!!)
No sepä, tuntuu kovin ironiselta. Untuvatyyny on kyllä hyötyhankinta!
Hyvä kirjoitus, kiitos.
Kiitos Nella kun luit.
Kauppojen tehtävä on tehdä kauppoja, jotta toiminta ylipäätään on mahdollista. En väheksy lainkaan Black Fridayta. Hintatietoisena voit säästää ostamalla niitä tuotteita, joita ostaisit muutenkin. Bloggaajat saavat runsain määrin ilmaista, jopa tarpeetonta tavaraa. Jeesustelu ”älä osta mitään-päivästä ” tuntuu vallan hurskastelulta. Black Friday nähdään ainoastaan kerskakulutusmörkönä, jota pitää vastustaa. Se voi tarjota myös mahdollisuuden järkeviin tuote-ja palveluostoksiin. Jos ei kestä Black Fridayta tai viikkoa, voi miettiä, ovatko omat asiat liian hyvin, jos ei pysty asettumaan kauppiaan asemaan: kassakoneen on parempi laulaa, jotta lukuisilla ihmisillä (valmistus/kuljetus/myynti) on töitä -myös globaalisti.
Kuka täällä on jeesustellut? Kuten tekstissä lukee, en vastusta ostamista tai tarjouksiin tarttumista, jos ostaa asioita, joita olisi muutenkin tarvinnut tai ajatellut hankkia. Kritiikkini kohdistuu siihen, että agressiiviseen mainonnan ja halvoilla hinnoilla lietsonnan avulla luodaan kollektiivinen joukkohysteria, joka saa ihmiset ostamaan asioita, joita eivät tarvitse eivätkä olisi muutoin ostaneet. Kampanjointi myös normalisoi yli omien tarpeiden ostamista, johon pitäisi näinä päivinä suhtautua kriittisesti.
Pystyn kyllä asettumaan kauppiaan asemaan, toin senkin esiin tekstissä – luitko sitä lainkaan? Tiedän, että monet kivijalkakauppiaat ja kotimaiset yritykset ovat ahtaalla, mutta ihmisten ostaminen tuskin loppuu, vaikka Black Friday -kampanjointi olisi maltillisempaa. Uskon, että lopputulos olisi parempi sekä kuluttajien, kauppiaiden että ympäristön kannalta, jos massiivisten alennuskampanjoiden sijaan kaupat panostaisivat kauniisiin, kestäviin ja kiinnostaviin tuotteisiin, joita ihmiset ostaisivat mielellään ihan normaalihinnallakin varsinkin näin joulusesongin alla.
En itse ymmärrä hysteriaa tai ”pakko ostaa” meininkiä, mutta tiedän niitä, jotka ovat pienituloisia ja he eivät ole niitä ”pakko saada”-tyyppejä, vaan niitä, jotka tekevät ruokakaupoissa (kyllä; ruokakaupoissakin hyviä alennuksia arkileikkeleistä, juustoista jne) isoja säästöjä ja tiedän niitäkin, jotka ostavat joululahjoja edullisemmin. Eli vaikka tämä on ns kulutushysteriapäivä niin se on osalle muutakin.
Itse hankin mielestäni ihan järkevästä syystä luonnonkosmetiikkaa vakioputiikistani Joliesta alennuksesta (en ole mitenkään varakas; päinvastoin) eli nassuputsaria, voidetta, ripsaria. Vakiotuotteita ja alennettuun hintaan. Opiskelijakukkaro kiittää. Eli en mitenkään ostohysteriassa näitä ostanut. Eli ihan tarpeeseen tuli ja ylimääräinen jäi säästöön.
Itsensä palkitsemisessa pidän siitä, että sen saa käyttää yhdessäoloon, nautiskeluun ja olemiseen. Ja kiitollisuuteen. Nuo ovat palkitsemista itselleni!
Moni bloggaaja ja ”somevaikuttaja” on tänään ottanut kantaa kulutushysteriaan ja kehottanut viettämään älä osta mitään päivää. Hyvä juttu toki, mutta toisaalta ärsyttää kun samat tyypit päivästä toiseen mainostaa ties mitä tuotteita somen täydeltä ”osta osta osta osta, koodilla vlaablaablaa saat alennusta”
Ymmärrän ärtymyksen, mutta ei niputeta kuitenkaan kaikkia vaikuttajia ja bloggaajia samaan kastiin, jooko? En ainakaan itse koe tuputtaneeni ostamista kenellekään. Alennuskoodeja olen alkanut joskus jakaa yhteistyökampanjoiden kohdalla siksi, että niin moni seuraaja on sitä aikoinaan toivonut.
En niputa ja sinä et todellakaan ole ollut mikään tuputtaja. Jostain syystä tuli nyt vaan kirjoitettua tää kommentti tänne sun boksiin… olis voinut kirjoittaa jollekin muullekin
Sun instastoryja on ilo seurata, kun joka storyssa ei ole mainontaa
Hei kiitos, ihana kuulla ♥
Oon lukenut sun blogia alusta lähtien ja oon antanut sun ajatusten muokata mun ajatusmaailmaa ja tehdä musta paremman ja ajattelevamman ihmisen. Oon nykyäân aika ympäristötietoinen ja kulutuskriittinen ihminen. Koitan ostaa vain asioita joita ns. tarvitsen ja panostan laatuun. Hyvän laatuiset ja kauniit asiat tekevât mut onnelliseksi. Mutta tiedätkö Stella rakas mitä. Epäilen että en ehkä olisi läheskään näin valaistunut ilman sua ja muutamaa muuta tarkkaan valittua bloggaajaa joita seuraan. Oot mulle jonkinlainen guru, voisi kai sanoa.Hyvin on oppi siis ainakin mulla mennyt perille. Jaat ihania vastuullisia juttuja täällä mitä monesti tekisi mieli ostaa mutta samalla kannustat miettimään tarkkaan omia hankintoja.
Hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta. Omaa kulutus käyttäytymistä on eniten muuttanut lapsi. Viimeisen kahden vuoden aikana olen pakosta joutunut miettimään ihan jokaista ostosta tarkkaan.. toimeentuloni on ihan mukava vakituisessa työssä, mutta nyt valintani olla lapsen kanssa kotona pitkään on kyllä pakon sanelemana laittanut ostoskäytöstä uusiksi. Monesti olen punninnut pitkään, että hankkisin jonkun tietyn asian.. mutta sitä etsiessäni kaupasta, olenkin päätynyt pärjäämään ilman. Yhden ainoan kerran olen ostanut ja suunnitelmallisesti hyötynyt black fridayna. Raskausaikana vauvalle turvakaukalo joskus hankinnat lapselle pistävät harmittamaan: joku tavara vaate on käytössä vain hetken, mutta silloin kun tarvis ei löydy käytettynä esim pikku ihmisen kengistä en halua tinkiä, mutta hieman kirpaisee ostaa laadukasta kenkää hinnalla jolla itsellekin vois löytyä kengät ja muutaman kuukauden kuluttua pois käytöstä..
Ymmärrän hyvin kirjojen tarpeellisuuden. Suomessa asuessa tuli kannettua alakerran divarin sisältöä portaita ylös omaan kirjahyllyyn. Ruotsissa taas käytin aluksi paljon kirjastoja, mutta nykyisin ostan enimmäkseen sähkökirjoja, vaikka harmittaakin, ettei niitä voi luettuaan lahjoittaa kenellekään. Mutta eipähän ole tarvinnut hankkia uutta kirjahyllyä. Lähinnä sen raukan kestokykyä koettelevat ranskalaiset pokkarit, joiden määrä jatkaa kasvuaan. En ole nimittäin vielä onnistunut löytämään ranskankielisiä e-kirjoja myyviä kauppoja enkä tunne Tukholmassa ranskaksi lukevia, joille lahjoittaa omat luetut opukseni. Vinkkejä otetaan vastaan, kiitos.
Nyt Ranskassa matkustaessani olen tietoisesti yrittänyt pysytellä poissa kirjakaupoista ja divareista, silti olen onnistunut lisämään reppuni painoa kahdella Goncourt-voittajalla…
Muuten en ole mikään himoshoppailija. Luonnollisestikin hyödynnän alennusmyynnit ja kampanjat, jos jotakin tarvitsen. Esim. viime vuonna hankin joululahjasukat perheelle netin kautta juuri black fridaynä. Tämän vuoden lahjat on hankittu / hankitaan Euroopan-kiertueellamme sitä mukaa kun kullekin lahjansaajalle sopiva juttu sattuu kohdalle. Tosin lahjojen antaminen tapahtuu sitten joskus ensi vuoden puolella, kun palaamme pohjoiseen.
En ole ikinä ymmärtänyt Black Friday hysteriaa, mutta tänä vuonna ensimmäistä kertaa hyödynsin sitä. Ostettiin uusi petari sänkyyn. Tätä on suunniteltu viimeiset kaksi vuotta, mutta ei ole saatu aikaan. Miksi siis tuollaista isoa hankintaa ei tekisi nyt, kun oli hyvä tarjous. Mielestäni tuollainen kuluttaminen on ihan viisasta. Se mikä oli tänä vuonna hienoa huomata niin sieltä mainosten keskeltä erottui niitä firmoja, jotka olivat päättäneet käyttää päivän omalla tavallansa. He ilmoittivat, että kaikista normaalihintaisista ostoksista menee osa tiettyyn hyväntekeväisyyskohteeseen. Mielestäni tuo on todella upeaa. Tästäkin päivästä saa tehdä omannäköisensä, yrittäjänäkin. Kuluttajana mietin kyllä omaa kuluttamistani ja olen huomannut saman, että parhaiten välttää ostamista kun ei kiertele turhaan kaupoissa. Kirjakauppoja rakastan, koska niissä voi ihailla ja katsella ilman, että sekoaa ja suunnittelee ostavansa koko kaupan. Hienoa, että kirjoitit tästä aiheesta.
Tein täsmäiskun kohteena kasmirneule, jonka ostoa olen suunnitellut pitkän aikaa. Muuten inhoan koko blackhysteriaa.
Täsmäiskut ovat parhaita! xx
Hyvä teksti! Itse ostan vaatteita paljon kirpputoreilta, mutta nekin harkitusti ja laadukasta. Vain erittäin tarpeelliset ostan kaupasta kuten alusvaatteet. Minulla on 2 lasta. Heillekkin jotain löytöjä tekee kirpputoreilta. Lasten kanssa kuitenki vaatteiden, varsinki ulkovaatteiden ja kenkien kohdalla kestävyys menee edellä ja silloin ne ostetaan uutena. Kosmetiikassakin olen vanhojen puteleiden loputtua siirtynyt luonnonkosmetiikkaa. Ruuassakin yritän tehdä järkeviä valintoja, mutta joskus joutuu pienituloisena ja perheellisenä jostain tinkiä.
Itse mietin kans, että jokainen itse henkilökohtaisesti päättää mistä voi tinkiä. Se mistä toinen voi tinkiä voi toiselle olla tärkeä asia mistä ei halua luopua. Ja ei meistä kukaan täydellinen ole(viitaten sinun insta storiin).
minusta se on ihan kauheeta että se oli ekaks black friday, sitten tuli black weekend, nyt black week, mutta onhan myös se cyber monday ja cyber week, eli kaksi viikkoo tätä kamalaa kulutusmaniaa…
No huh just tuo koko litania.
Itse olen pohtinut koko syksyn uuden puhelimen ostoa, miettinyt, ostaisinko sittenkin tori.fi:n kautta, laskenut, että kannattaako..
Mutta nyt tuli se malli ja juuri se väri, jota olen miettinyt myyntiin 400 euroa halvemmalla…niin rohkenin kuitenkin ostaa. Olen aiempaa puhelinta pitänyt kuitenkin jo 4 vuotta ja tarve uudelle alkoi olla iso. Mitään muuta en kyllä ostanutkaan, vaikka myös oma sähköpostilaatikko oli täynnä tarjouksia.
Mun mielestä tarjouksiin tarttuminen silloin kun on muutenkin ollut joku hankinta mielessä on pelkästään järkevää kuluttamista ♥ Siihen ei tämä kritiikkini kohdistunutkaan, vaan tarpeettomaan ostamiseen lietsomiseen.
Hyvä teksti ja asiallista mietiskelyä. Itse vietän myös en osta mitään – kuukautta ja joulunkin aion selvitä ilman turhia ostoksia. Katsotaan kuin käy. Parasta on se että pienin askelin yrittää valita paremmin. Mistä tuo ihana neule on joka sinulla on näissä kuvissa? En voi ostaa sitä, mutta merkki kiinnostaa. :)
Neule kiinnostaa minuakin. Olen kaksi vuotta etsinyt sitä oikeaa oversize-neuletta. Kaikki vinkit tervetulleita.
Moikka toinen Sanna, tuohon alle kerkesinkin kommentoida, että merkki on M. Gummerrus. Mutta neule on vuoden 2017 syksyn mallistoa eikä enää saatavilla, niisk! Muita vastaavia neuleita voi toki olla tänä syksynä valikoimissa.
Heippa, se on M. Gummerruksen alpakkaneule. Merkillä on pieni putiikki Kämp Gallerian ensimmäisessä kerroksessa ja vaatteet valmistetaan eettisesti ja ekologisesti käsityönä. Valikoimissa on myös sisustustuotteita ja kosmetiikkaa. Lisää täällä: https://www.mgummerus.com
Moikka! Hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus Itse olen aika pieni palkkainen ja tänään ostin tarvittavat alusvaatteet ja kestävän etsinnässä/harkinnassa olleen neuleen koska sain ne todella hyvällä hinnalla. Olisin voinut olla ostamatta yhtään mitään mutta oli kiva kun kalliit jutut mitä oli hankintalistalla sai tänään edullisemmin. Vaatteissa panostan laatuun ja ostan vain aikalailla sen mitä tarvitsen eli en heräteostoksia. Neule oli FilippaK ja tiedän sen kestävän minulla taas todella pitkään. Hysteriaa ja ostamista vain koska on halpaa en ymmärrä. Mukavaa viikonloppua sinne ☀️
Moikka Henna, mahtavaa että löysit alesta tarpeellisia ja toivottuja asioita ♥ Se on pelkästään järkevää kuluttamista. Voi kunpa isompi osa ihmisistä suhtautuisi alennusmyynteihin juuri näin, ostaisi sieltä asioita joita olisi muutenkin tarvinnut.
Mutta ehkä ihmiset suhtautuvat tähän kampanjaan juuri noin ja hankkivat sellaista tavaraa, jota joka tapauksessa hankkisivat. Nyt sen vain saa halvemmalla.
Eli onko kyseessä hysteerinen kulutusjuhla vai itse asiassa ihan järkevä taloudellinen toiminta? Kukaan ei ainakaan kommenteissa ole tunnustanut ostaneensa mitään turhaa.
Sitä paitsi useimpien ihmisten on ostettava tavaransa itse, kaikki eivät saa niitä yhteistyökumppaneilta…
Pahoin pelkään, että tämä kommenttiloota ei edusta kovin kattavaa otantaa Black Friday -kampanjoinnin tavoittaneista länsimaisista. Olisipa ihanaa, jos tosiaan kaikki suhtautuisivat asiaan juuri noin, maltilla ja harkinnalla, ostaen vain sellaista, joka olisi muutoinkin ollut ostoslistalla.
Käsitykseksi siitä, että bloggaajat saavat kaiken yhteistyökumppaneiltaan, on vähän vääristynyt. Kukaan ei todellakaan anna bloggaajille mitään ilmaiseksi, kaikesta kyllä maksetaan tavalla tai toisella. Toki bloggaajat saavat joskus pr-näytteitä, mutta sama pätee aika moneen alaan ja toimenkuvaan, eikä pr-toimiston pressistä saatu ilmainen ripsiväri tarkoita sitä, ettei mitään tarvitse ostaa itse.