Ah! Juuri kun kirjoitin levyhyllyni ruotsalaisista vaikutteista kuulin, että ruotsalainen Robyn julkaisee kahdeksan vuoden tauon jälkeen uutta musiikkia. Okei, ei osu ihan samaan skeneen kuin nuo muut ruotsalaiset, mutta ei takerruta siihen. Robynin lokakuussa julkaistavalta albumilta on lohkaistu tähän mennessä kaksi sinkkua: Missing U ja pari päivää sitten päivänvalon nähnyt Honey, jonka aiemman version ilmeisesti kaikki ovat kuulleet tv-sarjassa Girls paitsi minä, joka en ole nähnyt vieläkään sarjasta kuin pari ensimmäistä kautta. Ensimmäinen kappale on keskinkertainen ja epäilyttävän iloinen radioralli, joka ei iskenyt yhtään. Siitä toipuminen vaati monta toistoa Robyn-ikiklassikkoa Dancing On My Own. Mutta tästä hunajaisesta kakkosesta pidän! Se edustaa juuri sitä samaa selittämättömällä tavalla sielua ravistelevaa juustoista poppia, joka saa taantumaan takaisin yläasteen diskon nurkkaan. Ah miten ihana geneerinen ruotsalainen trance-tausta. Miten purkkaisesti miksattua ilmalaulua. Miten makeaa, tahmeaa, koukuttavaa sokeria, joka valuu pitkin suupieliä ja sormia.
☊ ROBYN – HONEY
“Miten purkkaisesti miksattua ilmalaulua. Miten makeaa, tahmeaa, koukuttavaa sokeria, joka valuu pitkin suupieliä ja sormia.”
Uh, ihan noin siirappinen olo ei itselleni tästä biisistä tullut :) Kyllä ruotsalaiset osaa tehdä tarttuvia pop-melodioita. En ole minäkään katsonut Girlsiä, mutta muistan toki Robynin ja tämä biisi on ihana! Ei yhtään liian makea edes näin maanantaihin.
Minulla oli koko ajan häiritsevä olo, että tämä muistuttaa jotain biisiä, nyt keksin: Kate Bush – Running Up That Hill :O alku ja tausta hyvin samanlainen ja jopa Robynin äänestä tulee mieleen Kate Bush
Oho! En ajatellutkaan tuota, mutta onhan tuossa jotain samaa. Hmm.
En mä tarkoittanutkaan siirappia! Vaan sellaista hattaraista sokeria, johon voi upottaa koko päänsä. Aah.
Ihana biisi.
Niin on!