Toissayönä, kun heräsin kello neljä valvoskelemaan (pms-viikko), mietin että mitäköhän muut unettomat tekevät öisin? Minä katsoin A-studion puheenjohtajatenttiä. Kerron tämän tähän nyt alkuun varoituksen sanaksi liittyen seuraavaan lempipodcastieni (ja radio-ohjelmieni) listaukseen. Tuskinpa meillä kaikilla on ihan samanlainen maku. Eli en voi tietenkään kertoa kenenkään muun lemppareista, joten ottakaa tai jättäkää, Annan lempi-podcastit!
HS Uutisraportti podcast
Arvostan maasta kuuhun Tuomas Peltomäen avoimuutta ja kykyä heittäytyä, sanoa mielipiteensä, usein hömelöt tai epäkorrektitkin, ilman loputtomia disclaimereita. Peltomäki tuntuu olevan rajattoman kiinnostunut KAIKESTA. Politiikantoimittaja Marko Junkkari puolestaan on podcastin maadoittava voima.
Kolmas vetäjä on vaihdellut tässä seuraamieni vuosien saatossa, tällä hetkellä terävä Maria Manner on aika lailla vakkarina. Pidin paljon myös Hesarin Washingtonin kirjeenvaihtajan Anna-Sofia Bernerin (“ystävien kesken Sohvi”) kaudesta, ja hän vierailee edelleenkin silloin tällöin podcastissa etänä.
En tietenkään ole aina samaa mieltä juontajien kanssa maailman menosta, mutta se vasta tylsää olisikin.
Koska olen aikamoinen asiapertti, minua on vaikea saada nauramaan, juuri mikään huumori ei pure minuun. Uutisraportin kanssa olen joskus säikähtänyt itsekin itseäni Hangon autioilla rannoilla hekotellessani. Lopuksi suositellaan aina jotain arvaamatonta luettavaa tai seurattavaa. Pisteet yli tunnin kestosta!
JETP eli Jaa, ei, tyhjiä, poissa & Politbyroo
JETPiä vetävät ansiokkaasti toimittajat Helmiina Suhonen, Olli Seuri ja Robert Sundman ja Politbyroon juontajina toimivat politiikan asiantuntijat Sini Korpinen, Matti Parpala ja Juha Töyrylä, ruotien reippaan ironisesti myös edustamiaan puolueita (kok. ja dem.). Nämä kaksi podcastia niputan mielessäni jotenkin samaan kastiin. Tekijät ovat samanikäisiä ja saman oloisia, keskustelunaiheetkin usein samoja, tietysti kun ajankohtaisohjelmista on kyse. Molemmissa podeissa on myös usein vieraita. JETPin Olli Seurilla oli myös hieno podcast-sarja Avoin kysymys, suosittelen sitäkin. Siinä Seuri haastattelee haastattelijoita, eli lähinnä toimittajia heidän työstään, superkiinnostavaa.
Politiikkaradiosta kaikki alkoi
Politiikkaradio taisi kuitenkin olla ensikosketukseni poliittisten podcastien tai radio-ohjelmien maailmaan. Sakari Sirkkanen oli mainio, pidin myös siitä että ohjelmassa sallittiin väittely ja päälle puhuminen. Suomessa on kummallinen kulttuuri hyssytellä kiivasta keskustelua, sehän on PARASTA! Nyt Sirkkanen on siirtynyt tv:n puolelle, tosin vetäen Ylelle myös audiona kerran kuussa ilmestyvää Poliklinikkaa. Politiikkaradiossa jatkavat Tapio Pajunen, tyynen rauhallinen helmi haastattelijoiden joukossa, aisaparinaan tomera Linda Pelkonen. Ja RAKASTAN perjantaisin ilmestyvää Puheet päreiksi-jaksoa ja dosentti Heikkistä. Tervepä terve!
Pyöreä pöytä
Pauli Aalto-Setälän juontama, vuonna 2007 alkanut Pyöreä pöytä on välillä vähän boomer, mutta aina se pitää silti kuunnella. Pyöreän pöydän äärellä väittelevät vaihtelevalla kolmen hengen kokoonpanolla mm. Kaarina Hazard, Olavi Uusivirta ja Anu Koivunen, muutaman 10 hengen kaartista mainitakseni. On tärkeää ajatella asioita eri kanteilta, pystyäkseen muodostamaan oman mielipiteensä. Keskustelua ei voi koskaan olla liikaa, oppiminen auttaa aina hahmottamaan maailmaa. Joskus oman kantansa ymmärtää vasta kun huomaa väittelevänsä radio-ohjelman kanssa!
Ruben Stiller
Pidän ihmisistä, jotka kiihtyvät, ja Rubenhan kiihtyy, eikä edes yritä esittää puolueetonta. Virkistävää, kuten myös hänen tavaramerkkinsä, taitava yhdistelmä naiviutta ja sarkasmia. Papparainenhan hän on, sen hän myöntää itsekin auliisti.
Brysselin kone, Maailmanpolitiikan arkipäivää, Mistä maailma puhuu & The Ulkopolitist
Jos edellä mainituissa poliittisissa podeissa ja radio-ohjelmissa keskityttiinkin enimmäkseen kotimaan politiikkaan, niin nämä taustoittavat koko maailmaa. Kuinka tärkeää, ja tämä kaikki vain Yle-veron hinnalla!
Naisasiatoimisto
Joka viikkoinen feministinen evankeliumini patriarkaatin metkuja vastaan. Ränttiä, mutta myös hykerryttävää itseironiaa ja syvää ymmärrystä vajavaisia ihmispoloisia kohtaan. Loistavat, hauskat ja älykkäät Kaartamo & Tapanainen!
Tuplakääk & Nonsense
Näitä molempia hiukan ehkä viihteellisempiä podcasteja arvostan kovasti, vaikken aina kuuntelekaan. Tuplakääkistä en ymmärrä puoliakaan, koska en tunne juuri ketään heidän mainitsemiaan julkimoita, mutta pidän hyvin aidon oloisesta meiningistä ja vetäjien Koistinen & Simberg avoimista mielistä. Sitä paitsi on hyvä edes yrittää pysyä kärryillä mistä maailma juoruaa. Nonsensen Alexan ja Lindan kanssa olen niin eri elämäntilanteessa jo ikäänikin nähden, että aiheet eivät aina osu kiinnostuksenkohteisiini. Silti pidän tätä podia yhtenä tärkeimmistä ja toivoisin, että sellainen olisi ollut olemassa kun olin nuori nainen tai nuori äiti. Asioista puhutaan TODELLA SUORAAN. Kuuntelin vastikään synnytyksestä palautumisjakson, ja vaikka on vasta tammikuu, olen valmis myöntämään sille vuoden poditeko-palkinnon. Sillä lailla tytöt!
Kulttuuriykkönen
Kattavasti kulttuurikentältä, pitkiä haastiksia ja kisastudioita, kuuntelen valikoiden sen mukaan mikä aihe kiinnostaa. Tosin usein kannattaa kuunnella, vaikkei alunperin kiinnostaisikaan. Tekee hyvää oppia jotain uutta. Sama juttu muuten Kuusi kuvaa-haastattelusarjan kanssa. Usein ne vierailtaan puuduttavimman kuuloiset jaksot ovat tarjonneet hämmästyttäviä matkoja ihmiselämään! Leffahulluna olen erityisen kiinnostunut kuulemaan mitä uusin kisastudiolainen, elokuvatoimittaja Matti Rämö tuo perjantaipäiviimme.
UUSI! KC Karemo on Ylen uutuuksia. Tuomas Karemo on kiehtovan neuroottinen haastattelija, joka ei epäröi heittäytyä aiheeseen itsekin ja saa siten haastateltavistaan irti keskivertoa enemmän. Vasta neljä jaksoa pulkassa, mutta itkin jo ensimmäisessä, jossa tutkija Mia Öhman avaa Andrei Tarkovskia.
Kuuntelen suosikkejani Acastin ja Yle Areenan kautta, mutta löydät ohjelmat monesta muustakin kanavasta, todennäköisesti sieltä mistä yleensäkin podejasi surruuttelet. Minusta ei ole yhtään kuvaa sieltä, missä yleensä podcasteja kuuntelen, eli seitsemän rannan lenkiltäni tai öisin sängystäni, mutta kolmanneksi suurin nautintoni on laittaa ruokaa ja räyhätä podien päälle omassa kotikeittiössäni.
Kuunteluiloa!
PHOTOS BY JARNO JUSSILA
Vesa Heikkinen ja Tapio Pajunen <3
Pakko rakastaa <3
Sinua voisi varmasti kiinnostaa kirjallisuuspodi Sivumennen. Mahtavia keskusteluja uutuuskirjoista ja joskus vähän muustakin kulttuurista. Vahva suositus!
Ja kiinnostaakin, silloin tällöin! Mutta mun on vaikea lukea mitään kirjaa mitä kovasti suositellaan, luen vain jotain kummallisia vanhoja poistohyllykirjoja, sen takia se ei yllä mun listalle.
Hassua huomata, että jollain toisella on lähes samat podcastit seurannassa! Minulla kevytpodcastina toimii Backlund&Lange, joka antaa kiinnostavan kurkistusikkunan varakkaiden uraihmisten ajatusmaailmaan. Välillä löysempää jutustelua, välillä oikein mielenkiintoista analyysia ajankohtaisista tapahtumista.
Ahaa, pitää kuunnella, uusi tuttavuus! Musta olisi muuten IHANAA olla varakas, ja niinhän mä tietysti maailman mittakaavassa olenkin <3
Kiitos hyvästä listauksesta ja etenkin ideasta valvottuihin öihin!
Se puheenjohtajatentti ei kyllä auttanut sitten nukahtamaan, päinvastoin :)
Itsekin olen tykännyt uutisraportti podcastista. Harmikseni olen kuitenkin viime aikoina huomannut, että olen joutunut lopettamaan jakson kuuntelun kokonaan kesken tai sen jälkeen on ollut todella ärtynyt ja turhautunut olo… Aiheet ja keskustelijat ovat kaikki todella mielenkiintoisia, mutta Peltomäen jatkuvat naisvihamieliset kommentit, vähättelevät asenteet naisiin liittyviin aiheisiin ovat alkaneet hiertämään, kun olen huomannut ettei kyseessä olekkaan satunnainen möläytys vaan toistuva kaava… Harmi, koska se on ollut yksi suosikki podeista jo pitkään… Paavo Teittinen ja Tuija Siltamäki ovat myös olleet todella kiinnostavia hosteja.
Mulla on yleensä naisvihamielisyyden suhteen erityisherkät antennit, mutta Uutisrapparin kohdalla en ole tähän törmännyt. Jos oikein kaivelen mieleni sopukoita, niin joskus joku Junkkarin sanavalinta koskien Krista Kiurua on särähtänyt korvaan. Mulle Uutisraportin kautta on jotenkin muodostunut entistä vahvempi kuva Hesarista tasa-arvoisena työpaikkana ja toimituksena, niin monta vahvaa naista podiakin on vetänyt tai siinä vieraillut. Peltomäki on möläyttelijä, mutta mun korviini ei toksinen sellainen. Sen sijaan Tuija Siltamäen kesäkausi jäi vähän etäiseksi, hänestä mulle jäi sellaiset ponnekkaat “hyvä jätkä”-yliyrittämisen vibat, en tiedä miksi. Mutta voi taivas hän on terävä ja nopea huumorissaan! En tietenkään kiellä tai vähättele sinun kokemustasi, se on yhtä oikein koettu.
Hyvä listaus, kiitos! Lemppareihin kuuluu paljon samoja, joten suosittelen VAHVASTI Mahadura & Özberkania Yle Puheelta. Nyt tauolla, mutta vanhatkin jaksot ovat käytännössä pelkkää timanttia, ja ajankohtaisohjelman tittelistä huolimatta nämä jaksot kestävät aikaa. Takuuvarmasti uusia näkökulmia ja maailman ihanimmat hostit.
Kuuntelinkin M&Ö aikanaan, en ehkä jokaista jaksoa, mutta usein! Opin paljon ja ymmärsin enemmän, josta heille suuri kiitos näin jälkikäteenkin!
Mahtava setti, kiitos paljon! En ole aktiivi-podihminen ja mietinkin välillä, miten aika riittää kovin monen kuunteluun, tyyliin 8-10 h viikossa. Kiinnostaa, koetko Anna, että tämä kattaus mahtuu ongelmitta viikkoosi?
Ei missään tapauksessa mahdu, vaikka kuuntelenkin kyllä takuulla enemmän kuin laki sallii! Suurimmasta osasta kuuntelen vain jakson silloin tällöin, sen mukaan mikä kiinnostaa ja mihin ehdin mukaan. Vain muutama podeista on sellaisia, jotka kuuntelen orjallisesti viikottain.
Mahtava lista, eikä vähiten siksi, että meillä on näköjään aivan sama maku! :D Omiin “hömppäkuunneltaviini” kuuluu Nonsensen ja Tuplakääkin lisäksi myös Afterwork. Siinä on mielestäni vähän turhan paljon disclamereita, mutta kivaa taustakuunneltavaa siitä huolimatta. Tykkäsin myös tosi paljon Ysistä viiteen- sekä Hey Baby -podcasteista (1. kausi) mukavien ja rempseiden juontajien vuoksi, mutta harmi vain kumpikin on loppunut.
Ahaa, eli makusi (eli yhteisen makumme) perusteella mun kannattaisi kokeilla Afterworkia, näin teen! Peukku!
Hei Anna, kiva huomata,että samalta aaltopituudella löytyy muitakin!
Hurraa, mä oon luullut yksin tarpovani näiden tahtiin, ihanaa kuulla että meitä on muutama muukin!