Seuraa kolmas kirjavinkki kesällä lukemastani triosta! (Luin toki muutakin, nämä kolme vaan tuntuivat sukulaissieluilta ja olivat kaikki suosituksen arvoisia.) Ensimmäinenhän oli Pietarin taidepiireihin sijoittuva Vadim ja toinen Essi Kummun Loiste. Ruotsalaisen Aase Bergin kirjoittama Akka oli kolmikosta ehdoton suosikkini: hurja, kulmikas, raivonkatkuinen tilitys kolmiodraaman jälkeen, toisen naisen näkökulmasta.
Aase Berg: Akka (Siltala, 2020)
*kirja saatu kustantajalta
Varakas, menestynyt valokuvaaja Victor on monin tavoin vastakohta Thelmalle, köyhälle runoilijalle. Molemmat ovat naimisissa, mutta eivät keskenään. He työskentelevät yhteisen projektin parissa, pettävät puolisoitaan ja suunnittelevat yhteistä tulevaisuutta, mutta sitten vain Thelma ottaa lupaukset vakavasti.
Thelmasta tulee Akka, kun suhde loppuu, aivan kuin Thelman pitäisi irrottaa Akka itsestään voidakseen kuvata raivonsa kaikessa valkoisessa hehkussaan. Eikä raivo kohdistu vain Victoriin, vaan laajenee yhteiskunnallisiin rakenteisiin, jotka suojelevat toisia ja sulkevat toiset ulos. Akka on Thelman tuhkasta noussut alter ego, joka kaivaa verta nenästään kyseenalaistamalla heteroavioliiton ja ruotsalaisen yhteiskunnan porvarillisen pönötyksen. Kirjassa liu’utaan yksityisestä yleiseen ja sieltä takaisin, Thelman ja Victorin onnellisimmista hetkistä feministiseen manifestiin, joka purkaa valheellisia valtarakenteita ja normeja.
Eri aikatasoilla, kertojanäänillä ja lajityypeillä leikittelevä teksti on röyhkeä ja hävytön, sylkee lukijan kasvoille väittämiä välittämättä vastaanotosta. Victorin on valittava “onnellisen kaaoksen” ja “tylsän turvallisuuden” välillä, hän valitsee jälkimmäisen, eikä tainnut lopulta harkita koskaan mitään muuta. Akka keksii vaimolle monenlaisia halventavia nimityksiä, vaikka olisi kaikkein eniten halunnut hänen paikalleen.
Kaikessa katkeruudessaan Akan paatoksessa on pointtinsa. Kaikki haluavat valtaa ja vapautta, mutta perinteisesti niitä on ollut vain miehillä – ruotsalaisessakin yhteiskunnassa. Naiset ovat kantaneet vastuun ja kantavat yhä, kirjoitettiin Hesarissa.
Aase Berg on ruotsalainen runoilija ja Akka hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa. Rakastin tätä kirjaa. Akka on anarkisti, joka haluaa potkia kaiken kappaleiksi. Rakentavaa analyysia tai rehellistä itsereflektiota kirjasta ei löydy, ja se tuntuu itseasiassa tosi virkistävältä – naisenkaan ei tarvitse aina olla järkevä ja kohtuullinen ja tarkastella asiaa kaikista näkökulmista. Akka antaa palaa eikä pyytele mitään anteeksi.
PHOTO BY STELLA HARASEK
Sun kirjavinkit on mahdollisesti blogin parasta antia! Diggasin Vadimia ja aloitin nyt Akan. Kovalta vaikuttaa!
Onko kustantaja G ottanut sinuun yhteyttä?
Jos niin – suosittelen olemaan hyvin tarkkana – etä saat oikeudenmukaisen sopimuksen ajastasi, työstäsi ja kuvista .
Kaikkea hyvää , ja pysy valppaana .
Hei, olen saanut sinulta useita samansävyisiä kommentteja ja toivoisin, että lopetat näiden lähettämisen ja keskityt mieluummin johonkin muuhun. Käy kävelyllä, soita ystävälle, ja jos maailma tuntuu jatkuvasti kovin vaaralliselta paikalta, suosittelen kääntymään ammattilaisen puoleen ♥ Jutteleminen lääkärin tai terapeutin kanssa voisi rauhoittaa mieltä.
kiitos neuvoista !
Ei sinun tarvitse käyttää aikaa minun turhanpäiväisiin kommenteihin. on ihan ok – sivuuttaa minun kirjoitukset – ja jättää ne omaan arvoonsa.
Mutta arvostan että jaksat vastata tälläiseen kuraaankin.
Minun tyhmät komenttit ei kerro sinusta – vaan enemmänkin komentoijasta. Ja täydellisestä kirjallisen taidon puutteesta.
( eihän komentti ketjujen ihmiset edes tunne bloggaajia )
Mutta kun on myrsky ja korona, niin mitä tässä tekisi ?
mutta nyt menen sieni metsään. terapeuttiin minulla ei ole varaa ja aikaa.