Musiikin ystävät kuulolle! Lontoolainen laulaja-lauluntekijä Michael Kiwanuka tekee samettista, soulahtavaa indierokkia, joka sopii syksyn pimeneviin iltoihin kuin suklaalevy punaviinin viereen. Joopajoo, niin tekevät sadat muutkin singer-songwriterit, huudatte nyt, miksi kannattaa kiinnostua juuri tästä tyypistä? Ymmärrän! Itsekin välillä uuvun uusiin nimiin, jotka marssivat yksi toistensa jälkeen esiin esittämään akustisen kitaransa ja loop-pedaalinsa kanssa samanlaisia utuisia kappaleita, jotka eivät erotu mitenkään toisistaan. Itsekin luulin hetken, että Kiwanuka olisi yksi heistä, nopeasti unohtuvista yhden semihitin ihmeistä, sillä käsitykseni hänestä perustui aiemmin lähinnä HBO Nordicin Big Little Lies-sarjassa kuultuun tunnariin Cold Little Heart ja Love & Hate -biisiin, jota Jarno on soittanut kotona. Superkauniita folkahtavia kappaleita, joissa ei ole yhtään mitään vikaa, mutta ehkä olin vaan itse kuluttanut genren hetkeksi puhki.

Mutta hän julkaisee tämän viikon perjantaina, 1. marraskuuta kolmannen levynsä ja Kiwanuka-nimeä kantava albumi on ennakkoarvioiden perusteella ihan loistava! Meditatiivinen bluespohjainen rock ja 70-luvun psykedelia mainittu, samoin Pink Floyd ja Bill Withers ja monia muita nimiä, joita ei liian usein kuule millenniaalien tekemän musiikin yhteydessä. Tietysti Kiwanuka on myös tuottaja, koska kaikki ovat nykyään tuottajia. Levyä on kuitenkin ollut tuottamassa hänen lisäkseen mm. Danger Mouse. Kiintoisa keitos. Vielä pitää muutama päivä odottaa ennen kuin levy tärähtää kokonaisuudessaan kuunneltavaksi, mutta ensimmäisten maistiaisten perusteella hyvää kannattaa todellakin odottaa. Ehkä tämän albumin myötä Kiwanuka kahmii kaikki ne palkinnot, joihin on ollut tähän saakka vain ehdolla.

No laitetaan vielä perään ne aiemmin mainitut pari vuotta vanhat kappaleet. Suosittelen ehdottomasti ainakin utuisen folkin ystäville. Kyllä sen aika vielä tulee minunkin elämässäni takaisin.